Merkityksiä pimeyden ja hiljaisuuden takana

Tyhjä tila kerää merkityksiä samalla tavoin kuin musta kokoaa valonsäteet. Hiljaisuus ja musta pinta toimivat ikään kuin linssin tavoin heijastaen kuvan taakseen. Hiljaisuuden ja pimeyden alla on kätkettyä ääntä ja valoa. Niiden merkitykset voivat löytyä tauoista äänten keskellä ja tyhjistä ruuduista kuvien välissä.

Heinrich Böllin (1917-1985) novellissa Dr. Murckes gesammelte Schweigen tohtori Murcke on kyllästynyt ääniin. Hän alkaa etsiä oleellista tyhjistä tauoista, jotka hän leikkaa talteen laboratorion ääninauhoista. Sävellysten ja puheiden tauot on ladattu merkityksillä ja intensiteetillä, jotka kuuluvat hiljaisuuden lävitse.

Uskon kokeneeni samaa jälkikaikuisessa tilassa musiikin päätyttyä. Muusikot päästävät äänen irti, se elää hetken, heikkenee ja kuolee. Seuraan kunnioittaen ja haikeana sävellyksen loppusointua, joka pakenee kuin varjo tai itse elämä.

G.F. Händelin Messias-oratorion tai J.S. Bachin h-mollimessun loppukuoro, fuugan tavoin sävelletty Aamen jää suuressa kirkossa soimaan vielä musiikin päätyttyä: Tempus fugit, aika pakenee. Jumala, kaiken olevaisen alku ja loppu, sanoo itse aamenensa kaiken päätyttyä. Kaikkivaltias itse päättää armonsa aamenen ajoituksesta, sillä Jumalan aika on paras aika - Gottes Zeit ist die allerbeste Zeit. Näillä sanoilla alkaa J.S. Bachin pyhäinpäivän kantaatti Actus tragicus.

_ _ _

Arkkitehtuurissa tyhjä tila tai seinäpintaa rytmittävät ikkunat vastaavat taukoja. Raili ja Reima Pietilän piirtämä Kalevan kirkko (1966) Tampereella kurottaa korkealle goottilaisten katedraalien tapaan. Myös kaiku antaa mahdollisuuden seurata pitkään äänen katoamista. Seinien korkuiset kapeat ikkunat jakavat seinäpintoja kuin vankoiksi pylväsriveiksi Luxorissa sijaitsevan Karnakin temppelin tapaan.

Alttariseinällä olevan ikkunan eteen on pystytetty puusta hauras Särkynyt ruoko, joka tuntuu puristuvan seinämassojen väliin. Ikkunoiden valo on kuitenkin seinämassoja vahvempi.

Lukusymboliikkaa harrastanut Reima Pietilä on sijoittanut Kalevan kirkkoon 18 ikkunaa. Luku 18 on heprean elämää tarkoittavan sanan haj kirjainten het ja jod lukuarvojen summa.

Jumalan elämää antava voima on läsnä seurakunnan keskellä, kun Jeesus antaa itsensä syntiselle saarnatussa Sanassa ja sakramenteissa. ”Murtunutta ruokoa hän ei muserra, lampun hiipuvaa liekkiä hän ei sammuta” (Jes 42:3). Kristus loistaa aurinkona pimeyteen elämää antaen, kuten Johanneksen evankeliumi julistaa. ”Hänessä oli elämä ja elämä oli ihmisten valo.”

_ _ _
Tyhjä tila antaa kuulijalle mahdollisuuden siirtää omia tulkintoja siihen. Tulkintoihin taas vaikuttaa se, missä ympäristössä tyhjä tila tai hiljaisuus on. Olen pohtinut sitä, kuinka John Cagen sävellyksen 4’33” herättämät tulkinnat vaihtelevat esityspaikan tai esittäjän mukaan. Cagen sävellyshän koostuu neljä minuuttia ja 33 sekuntia kestävästä hiljaisuudesta, jonka ajan pianisti istuu koskettimien ääressä. Hiljaisuuteen ladattu intensiivisyys ja merkitykset riippuvat pianistin ja yleisön vuorovaikutuksesta.

Jos Cagen sävellys esitetään sanokaamme Baden-Württembergissä 1100-1500 –luvuilla rakennetussa Bebenhausenin sisterssiläisluostarissa, sen korkeassa kesärefektoriossa, munkkien juhlavassa ruokasalissa, jonka kattoa kannattavat pylväät ovat kuin elämän puita lehvistöön kätkeytyneine lintuineen ja pianisti keskittyy neljän ja puolen minuutin ajaksi intensiiviseen rukoushiljaisuuteen, voi kuulijassa syntyä vahva uskonnollinen kokemus. Hän vakuuttuu siitä, ettei ihminen elä ainoastaan leivästä.

