Mikä on kirkon virallisen lähetysjärjestön aseman merkitys?

Otsikon aihepiiriä sivuavan edellisen kirjoitukseni kommenttiketju on paisunut jo aika laajaksi ja otsikon aihe ansaitsee ihan oman kirjoituksensa. Lähetystyötä tekevän järjestön asema yhtenä kirkon virallisista lähetysjärjestöistä ei merkitse vain mahdollisuutta saada osaansa paikallisten seurakuntien tai seurakuntayhtymien kansainväliseen toimintaan varaamista varoista taikka varmuutta vuotuisista kolehtipäivistä kirkkohallituksen määräämällä listalla. Asema kirkon virallisena lähetysjärjestönä merkitsee ennen kaikkea sitä että järjestöt toimiessaan lähetyskentillä edustavat virallisesti Suomen ev.lut. kirkkoa ja kirkkomme lähetystyötä.

Kirkkomme paikalliset seurakunnat tekevät yksittäisiä lähettejä koskevat nimikkolähetti sopimukset kirkkomme virallisten lähetysjärjestöjen kanssa. Näiden nimikkolähettien työn tukemiseksi paikalliset seurakunnat järjestävät toimintaa, joihin yksittäiset seurakuntalaiset voivat vapaaehtoisina osallistua.

Edellisessä blogikirjoituksessani käsitelin tilannetta, jossa joukko kirkkomme luottamushenkilöitä kyseenalaisti valta osan kirkkomme lähetysjärjestöistä aseman kirkkomme lähetystyön tekijänä. Käytännössä tämä merkitsee sekä mainittujen järjestöjen toiminnan kyseenalaistamista varsinaisilla lähetyskentillä että Suomessa tavallisten seurakuntalaisten paikallisissa seurakunnissa kyseisten järjestöjen toiminnan tukemiseksi tekemän työn kyseenalaistamista.

Seikka, että yksittäisestä seurakunnasta ei jonakin vuonna jaeta budjettivaroja juuri kyseiselle järjestölle, ei vielä välttämättä merkitse tätä. Syitä voi olla muitakin. Esitys kokonaiskirkolliselle päätöksentekoelimelle lähetysjärjestön aseman lakkauttamisesta merkitsee juuri tätä. Kyse on yksiselitteisesti tahdon ilmaisusta, ettei kyseisten järjestöjen toimintaa lähetyskohteissa enää luettaisi kirkkomme ulkomaantoiminnaksi ja ettei kyseisten järjestöjen toiminnan hyväksi tehtävää työtä kotimaassa enää katsottaisi toiminnaksi Suomen ev.lut. kirkossa. Käytännössä tämä siis merkitsee tahtotilaa, ettei paikallisten seurakuntien jäsenten ja paikallisten lähetyssihteerien työtä kyseisten järjestöjen hyväksi luettaisi enää seurakuntien omaksi toiminnaksi.

Olen vakaasti sitä mieltä että tuhansien ihmisten hengellisen aktiviteetin rajaaminen kirkkomme toiminnan ulkopuolelle olisi merkittävä isku kirkkomme ykseyttä vastaan.

62 kommenttia

  • Jukka Kivimäki sanoo:

    Sari Roman-Lagerspetz

    Herra käyttää omassa työssään parhaiten niitä ihmisiä, joiden ylpeän ulkokuoren hän on ensin rikkilyönyt. Näiden Herran työtä tekevien rikoutuneiden ihmisten kohdalla on aivan sama, mikä on heidän seksuaalinen suuntautumisensa. Eivät he silloin omaa seksuaalisuuttaan julista vaan kirkastavat Kristusta.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Roman-Lagerspetz sanoo:

      Jukka,

      kysymys ei ole “oman seksuaalisuuden julistamisesta” vaan tosiaankin siitä (kuten sinäkin sanot, ja aivan oikein), että seurakunta toivottaisi myös lähetystyöhön kaikenlaisia ihmisiä. Tällä hetkellä tilanne ei kuitenkaan ole se, että “on aivan sama, mikä on heidän seksuaalinen suuntautumisensa”. Jos olisi, ihmisiä ei vierotettaisi seurakuntayhteydestä seksuaalisen suuuntautumisensa ja parisuhteensa muodon perusteella, kuten nyt ikävä kyllä tapahtuu.

      (Eivät nekään, jotka vastustavat etniseen taustaan perustuvaa syrjintää, pyri “julistamaan omaa etnisyyttään”. He pyrkivät eroon etnisyyteen perustuvasta syrjinnästä)

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Sari Roman-Lagerspetz

      En ihan tavoita, mitä tarkoitat “seurakuntayhteydestä vieroittamisella” seksuaalisen suuuntautumisensa ja parisuhteensa muodon perusteella. Jos viittaat kirkon päätökseen pitäytyä avioliittokäsityksessään miehen ja naisen välisessä avioliitossa, niin tämän kannan taustalla ei ole minkäänlaista syrjintää. Kanta on puhtaasti opillinen. Asia vai on niin etttei porkkanoista saada lanttulaatikkoa eikä lantuista porkkanalaatikkoa. Molemmista tulee toki juureslaatikkoa ja jää makuasiaksi, kummasta pitää enemmän.

      Mitä puolestaan tulee lähetysjärjestoihin, jotka eivät opilllsista syistä lähetä lähetyskentälle sellaista lähettiyksikköä, joka muodostuisi esimerkiksi avoparista tai sellaisesta pariskunnasta, josta toinen tai molemmat osapuolet ovat uudellen avioittuneita taikka sitten samaa sukupuolta olevasta pariskunnasta, ei kyse suinkaan ole “syrjivästä käytännöstä” vaan ratkaisusta, jolle järjestöllä on oppiin perustuvat objektiiviset perusteet.

      Edellä jo totesit ettette te “ole ajamassa ketään pois kirkon yhteydestä tai seurakunnan jäsenyydestä”. Niinpä oppi itsessä ei voi olla teille ongelma. Muutoinhan teidän oma kantanne olisi sisäisesti ristiriitainen.

      Tilanne olisi ainakin jossain määrin toinen, jos lähettiyksiköitä ei muodostettaisi pariskunnista, vaan kukin lähetti lähetettäisiin aina erikseen omaan koheeseensa. sellaisessa tilanteessa, kun parisuhdetta ei siis työtehtävien vuosi tuotaisi suoraan “työpaikalle”, ei työnantajan asiaksi väistämättä tulisi hyväksyä tai olla hyväksymättä rekrytoitavan henkilön parisuhdetta. Tässä yhteydessä on syytä huomata, ettei syrjimättömyyden periaate yleisestilään tarkoita myönteistä kantaa, vaan sitä ettei työnantaja ota kantaa henkilön sellaisiin yksityisasioihin, jotka eivät työnantajalle kuulu. Perhetaustaa ei normaalisti saa rekrytointitilanteessa edes kysyä. Sikäli jos lähettiyksiköt muodostetaan pariskunnista, tulee parisuhteen luonne väistämättä esiin.

      Koska hengellisten järjestöjen työssä on kyse uskonnon harjoittamisesta, on samaa sukupuolta olevien välisiin parisuhteisiin kohdistuva torjuva kanta oikeudellisesti perususteltu. Lisäksi tämä torjuva kanta on Suomen ev.lut. kirkon yhteisten päätösten mukaisesti näille järjestöille ja niiden jäsenille täysin hyväksytty. Tämä torjuva kanta ei kuitenkaan saa millään muodoin vaikuttaa rekrytointitilanteissa, eikä palvelusuhteen aikana, ellei parisuhde vaikuta suoraan työtehtävien järjestelyihin tai niiden laatuun. Jos siis jatkossakin hyväksytään pariskunnittain rekrytointi, hyväksytään myös seikka että parisuhde vaikuttaa työtehtävien järjestelyihin.

      Esimerkiksi valtionrahoitusta saavalla kristillisellä kansanopistolla ei ole oiketta sivuuttaa opettajavalinnoissaan henkilöä, jonka puoliso on “väärää sukupuolta”. Opettajien rekrytointi pariskunnittain ei ole millään muodoin perusteltua.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Roman-Lagerspetz sanoo:

      Jukka,

      Sikäli kuin tiedän niin silloin kun uskonnollisissa yhteisöissä syrjitään ihmisiä niin asiaa perustellaan opilla, usein myös kirkon traditiolla. Jostain syystä on näin. Syrjinnän ja kaltoin kohtelun kohteet voivat olla keitä vain, naisia, homoja, lapsia, mustia, juutalaisia, kansallisia/etnisiä vähemmistöjä jne. riippuen siitä, missä päin maailmaa ollaan ja mitä vähemmistöjä paikasta löytyy. Oppi asetetaan kriittisen eettisen arvioinnin yläpuolella. Näin teet sinäkin.

      Uskonnollinen eettinen sokeutuminen on pelottavaa…Se on ollut sitä aina ja on edelleen.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Sari

      On totta että sinällään oikean opin virheellisen tulkinnan varjolla on tehty paljon pahaa. Tämä ei siis rajoittunut esimerkiksi ristiretkiaikaan vaan jatkuu yhä.

      Kun suomalaiset lähetystyöntekijän pyrkivät lähetyskentillä auttamaan sorretussa asemassa olevia ihmisiä ja opettamaan erilaisuuden hyväksymistä, saattaa paikalliseen kulttuuriin olla tiukasti juurtunut käsitys, että väärintekijöitä on kohdeltava kaltoin.

      Saattaa siis olla haasteellista opettaa että synti on väärin, mutta synnintekijää on kohdeltava rakkaudellisesti hänen elinolosuhteitaan polkematta. Lähetystyöntekijä, olipa hän sitten minkä järjestön palveluksessa tahansa, ei voi kuitenkaan ryhtyä opettamaan väärää oppia sen vuoksi, että oikea oppi ehkä ymmärretään väärin.

      Tästä tietysti palataan kysymykseen, mikä oppi kirkkomme mukaan on oikein ja mikä väärin ja siitä edelleen kysymykseen ketkä ihmiset siirretään harhaoppisina kirkkomme ulkopuolelle. Parisuhdekysymyksen osalta vuoden 2010 ratkaisu antaa laajasti tilaa kirkossamme. Kun siinä tilassa pysytään, pitää olla oikeus toimia lähetys ja julistustyön kentällä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tapio Tuomaala sanoo:

    Esa Blomster : “Esim.raamatusta Paavali opettaa Korinton seurakuntaa. 1.Korinttolaiskirje: 5:1 Yleensä kuuluu, että teidän keskuudessanne harjoitetaan haureutta, jopa semmoista haureutta, jota ei ole pakanainkaan keskuudessa, että eräskin pitää isänsä vaimoa. ……….Mutta ulkopuolella olevat tuomitsee Jumala. “Poistakaa keskuudestanne se, joka on paha.”

    Jakeiden väärinymmärtäminen on johtanut paljoon pahaan ja niitä käytetään varmaan lahkoissa edelleen väärin.

    2 Korinttolaiskirjeessä viitataan siihen, joka piti poistaa keskuudesta:

    “Mutta jos eräs on tuottanut murhetta, ei hän ole tuottanut murhetta minulle, vaan teille kaikille, jossakin määrin, etten liikaa sanoisi. Semmoiselle riittää se rangaistus, minkä hän useimmilta on saanut; niin että teidän päinvastoin ennemmin tulee antaa anteeksi ja lohduttaa, ettei hän ehkä menehtyisi liian suureen murheeseen. Sentähden minä kehoitan teitä, että päätätte ruveta osoittamaan rakkautta häntä kohtaan.”

    1 kirjeen sanat “jopa semmoista haureutta, jota ei ole pakanainkaan keskuudessa” viittaavat keskeiseen ajatukseen: piti elää sovussa vallitsevan kulttuurin keskellä.

    Esa Blomster : “Syntiin lankeaminen,johon lankeamme joka päivä.sentähen kun synti asuu lihassamme,tällöin synti ei vielä hallitse meitä,vaan lankeamme Silloin tunnemme synnintunnon.”

    Ajatus on Ut:n kontekstissa täysin pöhkö, koska synti, hamartia, tarkoittaa mennä harhaan, vaikka pyrkii tekemään maalin. Katolinen lukutapa johtaa järkyttäviin tulkintoihin mm. homouden suhteen. Ut ei sano missään kohtaa homoutta synniksi juuri siksi, että homous ei voi olla harhaan menoa, vaan osa identiteettiä.

    Homofobia on syntynyt katolisesta lukutavasta ja katolisesta seurakuntakäsityksestä, jolla ei ole miespappikultteineen mitään tekemistä apostolien seurakuntateologian kanssa (koskee myös lestadiolaisuutta). On ikävää, ettei luterilainen kirkko ole saanut päätökseen Lutherin työtä, katkaista napanuoraa katoliseen kirkkoon. Ehkä se viimein onnistuu, mikäli arkkipiispa Mäkinen saa tukea kirkon sisältä ja pystyy saattamaan työnsä maaliin.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      “Ajatus on Ut:n kontekstissa täysin pöhkö, koska synti, hamartia, tarkoittaa mennä harhaan, vaikka pyrkii tekemään maalin. Katolinen lukutapa johtaa järkyttäviin tulkintoihin mm. homouden suhteen. Ut ei sano missään kohtaa homoutta synniksi juuri siksi, että homous ei voi olla harhaan menoa, vaan osa identiteettiä.”

      Juuri näin. Homous osana ihmisen identiteetiä ja poikkeamana heteroseksualisuudesta ei ole tekemistä, eikä siis “nenemistä johonkin”. Syntikäsityksen mukan sitä voidaan pitää kiusauksena ja taakkana jonka kyseinen ihminen on saanut kannettavakseen. Kiusaukseen langenneeseen ihmiseen tulisi sitten suhtautua kuten Pyhä Henki Paavalin kautta opettaa.

      Jos meillä on malttia, niin Pyhä Henki kyllä kertoo meille kumpaa Paavalin opetuksista kulloinkin on sovellettava.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Esa Blomster sanoo:

      Tapio Tuomaala

      Jakeiden väärinymmärtäminen on johtanut paljoon pahaan ja niitä käytetään varmaan lahkoissa edelleen väärin. Miten noita jakeita ymmärretään väärin ja käytetään väärin ? Voitko kertoa esimerkin.

      2 korinttolaiskirjeen viittaus

      2:5 Mutta jos eräs on tuottanut murhetta, ei hän ole tuottanut murhetta minulle, vaan teille kaikille, jossakin määrin, etten liikaa sanoisi. 2:7 niin että teidän päinvastoin ennemmin tulee antaa anteeksi ja lohduttaa, ettei hän ehkä menehtyisi liian suureen murheeseen. 7:9 nyt iloitsen, en siitä, että tulitte murheellisiksi, vaan siitä, että murheenne oli teille parannukseksi; sillä te tulitte murheellisiksi Jumalan mielen mukaan, ettei teillä olisi mitään vahinkoa meistä. 7:10 Sillä Jumalan mielen mukainen murhe saa aikaan parannuksen, joka koituu pelastukseksi ja jota ei kukaan kadu; mutta maailman murhe tuottaa kuoleman.

      Paavali ottaa tämän haureuden harjoittajan tapauksen esiin uudestaan,siksi että tämä haureus ei ollut aiheuttanut minkäänlaista murhetta Korintin seurakunnassa eikä siinhen oltu puututtu mitenkään. 1 kor 5:2 Mutta nyt oli tapahtunut muutos seurakunnassa ,oli tultu murheelliseksi Jumalan mielen mukaisesti tästä haureuden harjoittamisesta ja oli myös toimittu niinkuin Paavali oli kehoittanut,tämä oli aikaan saanut haureudenharjoittajan murheelliseksi niin syvästi,että meinas menehtyä murheeseen. Siksi Paavali kehottaa antamaan anteeksi ja lohduttaa,koska seurakunnassa ei ti nähty sitä että haureuden harjoittaja oli tajunnut mitä oli tehnyt ja oli murheellinen siitä jo niin kovasti että meinas menehtyä.

      Mitä tuohon katolliseen lukutapaan tulee,en ota siihen kantaa. en ole koskaan kuullutkaan katolilaisesta lukutavasta.

