Marian Kammari

Miten lämmin nimi!

Eikö totta? Nimi herättää jo sinänsä kutsun tulla käymään! Nimessä on lupausta asioista, joita tulet siellä kohtaamaan : myötätuntoa, juttuseuraa ja hyvää palvelua.

Kävin eilen tutustumassa Lahden Seurakuntayhtymän ylläpitämässä Marian Kammarissa, joka on juuri muuttanut uuteen paikkaan.  Astuessani kadulta sisään, oli ensimmäinen vaikutelmani rauhallisuus ja levollisuus sekä kodikkuus.

Marian Kammari on Lahden Seurakuntayhtymän diakonia- ja vapaaehtoistyön keskus. Sen tavoitteena on tukea ihmisiä, joille yksinäisyys, ikääntyminen ja sairaudet tuovat arkeen tilanteita, joissa tarvitaan toista ihmistä.

Näkyvin toimintamuoto on Marian Kammarin kahvila, jossa kaikenikäiset ihmiset voivat tavata ja tutustua toisiinsa.

Sinne voi tulla vapaasti lukemaan lehtiä , lepuuttamaan vaikka jalkojaan ostosten lomassa ja juomaan kahvikupposen hyvässä seurassa, aina löytyy juttukumppani.

Sieltä voi myös pyytää avustajaa erilaisiin kertaluontoisiin tehtäviin esim. kaupassakäynti tai kirjasto jne.

Ystävätoiminnan kautta koulutetut vapaaehtoiset tulevat mielellään rinnallakulkijoiksi vanhuksille ja vammaisille.

Lahden Seurakuntayhtymällä on yli 300 vapaaehtoista työntekijää.

Mainittakoon , että kahvilan tiloissa on maanantaisin suosittu yhteislaulutilaisuus. Parin viikon päästä alkaa uutena toimintamuotona Tarinakahvila.

Me ihmiset janoamme toisen ihmisen kohtaamista.  Edesmennyt runoilija Tommy Taberman on sanonut tästä hienosti :

" Ihminen tarvitsee ihmistä

ollakseen ihminen ihmiselle,

ollakseen itse ihminen.

Lämmin peitto on toisen iho,

toisen ilo on parasta ruokaa.

Emme ole tähtiä, taivaan lintuja,

olemme ihmisiä, osa pitkää haavaa..."

 

Uskon, että meistä monella on myös Jumala-kaipuu, kaipuu johonkin korkeampaan, pyhempään, iankaikkiseen.

Ainakin minulla on. Onneksi on jotakin pysyvää, hukkumatonta, Jumalan sana.

 

Sana on lähellä sinua, sinun suussasi

ja sinun sydämessäsi, nimittäin se

uskon sana, jota me julistamme.      ( Room. 10 : 8 )

 

 

 

 

 

 

 

 

3 kommenttia

  • Jouni Parviainen sanoo:

    Parikymmentä vuotta sitten vapaaehtoistyön varaan nojaavia Hyvän kohtaamisen sateenvarjon alle kerättyjä kammareita oli Kirkon tiedotuskeskuksen uutisen mukaan noin 700. Onkohan määrä siitä kasvanut vai kutistunut?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Marja Vilkama sanoo:

    En osaa sanoa, mikä on tämänhetkinen tilanne / lukumäärä maamme seurakunnissa. Mutta se on varma asia, että ne ovat , nuo matalankynnyksen kohtaamispaikat, tuiki tarpeellisia. Minulla on itselläni sellainen tuntuma, että enemmänkin näitä hyvänmielen kahviloita voisi olla. Ja voisihan noita kahviloita olla erityyppisiäkin! Meitä on täällä pieni porukka innokkaita eri-ikäisiä seurakuntalaisia, jotka haaveilemme omaan kaunpunginosaamme vähän toisenlaista kahvilaa. Olemme tehneet jo suunnitelman paperillekin Mukkulan Monitoimitalosta. Täällä on paljon yksinäisiä ihmisiä, alkaen vanhuksista nuoriin, syrjäytyneitä sekä maahanmuuttajaperheitä. Koululaisille ja nuorille tulisi myös olla paikka , mihin voisivat kokoontua säännöllisesti, koska huumeiden käyttö ja kokeilu ovat lisääntyneet huolestuttavasti . Yritämme saada tästä Pilotti-hankkeen. Tämäkin Monitoimitalo pyörisi pääsääntöisesti vapaaehtoistyövoimin. Tässä hankkeessa aluksi käynnistetään etsiväntyö niiden ihmisten löytämiseksi, jotka kipeimmin apua tarvitsevat, mutta omin voimin eivät pääse paikalle. Hankkeen tavoite olisi siis syrjäytymisen ja yksinäisyyden poistaminen sekä ennaltaehkäiseminen. Sosiaalisen kanssakäymisen lisääminen eri väestöryhmien välillä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Marja Vilkama sanoo:

    Jatkan vielä vähän edellistä vastaustani. Meidän haaveemme on siis Monitoimikahvila, jota kutsuin myös Monitoimitaloksi. Mistään uudesta talohankkeesta ei ole kuitenkaan kysymys, vaan haluaisimme perustaa vanhaan vuosikausia tyhjillään olleeseen kauppaliikkeeseen tälläistä toimintaa. Jos katselet ympärillesi omassa kaupunginosassasi, huomaat varmaan tälläisiä hylättyjä , tyhjillään olevia liiketiloja. Ne suorastaan kutsuvat, huutavat, perustamaan sellaisia toimintoja alueiden asukkaiden hyväksi , jotka puuttuvat. Ihmiset kaipaavat ohjattua liikuntaa kehon hyväksi, mutta myös henkisempää antia. He kaipaavat puhekumppania. Lämmintä halausta. Miten paljon meillä onkaan yksinäisiä vanhuksia ja syrjäytyneitä nuoria ja keski-ikäisiä lähiöissämme, jotka odottavat ulospääsyä yksinäisten ajatusten noidankehästä, kontaktia toisiin ihmisiin. Ole sinä rakas lukijani, se henkilö, joka aloitat ihan uuden jakson kummankin elämässä. Sinun ei tarvitse perustaa uutta projektia mihinkään, vaan olisiko mahdollista, että oman kerrostalosi tiloissa olisi kerhohuone. Jos on, niin laita taloyhtiösi ilmoitustaululle lappu, että tarinapiiri kokoontuu silloin ja silloin. Olen varma, ettet jää yksin.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Marja Vilkama
    Marja Vilkama

    MARJAN MATKASSA : Olen lahtelainen isoäiti ja eläkkeellä oleva luokanopettaja. Haluan kirjoituksillani tuoda esiin toisistamme välittämisen tärkeyden. Rakastan uusien ideoiden keksimistä ja varsinkin hyvien ideoiden toteuttamista.

    Kirjoittajan luetuimmat blogit

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit