Michael Jordan, Nietzsche ja ihmisen kuolema

Saska Saarikosken Poikkeustilassa -blogi ilmestyi eilen 14.5. poikkeuksellisesti paitsi Hesarin nettilehdessä myös paperilehden pääkirjoitussivulla. Nettiversio oli otsikoitu ”Jumala ei ole kuollut vaan elää, ja hänen nimensä on Michael Jordan”.

Urheiluvajeesta kärsinyt Saarikoski oli katsonut NBA-koripallotähti Michael Jordanista kertovaa dokumenttia ja alkanut pohtia filosofi Friedrich Nietzschen (1844-1900) ajatusta ”Jumala on kuollut”. Otanpa tästä levypallosta kopin.

Saarikoski toteaa: ”Jumalan mukana kuoli filosofin (Nietzsche) mielestä kristillinen moraali, joka oli aikoinaan korvannut kyvykkyyteen perustuvan hyvyyskäsityksen kiltteyteen perustuvalla hyvyyskäsityksellä.” Nietzsche halusi korvata orjamoraalin herramoraalilla.

Jordan vaati itseltään ja muilta paljon, jopa mahdottomia, kun päämääränä oli voitto. Jordan pääsi tavoitteeseensa ja siksi hänen kannattajansa nimittävät häntä jumalaksi.

Saarikoski jatkaa ajatusta: mitä on hyvyys? Onko se esimerkiksi rakkaudellinen asenne toisiin ihmisiin vai sittenkin onnistumista yhteisen päämäärän saavuttamisessa, vaikka se vaatisi kovuutta ja ankaruutta?
_ _ _
Nämä kysymykset ovat eläneet filosofiassa antiikin ajoista lähtien. Ehkä murroskaudet yhteisessä elämässä herättävät pohtimaan samoja kysymyksiä. Friedrich Nietzschen yli-ihmisopit alkoivat saada kantavuutta Saksan -Ranskan sodan 1870 jälkeen, ja vielä enemmän I Maailmansodan kulutustaistelujen - Somme, Verdun, Dunkirck - mutaisissa taisteluhaudoissa ja kaasuhyökkäyksissä.

Versaillesin häpeärauha synnytti Saksassa revanssihenkeä, joka loi otollisen maaperän Maailmansodan korpraalin sanomalle arjalaisesta herrakansasta, jonka tieltä heikot ja korruptoituneet rodut sekä ainekset joutavat väistymään. Lopulta korpraali itse ja hänen mukanaan koko mahdoton natsiaate sortuivat Johtajan itsemurhaan bunkkerissa Valtakunnan kanslian puutarhassa toukokuussa 1945.
_ _ _
Jälleen eletään murroksen jyrkällä reunalla. Korona on paljastanut globaalin, jatkuvaan kasvuun perustuvan talouden mahdottomuuden. Virukset ovat aina koetelleet ihmiskuntaa. Rutto on monet kerrat surmannut yli puolet Euroopan väestöstä. Joukkohaudoilta on kuitenkin jatkunut polku eteenpäin elämään.

Nyt tilanne on sikäli toinen, että nykyinen, kasvuun viritetty talous ei siedä poikkeustilaa. Erilaisten rajoitusten hyydyttämä talous uhkaa sakata enemmän kuin viisi prosenttia, rohkeimmissa arvioissa yli toistakymmentä prosenttia. Rahan luotettavuus ja talouksien vakaus - viime kädessä yhteiskuntarauha - lepäävät sen varassa, että talouden kasvu on plusmerkkinen.
_ _ _
Millä strategialla eteenpäin? Tämä synnyttää tarpeen filosofiselle pohdinnalle, millaiset eettiset ratkaisut ovat kestäviä. Tarkastelu voi lähteä liikkeelle oikeista periaatteista tai oikeaan päämäärään pyrkimisestä, sekä siitä ajetaanko yksilön hyvää vai mahdollisimman monen kannalta hyvää lopputulosta.

Emme voi valita virtaa, jossa kahlaamme emmekä ilmaa, jota hengitämme. Siksi filosofian lähtöoletukset ovat usein pitkälle jo valmiiksi annettuja. Vapaissa pohjoismaisissa demokratioissa vallalla on ajatus yksilön mahdollisimman suuresta vapaudesta. Vallitseva filosofia ottaa lähtökohdaksi ihmisen kokemuksen - totta ja merkittävää on se, miten kukin kokee todellisuuden.

Myös hyvinvointivaltio pyrkii toteuttamaan kokemusta hyvästä. Tässä se on pitkälle onnistunutkin - ovathan suomalaiset monilla mittareilla mitaten maailman onnellisin kansa. Samalla toiset mittarit kertovat elämän tarkoituksen puutteesta ja merkityksettömyyden kokemuksesta, mikä näkyy esimerkiksi masennuksena.

Onnellisuuden kokemuksen kannalta talouden edessä oleva jyrkkä lasku on myrkkyä. Tähän asti yhteiset voimavarat ovat riittäneet monenlaisen hyvän tuottamiseen. Nyt edessä on väistämättä karsinta ja supistaminen, mikä monen puolueen taustafilosofian mukaan on vaikea tai mahdoton ajatus.

Toistaiseksi hallitus on voinut luvata tukipaketteja eri ryhmille, yhteensä kymmeniä miljardeja euroja. Ne ovatkin tarpeen tulevan törmäyksen hillitsemiseksi.

Osa hallituspuolueista haluaa myös pitää kiinni hallitusohjelmaan sisältyneistä menolisäyksistä. Lisäksi Vihreiden nuori meppi kirjoitti hiljan Hesariin mielipiteen perustulon ulottamisesta kaikkiin kansalaisiin, koska se toisi turvaa koronan jälkeisinä aikoina.
Parin vuoden perustulokokeilu osoitti kyllä elämän laadun parantuneen, mutta työllistymiseen sillä ei ollut merkitystä. Perustulon kaltaiseen tulonsiirtoon ei olisi ollut aiemmin varaa, eikä varsinkaan nyt kestävyysvajeen koetellessa ja korona-laman uhatessa.

Ajatus jakopolitiikassa on, että hyvään tarkoitukseen löytyy kyllä aina jostain rahaa ja siksi on löydyttävä myös maksaja jaetulle rahalle. Tämä strategia ei voi jatkua kuitenkaan enää samanlaisena, sillä velkaantumisella on rajansa. Tulevat, pienenevät sukupolvet joutuvat kohtuuttoman velkataakan maksajiksi. Mikä filosofia siis voisi toimia?

Voisiko se löytyä vanhan periaatteen "kaikille tarpeidensa mukaan ja kaikilta kykyjensä mukaan" päivittämisestä, jossa tarpeita ja kykyjä arvioidaan nykyisessä uudessa tilanteessa, samoin sanoja "kaikilta" ja "kaikille"?
_ _ _
Saska Saarikoski nostaa kolumnissaan esiin koripallovalmentaja Henrik Dettmannin ajatuksen: valmentaja ei toiminnassaan ajattele onko hän ilkeä vai kiltti, vaan kuinka hän saa joukkueensa voittoon.

Saarikosken mukaan Dettmann ihmettelee ajattelua, jossa ”Ihmisen kunnioittamisena pidetään sitä, että hänet jätetään rauhaan, eikä häneltä vaadita mitään.” - vaatiminen on Dettannin mukaan arvostamista.

Nykyinen vallitseva ajatussuunta merkitsee sitä, että ihmiset jakautuvat niihin, joilta ei voida vaatia mitään - ja toisaalta niihin, joilta voidaan - ja pitää - vaatia paljon. Muuten yhteiskunta ei pysy pystyssä.

Mitä tapahtuu siinä vaiheessa kun ensimmäinen ryhmä alkaa olla jälkimmäistä suurempi? Sanotaan, että keskiluokan maksumoraalin rapautuminen on nykyisten yhteiskuntien koetinkivi, joka on heijastunut populistipuolueiden nousussa.

_ _ _
Nyt tulen lopuksi itse heittopaikalle ja tähtään kolmen pisteen koria: Mitä merkitsee väite, että Jumala on kuollut? Ehkä kyse on siitä, että Jumala on nykyihmiselle kuollut, koska ihminen on joutunut väärälle puolella elämän ja kuoleman virtaa. Ihminen itse on kuollut, erossa Jumalasta ja tuhon tiellä.

Israelin kansa saapui Raamatun mukaan orjuuden ja kuoleman maasta kohti luvattua uutta maata, jossa on yltäkylläinen elämä. Rajana oli Jordan-virta. Matkalla Israelia johdatti Jumala itse, milloin tulipatsaana, milloin pilvenpatsaana, milloin enkelinä - ehkä Mikael - tai pitäisikö sanoa Michael - oli enkelin nimi? Se tarkoittaa: ”Kuka on niin kuin Jumala”. Vastaushan kuuluu: ”Ei kukaan”.
- - -
Lisäys 17.5. Kiitos Hesarille päivän pääkirjoituksesta "Luonto on kaiken elämän perusta". Se ottaa kantaa luonnon monimuotoisuuden palauttamisen puolesta.

Kirjoituksen kuvituksena oleva Lasse Rantasen piirros ukkometsosta ärhentelemässä hakkuuaukealla kantoja repivälle koneelle osuu nappiin. Tänä keväänä kuulin hieman teerien soidinpupellusta, mutta muuten hakatuissa metsissä on ollut hiljaista. Vanhat soidinmänniköt eivät synny hetkessä. Hiljaista voi olla 50 vuotta, vaikka nyt ryhdyttäisiin suojelutoimiin.

Aihe - luonnon merkitys kaiken elämän perustana - on monen muun päiväkohtaisen teeman rinnalle merkitykseltään aivan toista luokkaa: kirjaimellisesti elämän ja kuoleman kysymys. Sitä on kuitenkin väistelty ja jauhettu aivan muita kysymyksiä - en niitä ryhdy nimeämään, mutta liityvät yleensä identiteettiin.

13 kommenttia

  • Juha Heinilä sanoo:

    Kiitos Pekka. Kolmen pisteen heittosi upposi.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    “Mitä merkitsee väite, että Jumala on kuollut? ”

    Riippuu siitä kenen jumalasta puhutaan . Sanana jumala on sen kaltainen, että se voi tarkoittaa mitä, tai ketä tahansa, jota jumalaksi kutsutaan. Jumalia on kuollut paljonkin, suurimpia ehkä, Amon, Zeus ja Apollo, joku voi lisätä muitakin suuria.

    Heidät ja heidän aatoksensa löytää kuitenkin kirjoista, joten ovatko he silloin kuolleet, vai ovatko he ikuisia, koska heistä on kirjoihin kirjoitettu.

    Edellä mainitut olivat kuvajumalia, mutta yhtä kaikki heitä kutsuttiin jumaliksi ja heitä jumaloitiin ja heitä rukoiltiin ja palvottiin.

    Pitäisi siis olla jokin nimi, että voisimme erottaa, mistä jumalasta puhutaan esim, kristillisesti. Mutta sellaista ei ole. Isälle, pojalle ja pyhälle hengelle, ei ole olemassa muuta yhteistä nimeä, kuin sana jumala, joka taas voi tarkoittaa mitä tahansa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Särkiö sanoo:

      Tarja, kyllä Jumalalle on olemassa selviä teologisia laatumääreitä, kuten Ikuinen, Kaikkivaltias, Alkusyy, Kaiken liikuttaja, Elämän antaja.

      Toki sanaa jumala voidaan käyttää vaikuttavista ihmisistä, vaikka jumalaisesta Greta Carbosta tai jumaloidusta Michael Jordanista. Tämä on kuitenkin jotain muuta, kuin mitä Jumalalla klassisessa mielessä tarkoitetaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Markku Hirn sanoo:

    Lause kuulu kokonaisuudessaan :” Jumala on kuollut ja me tapoimme hänet”. Toisin sanoen ,se ihmisten toiveajatteluun perustuva Jumala joka johtaa onneen , menestykseen ja kaikesta pahasta välttymiseen , on tapettu ja kuollut. Olemme oman onnemme varassa.

    Jordan on yksi Olympos-tason idoleja. jumalaksi kutsuminen on jopa hänenkin kohdalla liioittelua. Hän ei ole urheilumaailmassa ainoa jota on kutsuttu jumalaksi. Se on idoleja palvovien hybristä. Hybris on itsepetosta , yritys suojata paljastumasta vähemmäksi kun on , tai jopa mitättömäksi pikkuporvariksi. Ihailu nostaa palvojan erityiseen kaartiin johon kuuluminen antaa arvostusta ja kunniaa.

    Vastaavanlaista idealisointia on enne kaikkea kulttuurielämässä . Sieltä löytyy neroksi korotettuja idoleja kasoittain. Ihailuna he kaikki ovat ansainneet eikä se ole mikään ongelma. On vielä yksi kategoria joiden ihailu on ongelma : Menestyvät sotapäälliköt ja heidän usein yli-ihmismäiset motivaatiot valloituksilleen tai ainakin sellaisten yrittäminen. Saksan keisari Vilhelm yritti toistaa isoisänsä urotyö joka loi yhtenäisen Saksan imperiumin , yrittämällä luoda Saksa englannin kokoiseksi siirtomaavallaksi. USAn presidentti Georg W Bush yritti ylittää tai ainakin olla samaa tasoa kun isänsä vihdoinkin kukistamalla Saddam Husseinin mutta tunnetuin seurauksin. Hitler oli Napoleonin lumoissa niin että hän kopioi Napoleonin käyttäytymistä ja halusi ottaa hengen itseltään vasta Napoleonin syntymäpäivänä.

    Mitä tämän kriisin jälkeiseen talouteen tulee, niin sitä yritetään jatkaa sellaisenaan mitään tästä oppimatta. Syy on se ,että jo rikkaat pelkäävät köyhtyvänsä ja nuoret ja ahneet perässätulijat toivovat tulevansa yhdeksi noista superrikkaista jotka omistavat maailman. He haluavat uskoa ,että teknologiset ratkaisut ja keksinnöt , sellaiset joiden tuottaminen rikastuttaa heitä vielä enemmän ,tulevat pelastamaan mailman.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Särkiö sanoo:

      Kiitos Markku hyvästä analyysistä ja olympolaisen idolin esiin tuomisen. Pariisin Pantheon – kaikkien jumalien temppeli – pystytettiin jumaloiduille valistusfilosofeille, jotka olivat ihmisviisaudellaan tehneet Jumalan tarpeettomaksi.

      Valistusfilosofit eivät kuitenkaan luoneet ikuista onnea. He korottivat ihmisen jumalaksi ja sivuuttivat Jumalan sekä luomakunnan kunnioituksen.

      Pariisin suuri vallankumous oli pääjuurena Lokakuun vallankumoukselle ja Neuvostodiktatuurille. Teollinen vallankumous 1800-luvun taitteessa oli alkuna luonnonvarojen kiihtyvälle hyväksikäytölle ja luonnon tuholle. Ehkä vähitellen voisi tapahtua nöyrtyminen ja elävän Jumalan kaipaus?

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Markku Hirn sanoo:

    Ruotsalaiseen sielunmaisemaan ei kuulu käyttää uskonnollisia vertauskuvia . Mutta Zlatan Ibrahimovitsin ihailu on joissakin piireissä sellaisissa mitoissa että häntä taidetaan jumaloida. Henkilökohtaisesti en kylläkään ymmärrä sitä. Juuri nyt nuori Armand Duplantis on mahdollisesti nousemassa vastaavalle ihailun ja idealisoimisen tasolle Ruotsissa. Kaikkien kiusaksi olympiakisat, jotka olisivat kruunanneet hänen ylimaallisen tasonsa, on perutettu.

    Miten on Räikkösen idealisoinnin laita tai Nykäsen?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Särkiö sanoo:

      No, ainakin molemmilla, Kimillä ja Matilla on omat inhimilliset piirteensä, Jäämiehellä rallienglanti ja Mäkikotkalla omat putoamisensa. Ehkä heitä rakastetaan juuri näistä syistä, he eivät ole liiaksi jumalan kaltaisia vaan inhimillisiä ja samaistuttavia.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    Jos Kaikkivaltias kuolisi, me kaikki kuolisimme, aurinko sammuisi ja kuu muuttuisi mustaksi, vesi lakkaisi virtaamasta, linnut laulamasta, tulisi täydellinen pimeys ja hiljaisuus.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Särkiö sanoo:

      Juuri niin. Jos ihmisjumala – joka on ottanut häikäilemättä luonnon riistonsa kohteeksi – kuolisi, voisi elämä palata: metsät monine lajeineen, niityt, kukat ja hyönteiset, lintujen moniääninen laulu täyttäisi metsät ja niiden pesintä puut, pensaat ja varvikon. Metsot olisivat soitimella Etelä-Suomea myöten, samoin riekot, peltopyyt. Kuukkelit, kotkat, korpit, huuhkajat ja muuttohaukat eläisivät vanhoissa metsissä, jotka ovat saaneet kasvaa satoja vuosia rauhassa puupeltojen tilalle.

      Järvilohet nousisivat Saimaalla ja Päijänteellä kutujokiinsa, merilohi ja taimen kaikkiin Suomenlahden ja Pohjanlahden jokiin. Vantaanjoki olisi lohijoki, kuten vielä keskiajalla. Hylkeet ja norpat seuraisivat nousulohia kosken alle, missä niillä on kalastusapajansa, samoin kuin karhuilla ja ihmisillä pyyntipaikkansa.

      Pölyttäjähyönteiset lentäisivät kilvan kukissa, joita ei ole tapettu glyfosaatilla. Hedelmätarhat kantavat runsaan sadon. Hirvet, peurat ja kauriit vaeltavat laitumillaan perässään sudet, ahmat, ilvekset ja karhut, jotka pitävät kannat tasapainossa ja ihmiset puolestaan niiden kannat.

      Ihminen – määrällisesti ja elintasoltaan selvästi nykyistä alemmalla tasolla – eläisi luontoa kunnioittaen ja siitä kohtuullisesti sekä kestävästi osansa ottaen.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Charlotta Lindfors sanoo:

    Jumala on “kuollut” sellaiselle ihmiselle, joka on pyytänyt jotakin kuin “valintatalon” hyllyltä tai tilannut kuin nettikaupasta, mutta tilausta ei tullut, tai se oli “väärä”. Rahojakaan ei palautettu. Mitä sellaisella jumalalla tekee, joka ei anna mitään, vaan ottaa. Hän on huonompi kuin vanhemmat, jotka sentään ruokkivat lapsensa. Silloin ihminen päättää “tappaa ” jumalan(sa), ettei vain tulisi mieleen, että “vika” saattoi olla itsessä.

    En ole koskaan ymmärtänyt, että jotakin ihmistä tulisi jumaloida, ihannoida, fanittaa tai seurata jonkin “tähteyden” takia. Tähtien takaa voi löytyä ihmishirviö.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Särkiö sanoo:

      Kiitos Charlotta hyvästä kommentista. Voin kyllä ymmärtää heitä, jotka ovat pettyneet Jumalaan ja haluavat “tappaa” oman jumalansa.

      Pettymysten taustalla voi olla se mielikuva Jumalasta, että tämä rientää täyttämään ihmisen pyynnöt ja toiveet. Tai että aiheellisetkaan pyynnöt, kuten sairauden paraneminen, eivät toteudu. Taustalla voi olla silloin ajatus, että ihminen tietää Jumalaa paremmin, mikä on milloinkin parhaaksi. Jeesuksen rukous Getsemanessa on vaikea: ” Ota pois tämä kärsimyksen malja, mutta tapahtukoon Sinun tahtosi, ei minun.”

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kari Paukkunen sanoo:

      Chicago Bullsin kotipelit pelataan United Centerissä. Centerin sisääntuloaulassa on Michael Jordanin patsas. Michael elää vielä, ja on nähnyt oman patsaansa. Michael on kuitenkin kuolevainen ja kohtaa kerran maailmankaikkeuden herran. Idoli tarkoittaa epäjumalaa. Jokainen ihminen kohtaa kerran oman elämänsä kolmen pisteen rajan. Isä, Poika ja Pyhä Henki ovat valmistaneet heittonsa kanssa hukassa olevalle sukkaan menevän täysosuman. Tämän maailman idolit nousevat ja kukistuvat, mutta meidän Jumalamme sana pysyy iankaikkisesti.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Joni Toivonen sanoo:

    Tuo oli kolmen pisteen heitto: “Ihminen on kuollut..”

    Nietzschen “Jumala on kuollut! Jumala pysyy kuolleena! Ja me olemme hänet surmanneet!” on niin väärin sanottu kuin voi. Nietzschellä itsellään meni kasetti sekaisin, kun hän tuolta pohjalta kamppaili ja julisti ihmisen voittoa Jumalasta. Ajattelen, että ihmisen älyn ja kyvyn varaan ilman Jumalaa vakavasti pyrkivä ajattelija voi tosiaan menettää järkensä siinä touhussa. Jos Jumalaa ei ole, kaikki päätyy mielettömyyteen.

    Ihminen on kuollut! Ihminen pysyy kuolleena! Ja me olemme hänet surmanneet! Tuolta pohjalta ajateltuna tämän maailman monet järjettömyydet, kärsimykset, kriisit yms. saavat nopeasti selityksensä. Ylpeä ihminen ei helposti tahdo noin päin ajatella tai antaa edes mahdollisuutta sille.

    Korona on minulle näyttänyt käytännössä sen kuinka hatara onkaan meidän rakentamamme maailma, jossa Jumalalle ei tahdottaisi antaa sijaa. Turvallisuushakuisuus, kaiken kontrolloimisen tarve ja näitä seuraava pelko ovat osaltaan ollut tappamassa ihmistä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Pekka Särkiö
    Pekka Särkiö

    Kenttäpiispa ja Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti. Harrastan mehiläistarhausta ja maatiaiskanojen kasvatusta, esteratsastusta ja nykyaikaista viisiottelua. Minulle tärkeitä asioita ovat luonto ja sen elinvoiman turvaaminen, ekologinen elämäntapa, historian tuntemus sekä kestävän yhteiskunnan puolustaminen.