      Uusi testamentti ilmaisee asian harhaan menosta room.1.luvussa selkeästi kun on vaihettu luonnollinen yhteys miehen ja naisen välillä luonnonvastaiseen,kyllä se kertoo että harhaan on menty eikä ole osuttu maaliin. Vanhassa testamentissa 3.Mooseksen kirja 18:1 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen: 18:2 “Puhu israelilaisille ja sano heille: Minä olen Herra, teidän Jumalanne. 18:3 Älkää tehkö, niinkuin tehdään Egyptin maassa, jossa te asuitte, älkääkä tehkö, niinkuin tehdään Kanaanin maassa, johon minä teidät vien; älkää vaeltako heidän tapojensa mukaan. 18:4 Vaan seuratkaa minun säädöksiäni ja noudattakaa minun käskyjäni vaeltaaksenne niiden mukaan. Minä olen Herra, teidän Jumalanne. 18:5 Noudattakaa minun käskyjäni ja säädöksiäni, sillä se ihminen, joka ne pitää, on niistä elävä. Minä olen Herra. 18:6 Älköön kukaan teistä ryhtykö veriheimolaiseensa paljastaakseen hänen häpyänsä. Minä olen Herra. 18:7 Isäsi häpyä ja äitisi häpyä älä paljasta. Hän on sinun äitisi, älä hänen häpyänsä paljasta. 18:8 Älä paljasta äitipuolesi häpyä, se on sinun isäsi häpy. 18:9 Älä paljasta sisaresi häpyä, olipa hän isäsi tytär tai äitisi tytär, kotona tai ulkona syntynyt; älä paljasta heidän häpyänsä. 18:10 Älä paljasta poikasi tyttären tai tyttäresi tyttären häpyä, sillä se on sinun oma häpysi. 18:11 Älä paljasta äitipuolesi tyttären häpyä, tyttären, joka on sinun isällesi syntynyt; hän on sinun sisaresi. 18:12 Älä paljasta isäsi sisaren häpyä; hän on sinun isäsi veriheimolainen. 18:13 Älä paljasta äitisi sisaren häpyä, sillä hän on sinun äitisi veriheimolainen. 18:14 Älä paljasta setäsi häpyä, älä ryhdy hänen vaimoonsa; hän on sinun tätisi. 18:15 Älä paljasta miniäsi häpyä; hän on sinun poikasi vaimo, älä paljasta hänen häpyänsä. >> Jakeen lisätiedot 18:16 Älä paljasta veljesi vaimon häpyä; se on sinun veljesi häpy. 18:17 Älä paljasta vaimon ja hänen tyttärensä häpyä, äläkä ota vaimoksi hänen poikansa tytärtä tai tyttärensä tytärtä paljastaaksesi hänen häpynsä, sillä he ovat veriheimolaisia; se on sukurutsausta. 18:18 Älä ota vaimosi eläessä hänen sisartansa vaimoksesi ja paljasta hänen häpyänsä, sillä se tuo riidan. 18:19 Älä ryhdy vaimoon paljastaaksesi hänen häpyänsä, kun hän on saastainen kuukautisaikanansa. 18:20 Älä makaa lähimmäisesi vaimon kanssa, ettet siten itseäsi saastuttaisi. 18:21 Älä anna lapsiasi poltettaviksi uhrina Molokille, ettet häpäisisi Jumalasi nimeä. Minä olen Herra. 18:22 Älä makaa miehenpuolen kanssa, niinkuin naisen kanssa maataan; se on kauhistus. 18:22 Älä makaa miehenpuolen kanssa, niinkuin naisen kanssa maataan; se on kauhistus Tätä Jumalan puhetta jatkuu 30 jakeeseen saakka.

      Kun Jumala sanoo Älä makaa miehenpuolen kanssa, niinkuin naisen kanssa maataan; se on kauhistus se kertoo Jumalan asenteesta tälläistä tekoa kohtaan . Kun tällä tavalla toimitaan niin kyllä mennään harhaan eikä osuta maaliin.

      Tässä on tärkein asia huomata että Jumala ITSE puhuu Moosekselle nämä asiat.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Jouni Turtiainen sanoo:

    Sari R-L: “Jukka Kivimäki on sitä mieltä, että ne järjestöt jotka torjuvat naispappeuden eivätkä palkkaa lähetystyöhön naispuolisia pappeja, ja ne järjestöt, jotka pitävät samaa sukupuolta olevien suhteita Jumalan tahdon vastaisina eivätkä palkkaa töihinsä rekisteröidyissä parisuhteissa eläviä ihmisiä, eivät toiminnassaan kohtele naispappeja tai seksuaalivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä eriarvoistavalla tavalla.”

    Ottamatta kantaa siihen, mitä mieltä Jukka Kivimäki on, totean vain, että järjestöjen itsensä (ja kirkon!) kannalta on ratkaisevaa, mitä näissä kysymyksissä pidetään oikeana (Jumalan tahtona) ja mitä vääränä (syntinä / harhaoppina).

    Tässä tilanteessa kirkko on todennut, ettei naispappeuden torjuminen ole ainakaan harhaoppia, mutta onko kirkon kannanotoista ja esim. Tahdonilmauksen vastaisesta toiminnasta pääteltävissä, että yhteistyöstä kieltäytyminen on syrjintää ja siten syntiä..?

    Voiko kirkossa olla tilaa ajatella Jumalan tahdosta näissä kysymyksissä eri tavalla, vai painostetaanko toista osapuolta (kummaltakin laidalta) muuttamaan kantaansa ennen kuin voidaan tulla samaa neuvottelupöytään – tai mikä vielä tärkeämpää, samaan ehtoollispöytään?

    Mikäli kyse on yksiselitteisesti synnistä (sitähän “syrjintä” kirkon perinteisessä kielenkäytössä on), siitä ei selviä muuten kuin tekemällä parannuksen.

    Kuka siis tekee syntiä ja kenen on tehtävä synnistä parannus? Mitä silloin olisi synnitön toiminta näissä kysymyksissä.

    Tämä olisi hyvä tietää, jotta seurakuntalaisia voidaan opastaa elämään kunnon kristittyinä eli synnistä prannukseen pyrkivinä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Roman-Lagerspetz sanoo:

      Jouni,

      Syrjintä on mielestäni syntiä. Esim. juutalaisten syrjintä on syntiä, siitäkin huolimatta että oppi-isämme Martti Lutherkin harjoitti sitä avoimesti. Ihmisten orjuuttaminenkin on syntiä, vaikka Martti Luther piti sitäkin itsestäänselvyytenä. Lutherin juutalaisnäkemyksiä tai orjuusnäkemyksiä ei ole koskaan julistettu harhaoppisiksi luterilaisten kirkkojen toimesta. Mutta vaikka ne eivät olekaan harhaoppeja, niin mielestäni ne ovat silti huonoja ja syrjiviä näkemyksiä. Ja olen iloinen että luterilaiset kirkot ovat sanoutuneet esimerkiksi Lutherin antisemitistisistä opeista irti, vaikka niitä ei olekaan julistettu harhaopeiksi. Vastaavasti olen iloinen, että Suomen kirkko on sanoutunut irti kaikesta seksuaalivähemmistöihin ja naispappeihin kohdistuvasta syrjinnästä, vaikka naispappeuden vastustusta tai homouden tuomitsemistakaan ei ole julistettu harhaoppiseksi.