_ _ _
Aika, minuutit ja sekunnit, saa uuden sisällön. Kuulija meditoi lukuja 4’ 33” Hän pohtii sitä mahdollisuutta, että luku 433 saattaisi olla lukujen 24 ja 18 tulo. Nämä luvut ylistävät Jumalaa, sillä jokaiseen vuorokauden tuntiin sisältyy lahjana Jumalan itsestään antama elämä (haj). Maa, ilma, tuli ja vesi saivat hahmonsa luomisen kuutena päivänä samoin kuin 24 on lukujen 6 ja 4 tulo. Seitsemännen päivän kohdalla on tauko, hiljaisuus ja lepo, koska Jumalakin lepäsi silloin omista teoistaan.

Tarkistus laskimen ääressä keskeyttää karusti lukumystiikan, sillä lukujen 24 ja 18 tulo onkin 432. Mitä Cage on säveltänyt tietäen tai tietämättään 4’33” hiljaisuuteen? Ehkä viimeinen sekunti on kaiun osuus, sekunnin hiljaisuus hiljaisuudessa?

Tai sitten Cage ohittaa huomaamattaan sekunnilla Kaikkivaltiasta ylistävän hetken. Mikä tahansa muu ohitus on yhtä suuri tai pieni, samoin kuin kahden taivaankappaleen ohitus avaruudessa, olivatpa niiden radat lähellä tai kaukana toisistaan. Niiden kohtaaminen on mahdollista vain oikealla hetkellä. Jumalan aika on paras aika.
Toisaalta mikä tahansa aika on otollinen Jumalalle, sillä kaikki aika on Hänen, Hänessä, Hänestä, Häneen. ”Nyt on otollinen aika” (2 Kor 6:2).

Materiaaliselta pohjalta ponnistava järki ei tavoita näkymätöntä todellisuutta, kuten Sananlaskujen kirjan mainitsemaa Viisauden taloa ja sen seitsemää pylvästä (Sananl 9:1). Jumala itse tietää oikean ajan, Hän pitää maailmaa kannattavat näkymättömät pylväät pystyssä. Psalminlaulajan sanoin ”Minä, Herra, asetan määräajan ja tuomitsen oikeudenmukaisesti. Maa järkkyy, sen kansat järkkyvät, mutta minun pylvääni pitävät maan paikoillaan” (Ps 75:3-4).

Ihmisjärki voi uumoilla ja usko luottaa siihen, etteivät Viisauden taloa kannattele kivipylväät tai korkeajännitejohtojen metallimastot, eivät ydinreaktorien lauhdetornit, matkapuhelinten linkkimastot tai kivihiilivoimaloiden piiput vaan niiden väliin tai lomaan sijoittuva todellisuus: Jumalan armollisuus, levon hiljaisuus, Pyhän Hengen johdatus, uskon luottamus, rakkauden hehku, pimeyden läpi katsova toivo ja Kristuksen evankeliumin valo.

_ _ _
(julkaistu aiemmin Kirkonseutu-lehdessä 29.10.2003. Olen valokuvannut Bebenhausenin luostarin ikkunat Tübingenissä 1992).

2 kommenttia

  • Markku Hirn sanoo:

    Erinomainen ajatuksia herättävä blogi! Assosioin kolmeen vastaavaan taukoon.

    On olemassa meditaatio metodi jossa huomio kohdistetaan ulko- ja sisähengityksen väliseen taukoon. Vasta-alkajalla tauko on lyhyt, mutta jo pienen harjoittelun jälkeen hengitys syvenee ja tauko kasvaa. Tauon kokeminen tulee keskeiseksi . On todella fantastista mitä tuossa tauossa tapahtuu .Välillä voi tulla kokemus avaruuden äärettömyydestä tai ajan pysähtymisestä. Kristitty voi kokea Jumalan hiljaisuuden läsnäolon.

    Toinen tauko on Ilmestyskirjasta jossa taivaalliset pasuunat lopettivat soittamisen ja taivaaseen tuli , oliko se puolenhetken tauko. Tuon tauon kuunteleminen on ollut yksi kristillisen mystiikan metodeja.

    Kolmas hiljaisuus on oman yhteisöni hiljainen hartaus jossa yhteisesti koetaan olevamme Pyhän Hengen sellainen temppeli jossa se tekee työtään. Kuuntelu muuttuu yhteiseksi sanattomaksi rukouksen tilaksi.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Särkiö sanoo:

    Kiitos Markku tärkeistä täydennyksistä. Hiljaisuuden kuuntelu on Jumalan läsnäolon lataamista. Tukholman St Klaran seurakunta on tullut tunnetuksi aktiivisesta jumalanpalveluselämästä, voileipien jakamisesta Sergeltorgetin vähäosaisille ja yösijan tarjoamisesta asunnottomille. Vähemmän tunnettua on, että seurakunnassa rukoillaan joka päivä hiljaisuudessa. Se antaa Hengen voimaa siihen mitä tehdään. Hiljaa ja hartaasti rukoiltu on puoliksi tehty.

    Ilmoita asiaton kommentti