      En ihan tiedä mitä harhaoppisuus tarkoittaa, mutta paljon sitä ainakin käytetään kun vedotaan siihen, että naispappeja ja homoja on lupa syrjiä. Mutta voiko juutalaisia syrjiä, koska antisemitismiä (esim. oppi-isämme Lutherin edustamaa) ei ole julistettu harhaopiksi? Onko kaikki sellainen hyvää, jota ei ole erikseen julistettu harhaopiksi?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Sari

      Ketään ei ole lupa syrjiä, ei kirkollisissa järjestöissä, eikä muuallakaan.

      Kannattaa huomata että ihmisten jäsentely erilaisiin ryhmiin on syrjintää vasta silloin kun jäsentelyä tehdään torjumis tai alistamistarkoituksessa.

      Erillaisten ihmisten erilainen kohtelu on syrjintää vain silloin, kun erilaisella kohtelulla tavoitellaan eriarvoista asemaa samanlaisessa asiassa. Tällöin on voitava ottaa huomioon myös tarpeiden ja tavoiteiden erilaisuus,

      Ongelmaksi muodostuu kuitenkin seikka ettei vallitse täyttä yksimileisyyttä siitä, mitkä aisiat ovat keskenään samanlaisia ja mitkä puolestaa erilaisia. Toinen henkilö saattaa kokea yhteismitalliseksi asiat jotka toisen henkilön mielestä ovat täysin erillaisia. Niinpä toinen saataa kokea tulleensa syrjityksi vaikka häntä ei tosiasissa ole syrjitty

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Roman-Lagerspetz sanoo:

      Jukka,

      sanot, että ihmisten jäsentely erilaisiin ryhmiin on syrjintää vasta sitten kun sitä tehdään alistamis-tai eriarvoistamistarkoituksessa. Tarkoitatko, että esim. Martti Luther kirjoitti juutalaiskirjansa (“Juutalaisista ja heidän valheistaan”) alistamistarkoituksessa? Että hän ajatteli että “haluan alistaa ja syrjiä juutalaisia”? Lutherin kirja todistaa aivan toista.Kirjassaan hän toteaa, että juutalaisia kohtaan on osoitettava “voimakasta rakkautta” (esim. poltettava heidän synagogansa, takavarikoitava heidän omaisuutensa ja laitettava nuoret juutalaiset pakkotöihin). Hän itse mitä ilmeisimmin katsoi toteuttavansa Jumalan tahtoa juutalaisia kohtaan, ei suinkaan alistaa ketään.

      Ne apartheidia kannattavat etelä-afrikkalaiset ystäväni (vakaumuksellisia uudestisyntyneitä kristittyjä), olivat hyvin loukkaantuneita siitä, että heitä pidettiin muualla maailmassa rasisteina. Heidän mielstään ihmisten erottelu valkoisiin, mustiin, aasialisiin jne. on Jumalan luomistyön kunnioittamista, ei eriarvoistamista. Jumala loi ihmiset samanarvoisiksi mutta erilaisiksi. He eivät missään nimessä tarkoittaneet alistaa tai syrjiä ketään kannattaessaan apartheidia. Apartheidissa oli heidän mielestään kyse siitä että erilaisilla ihmisillä on Kristuksen ruumiissa erilaisia työtehtäviä. Kaikki ovat kuitenkin samanarvoisia koska ovat Kristuksen ruumiin jäseniä.

      Hyvässä tarkoituksessa on tehty kaikenlaista pahaa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Mika Laiho sanoo:

      Sari, otat yllä kuten usein ennenkin esin kysymyksen juutalaisten kohtelusta. Eikö juuri tässä näy se kuinka tärkeää on pysyä rauhanomaisen toiminnan linjalla. Kun siitä on poikettu, on tullut pahaa jälkeä, kun esim. on levitetty mitä kummallisimpia käsityksiä toisistä ihmisistä, ja joita on suuremman hyvän nimissä vainottu. – Tämä on vastine patisi Lutheriin liittyen, myös Tulkaa kaikki -liikkeen piirissä ilmenevään hyökkäävään kielenkäyttöön.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jouni Turtiainen sanoo:

      Sari, minustakin syrjintä on ehdottomasti syntiä.

      En silti katsoisi tekeväni syntiä, jos jättäisin palkkaamatta (uskonnollisen) juutalaisen seurakuntaani hengellisen työhön.

      Tämä siis vain viittauksena tässä syrjintäasiassa sinun käyttämääsi juutalais-argumenttiin.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Sari Roman-Lagerspetz sanoo:

    Vähän lisäystä edelliseen kommenttiini:

    Mielestäni on kiinnostavaa, että vaikka kirkkomme on sanoutunut irti naispappeihin ja seksuaalivähemmsitöihin kohdistuvasta syrjinnästä, niin syrjintää puolustetaan koska naispappeuden vastustusta & homouden tuomitsemista ei ole julistettu harhaoppiseksi. Voisiko juutalaisiakin vastaavasti syrjiä (esim. Martti Lutherin lailla), koska vaikka luterilaiset kirkot ovat sanoutuneet irti Martti Lutherin juutalaisnäkemyksistä, niin niitä ei ole kuitenkaan julistettu harhaoppisiksi?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Kirjoitat nyt Sari rinnakkain kahdesta eri asiasta, joita ei pidä sotkea. Kirkkomme edellyttää kaikilta uusilta virkaan vihitäviltä pastoreilta että he virkakannastaan riippumatta kohtelevat syrjimättä kaikkia virkatoveritaan. Kenenkään virkakanta ei oikeuta sirjivään kohteluun. Julkilausuttu mielipide etttei paimenvirka sovi naisille ei ole syrjivää kohtelua. Elämässä on siedettävä sitä, ettei kaikki ole samaa mieltä ja että myös mielensä pahoittamisia sattuu.

      Suomen evlut kirkon järjestys ei mahdollista opillisten päätösten tekemistä poliittisin perustein. Kirkkoa koskevat lait ovat opille alisteisia eikä toisinpäin.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Roman-Lagerspetz sanoo:

      Jukka,

      sanot, että kenenkään virkakanta ei oikeuta syrjivään kohteluun.

      Paitsi siis kirkon virallisissa lähetysjärjestöissä. Järjestöt eivät muun muassa palkkaa naispuolisia pappeja töihin ja esim. Kansanlähetys kehottaa jäseniään olemaan tekemättä alttariyhteistyötä naispappien kanssa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Sari

      Väitteesi kansanlähetyksestä ei pidä ainakaan käytännössä paikkaansa. eikä tämän suuntaisia viittauksia ole tällä vuosikymmenellä julkaistyissa asiakirjoissa. Viidennen herätysliikeen piirissä ei lähtökohtaisesti kyseenalaista seurakuntapappeina toimivien naisten kutsumusta omaan virkaansa.

      http://www.sekl.fi/sites/default/files/KAIKKI%20yhdessä_uusin.pdf

      http://www.sekl.fi/sites/default/files/KL_STRATEGIA_2015_versio_1.1.pdf

      http://www.sekl.fi/sites/default/files/OHJELMA_%2003_09_2011.pdf

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Roman-Lagerspetz sanoo:

      Jukka,

      Kansanlähetyksen ohjelmassa (johon annoit linkin) sanotaan että paimenvirka kuuluu vain miehille. Samassa ohjelmassa sanotaan, että järjestö ei hyväksy homoseksuaalisissa parisuhteissa elämistä.

      Kansanlähetys on myös julkaissut suosituksen menettelytavoista naispappeuden toteuduttua. Sen uudistettu painos on julkaistu v. 2010 nimellä “Kansanlähetys ja kirkon paimenvirka”. Tässä ohjeessa sanotaan ettei järjestö ota palvelukseensa naispappeja. Ohjeissa kehotetaan kieltäytymään yhteistyöstä naispapin kanssa silloin kun hän esiintyy niissä tehtävissä, jotka kuuluvat paimenvirkaan, eli silloin kun naispappi saarnaa, toimii litrugina tai ehtoollisavustajana. Ohjeissa sanotaan myös ettei Kansanlähetyksessä tule opettaa eikä puolustaa naispappeutta.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Sari Roman-Lagerspetz

      “Kansanlähetyksen ohjelmassa (johon annoit linkin) sanotaan että paimenvirka kuuluu vain miehille. Samassa ohjelmassa sanotaan, että järjestö ei hyväksy homoseksuaalisissa parisuhteissa elämistä. “

      Nämä on juuri niitä kantoja, joita järjestöllä kirkon yhteisiin päätöksiin sitoutuessaan nimenomaan on oikeus olla.

      Edehdyin viittaamasi surullisen kuuluisan julkaisun ajankohdasta, se oli siis sittenkin vasta vuodelta 2010 ja oli siis jo tuolloin ristiriidassa järjestön silloisen lähetysjohtajan edellisenä vuonna allekirjoittaman tahdonilmaisun kanssa.

      En enää muista silloisen suosituksen tarkkaa sanamuotoa, eikä asikirja enää ole netissä. Mainittu kuitenkaan ole enää ole voimassa ja tämä on mielestäni tuotu Kansanlähetyksen suunnalta aivan riittävän selkeästi esille.

      http://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/kotimaa/3716/evankelioimistyo_ja_varainhankinta_kansanlahetyksen_painopisteet

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Mika Laiho sanoo:

      Minusta vaikuttaa, että Sari kirjoittaa tässä ketjussa ainakin Kansanlähetystä vastaan, mutta en löydä mitään asiaa, minkä puolesta hän toimisi. Olenkohan ymmärtänyt jotain nyt aivan väärin? Mikähän Sarin ratkaisu olisi Kansanlähetyksen kanssa toimimiseen?

      Nyt argumentointi lähentelee populismia, jonka tuntomerkkejä kirjoituksessa esiintuodut uhkakuvat ja ratkaisun puuttuminen näyttäisivät olevan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Roman-Lagerspetz sanoo:

      Jukka Kivimäki,

      Väität, että Kansanlähetyksen julkaisu “Kansanlähetys ja kirkon paimenvirka” (2010) ei ole enää voimassa. Väität myös, että se oli jo ilmestyessään ristiriidassa järjestön silloisen lähetysjohtajan edellisenä vuonna (2009) allekirjoittaman yhteisen tahdonilmaisun kanssa.

      Sanot myös ettei kyseinen julkaisu ole enää netissä.

      Minulla on asiasta toisenlaista tietoa.

      Minä en tiedä onko kyseinen julkaisu koskaan ollutkaaan netissä. Itse sain sen Kansanlähetyksen lähetystyön johtaja Arto Hukarilta hänen vieraillessaan Tikkurilan seurakunnan kuultavana toukokuussa 2011. Tikkurilan seurakunta oli kutsunut Kansanlähetyksen edustajan kertomaan järjestön voimassa olevista, naispappeuteen ja seksuaalivähemmistöihin liittyvistä kannoista. Kansanlähetys lähetti Tikkurilan seurakuntaan edustajansa, lähetystyön johtaja Arto Hukarin. Hukari jakoi kyseistä julkaisua kaikille kokouksessa mukana olleille.

      Jos kyseinen julkaisu oli, kuten sinä väität, jo ilmestyessään (vuonna 2010) ristiriidassa järjestön lähetysjohtajan (vuonna 2009) allekirjoittaman yhteisen tahdonilmauksen kanssa, niin miten on mahdollista, että se edusti voimassa olevaa kantaa vuonna 2011?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Sari

      Viittaamasi asiakirja ilmeisesti oli voimassaoleva kanta vielä 2011 Mita Tuovisen aloittaessa lähetysjohtajana. Suositus on tuon jälennenainakin käytännön tasolla tuon jälkeen muuttunut. Järjestössä on niitä, jotka tekevät yhteistyötä naispappien kanssa ja niitä jotka eivät tee.

      Nykyään suurin osa Kansanlähetyksen papeista tekee yhteistyötä naispappien kanssa. Tämä ilmenee myös järjestön vastauksesta Helsingin seurakuntayhtymän tiedusteluun loppuvuodesta 2011. Helsingin saama vastaus on täysin yhtäpitävä sen kanssa, miten asia myös käytännössä on.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Roman-Lagerspetz sanoo:

      Jukka,

      Olemme useaan kertaan ilmaisseet järjestöille, että jos niiden kannat muuttuvat niin he ilmoittaisivat meille siitä. Mitään ilmoitusta muutoksista ei kuitenkaan ole tullut. Jos Kansanlähetys olisi muuttanut tai kumonnut suosituksensa niin siitä olisi varmaankin kerrottu meille ja myös uutisoitu julkisuudessa.

      Kansanlähetyksen kanta yhteistyöhön naispappien kanssa on suositus/kehotus. Järjestö suosittelee alttariyhteistyöstä pidättäytymistä, mutta antaa asiassa omantunnon vapauden. Kyseisessä julkaisussa sanotaan (suora viittaus):

      “Kansanlähetyksen työntekijäkunnassa, jäsenkunnasta puhumattakaan, on niitä, jotka suhtautuvat naispappien kanssa tehtävään yhteistyöhön eri tavalla kuin edellä on esitetty. Siksi todettakoon, että jokaisella on oikeus toimia yhteistyökysymyksissä Jumalan Sanan ja omantuntonsa edessä oikeaksi katsomallaan tavalla. Samalla kuitenkin toivomme, että käytäntö olisi mahdollisimman yhdenmukainen, sekä periaatteellisista että käytännöllisistä syistä. (Kansanlähetys ja kirkon paimenvirka, 2010, s.30)

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Sari Roman-Lagerspetz

      Päätä nyt vihdoin kummasta mielestäsi on kyse virkakannasta vai yhteistyön tekemisestä.

      Jos järjestön kanta ei ole järjestön omasta mielestä muuttunut niin, silloin se ei ole muuttunut. Sinä et kuitenkaan Sari päätä saako ns. vanhaa virkakantaa edustava pastori tehdä yhteistyötä kirkkomme kaikkien työntekijöiden kanssa.

      Jos järjestön kanta on, että seurakuntiin lähetetään järjestön edustajana vain sellaisia henkilöitä, jotka juuri kyseisessä työtehtävässä tekevät yhteistyötä seurakunnan kaikkien työntekijöiden kanssa, niin sitten asia on niin, eikä järjestön varsinainen virkakanta ole silti mitenkään muuttunut. Riittääkö sinulle että järjestön kanta yhteistyöstä ilmenee julkisesti vaikkapa lehtiartikkelissa vai pitääkö tieto lähettää sinulle ihan postitse kotiin.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tapio Tuomaala sanoo:

    Esa Blomster: “Tässä on tärkein asia huomata että Jumala ITSE puhuu Moosekselle nämä asiat.”

    Apostoli on eri mieltä.

    “Mitä varten sitten on LAKI? Se on rikkomusten tähden jäljestäpäin lisätty olemaan siihen asti, kunnes oli tuleva se siemen, jolle lupaus oli annettu; ja se säädettiin ENKELIN KAUTTA, välimiehen kädellä.”

    Hesekiel antaa käskyille seuraavan määritelmän:

    “…koska he eivät pitäneet minun käskyjäni, vaan ylenkatsoivat minun käskyni, rikkoivat minun sapattini ja heidän silmänsä pälyivät heidän isiensä kivijumalain perään. Niinpä minäkin annoin heille käskyjä, jotka eivät olleet hyviä, ja oikeuksia, joista he eivät voineet elää,”

    Kerro miksi?

    Jotkin kristityt lainaavat lakia ja käskyjä, joihin juutalaisuus kompastui. Lakikristillisyys on kompastunut myös, mutta on kykenemätön sitä huomaamaan, koska kirjain kuolettaa heidät samoin kuin juutalaiset.

    Lisäksi on hyvä huomata, että Mooseksen laki kaikkineen kumottiin ensimmäisessä apostolisessa kokouksessa Jerusalemissa. Jos haluatte laista elää, niin lain mukaan teidät tuomitaan ja olette kirottuja, mikäli ette täytä lain vaatimuksia pilkkuja myöten.

    Kun joku vetää Mooses -kortin keskustelussa, niin antaa samalla todistuksen, ettei ymmärrä evankeliumista sanaakaan. Laki ja armo ei sovi samaan taloon.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Esa Blomster sanoo:

      Timo Tuomaala Voisitko antaa tarkennuksen tuohon mistä tarkkaan ottaen Apostoli on eri mieltä.?

      En oikein ymmärrä,kun korostat tuota sanaa enkeli,miksi korostat sitä.?

      Kun nuo tarkennat vastaan mielelläni ja noihin muihinkin mitä kysyit : – )

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Esa Blomster sanoo:

    Tapio Tuomaala,ei Timo kuten vahingiossa kirjoitin,anteeksi siitä.

    “Tässä on tärkein asia huomata että Jumala ITSE puhuu Moosekselle nämä asiat.”

    Korostin sitä että JUMALA PUHUUi Moosekselle,tapahtui se enkelin kautta tai muulla tavalla,Jumala ilmaisee asenteestaan samaa sukupuolta kohdistuneeseen makaamiseen .

    Hesekielin kirjan kohta johon viittaat,selkenee sillä, kun lukee asiayhteyden.

    20:19 Minä olen Herra, teidän Jumalanne; minun käskyjeni mukaan vaeltakaa, minun oikeuksiani noudattakaa, ne pitäkää 20:20 ja pyhittäkää minun sapattini; ne olkoot merkkinä välillämme, minun ja teidän, että tulisitte tietämään, että minä olen Herra, teidän Jumalanne. 20:21 Mutta lapset niskoittelivat minua vastaan: he eivät vaeltaneet minun käskyjeni mukaan, eivät noudattaneet minun oikeuksiani, niin että olisivat ne pitäneet, – jotka ihmisen on pidettävä, että hän niistä eläisi – ja rikkoivat minun sapattini. Niin minä ajattelin vuodattaa kiivauteni heidän ylitsensä ja panna vihani heissä täytäntöön erämaassa. 20:22 Mutta minä pidätin käteni ja tein, minkä tein, oman nimeni tähden, ettei se tulisi häväistyksi pakanain silmissä, joitten silmäin edessä minä olin vienyt heidät pois. 20:23 Kuitenkin minä kättä kohottaen vannoin heille erämaassa, että minä hajotan heidät pakanain sekaan ja sirotan heidät muihin maihin, 20:24 koska he eivät pitäneet minun käskyjäni, vaan ylenkatsoivat minun käskyni, rikkoivat minun sapattini ja heidän silmänsä pälyivät heidän isiensä kivijumalain perään. 20:25 Niinpä minäkin annoin heille käskyjä, jotka eivät olleet hyviä, ja oikeuksia, joista he eivät voineet elää, 20:26 ja annoin heidän saastua lahjoistansa, siitä, että polttivat uhrina kaiken, mikä avasi äidinkohdun, jotta saattaisin heidät kauhun valtaan ja he tulisivat tietämään, että minä olen Herra.

    Jumalan Lain saaneiden lapset alkoivat niskoitella eivätkä vaeltaneet käskyjen mukaan,Jae 21 tämän tähden jumala antoi heille käskyjä jotka ei olleet hyviä ja oikeuksia joista he eivät voineet elää. Aikaisemmin tässä luvussa Jumala ilmoittaa niistä käskyistä ja oikeuksista joista voi elää 20:11 niin minä annoin heille käskyni ja tein heille tiettäviksi oikeuteni: se ihminen, joka ne pitää, on niistä elävä

    tuo mitä sanot Mooseksen Lain kumoamisesta ei pidä paikkaansa alkuusakkaan.

    Jeesus sanoo Matteuksen evankeliumissa : 5:17 Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan; en minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään. 5:18 Sillä totisesti minä sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennenkuin kaikki on tapahtunut.

    Huomioi Jeesus tuli täyttämään Lain,ei kumoamaan. Kristuksessa Jeesuksessa laki on täytetty meidän puolestamme. Vanhurskautta ja uskoa ei saada lakia noudattamalla,mutta se ei tarkoita lain kumoutumista,vaan laki on voimassa edelleen. Laki ja armo sopii mainiosti samaan taloon.koska se on tullut meidän puolellemme ,

    Galatalaiskirje: 3:24 Niinmuodoin on laista tullut meille kasvattaja Kristukseen, että me uskosta vanhurskaiksi tulisimme. >> Jakeen lisätiedot 3:25 Mutta uskon tultua me emme enää ole kasvattajan alaisia.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Salme Kaikusalo sanoo:

    “Olen vakaasti sitä mieltä että tuhansien ihmisten hengellisen aktiviteetin rajaaminen kirkkomme toiminnan ulkopuolelle olisi merkittävä isku kirkkomme ykseyttä vastaan.” kirjoitta blogisti Jukka.

    Olen samaa mieltä. En millään käsitä Sari R-L:n kommenttien yksipuolista ja negatiivista näkemystä kirkon lähetysjärjestöistä. Aina kun luen Sarin kommentin niin minulle tulee kummallinen tunne, että hän puhuu eri asiasta kuin itse käsieltävä aihe on. Tulee vaikutelma, että lähetysjärjestöjen keskeisin (kuten eräs toinenin kommentoija esitti) tehtävä on joidenkin tahojen syrjintä. Oleellista on, että jatkuvasti käytetään ilmaisua “syrjintä”, mikä on hyvin negatiivisesti leimaava ilmaisu. Uskon, että tuon syrjintä-sanan viljelemisen kautta jotkut lähetysjärjestöjä ja niiden lähetyskentillä tekemää ansiokasta työtä tuntemattomat alkavat ihan oikeasti uskoa, että lähetysjärjetöt kuluttavat kaiken aikansa toisten syrjimiseen.

    Miksi Tulkaa kaikki-liikkeen edustajat käyttävät kaiken arsenaalinsa (ainakin mediassa) lähetysjärjestöjen syrjintään? Eikö Tulkaa kaikki-liikkeellä ole mitään muuta agendaa? On iheellista kysyä, kenen pussiin liike pelaa? Rehellisesti sanottuna tulee vaikutelma, ettei ainakaan kirkon hyväksi. Ja kuitenkin Tulkaa kaikki-liike kertoo olevansa kirkon asialla. Mihin unohtui evankeliumi, sanoma Jeesuksesta, syntien sovittajasta ja pelastajasta? Sehän se on lähetysjärjestöjen keskeisin sanoma ja sen julistaminen niiden keskeisin tehtävä. On asiatonta antaa ymmärtää, että lähestysjärjestöt vain syrjivät, syrjivät ja vieläkin syrjivät.

    Kummallista on myös se toisia määräävä asenne ja retoriikka, mikä tulee ilmi Tulkaa kaikki-liikkeen tai siihen kuuluvien yksityishenkilöiden nimissä lähetyistä kirjelmistä milloin kirkkohallitukselle tai muulle taholle. Käsketään toimimaan lähettäjien tahdon mukaisesti, vieläpä viipymättä jne. Asenne on hyökkäävä, ei ollenkaan yhteistä tietä etsivä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Jukka Kivimäki
    Jukka Kivimäki

    Aktiiviseurakuntalainen Espoosta. Päivätyössä ammatillisen koulutuksen parissa.