Mikael Agricolan toimintaa arvioidaan

Mikael Agricola on henkilö, jonka elämänvaiheita on tarkkaan kirjattu muistiin. Hän on saanut aikaan Uuden testamentin suomennoksen, joka on ollut kova tehtävä 1500-luvun oloissa.  Hän on tuottanut muutakin kirjallisuutta ihmisten sivistystarpeita varten. Mikael Agricolasta puhutaan, kun pohditaan suomenkielisen kirjallisuuden perustamisen lähtökohtia.  Häntä pidetään suomen kirjakielen isänä. Arvostetaanko tätä asiaa tarpeeksi?

Mikael Agricolan käännöstyöt osoittavat taitoa. Hän on miettinyt luovalla tavalla kirjoittamiensa tekstien suomenkielisiä vastineita, jotka olisivat asiasisällöltään vieraskielisten mukaisia. Mikael Agricola on joutunut käyttämään vieraiden kielten rakenteita malleina kirjoittaessaan tekstejä. Hän on pyrkinyt kirjoittamiensa tekstien luettavuuteen ja ymmärrettävyyteen, jotka ovat tärkeitä viestinnän kannalta.

Mikael Agricola on kehittänyt suomen kieltä, kun tekstejä arvioidaan nykyisten kriteerien mukaan. Tunnemme hyvin hänen keksimänsä pääsiäisen uudissanan, joka kuvaa paastonajan loppumista. Koulutoimen tehtäviä hoitaessaan Mikael Agricola on syventynyt koulun kasvatuksen kysymyksiin, joiden ratkaisut ovat ajankohtaisia nykyäänkin.

Mikael Agricola on ymmärtänyt koulun kasvatuskysymysten ohella kirjojen merkityksen. Hänen ABC-kirjansa, joka ilmestyi vuonna 1543, sisälsi kristinopin ja lukemisen perusteet. Kirjat ovat säilyttäneet asemansa tärkeinä oppimisvälineinä, vaikka on kehitetty uusia tieto- ja viestintävälineitä koulun opetusta varten.

Ihmisten käyttämän kielen eroavuudet vaikeuttavat kirjojen tekemistä. Mikael Agricolan kirjoitustavoitteet näyttävät melko hyvin onnistuneen: tekstit ovat ymmärrettäviä, vaikka suomen kieli on paljon muuttunut.

Mikael Agricolaa innostettiin aikoinaan lähtemään opiskelemaan saksalaiseen yliopistoon, jossa hän oli Martti Lutherin oppilaana. Uskontotiede alkoi kehittyä. Mikael Agricola toteutti maassamme uskonpuhdistuksen, jonka sisällölliset piirteet ovat tulleet tutuiksi kirkon palvelujen, kouluopetuksen ja muiden viestimien kautta.

Mikael Agricola oli saavuttanut monipuolisen koulusivistyksen. Hän oli perehtynyt kieliasioihin, historiaan ja syventynyt teologiaan, jota tietämystä hän on tarvinnut Turun piispan tehtävää hoitaessaan. Kiinnostavaa on pohtia, miten ihmiset ovat ottaneet vastaan Mikael Agricolan toteuttaman uskonpuhdistuksen opillinen sisällön. Nykyajan esimerkit osoittavat, että saattaa esiintyä huomattavia tulkintaeroavuuksia opillisissa kysymyksissä.

Mikael Agricolan toiminnan merkitystä korostettiin 1800-luvulla kansallisromanttisen suuntauksen aikana ja perustellusti nykyäänkin.  Miten Mikael Agricola olisi vaikuttanut yhteiskuntaan, jos hänellä olisi ollut käytettävissään tämänhetkiset viestintävälineet? Miten hän olisi viestittänyt uskonpuhdistuksen asioita?

Mikael Agricolan kokemuksia ja taitoja tarvittiin ulkopolitiikan alueellakin. Hän oli mukana rauhanneuvotteluissa, kun ruotsalaisten ja venäläisten välisiä rajakysymyksiä ratkottiin. Tämä asia on jäänyt vähemmälle huomiolle. Mikael Agricolan merkitystä arvioitaessa kysytään, onko jotain tärkeää jäänyt hänestä selvittämättä yhteiskunnan historiatiedon kannalta.

 

Hyvää Mikael Agricolan päivää,  suomen kielen päivää

Hyvää romanien kansallispäivää.

 

Vuoden 2019 terveisin

 
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Kirjoittaja

Vilmi Veikko
Vilmi Veikkohttp://www.veikkovilmi.fi
VEIKKO VILMI Dosentti, YTT, KT Suomen tietokirjailija. Osoitteesta http://www.veikkovilmi.fi linkkiyhteydet artikkeleihini ja profiiliini. Asun Kuopion Inkilänmäen kaupunginosassa, Kiuruntie 11 70340 Kuopio. Itä-Suomen yliopiston sosiaalipolitiikan, erityisesti koulutuspolitiikan dosentti. Muita tutkintoja: YTL, KM, HuK, Lukion oppilaanohjaaja, Ammattikoulunopettaja, Erityisopettaja, Luokanopettaja, Sotilasarvo luutnantti. Oulun yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston alumni. Tieteelliset artikkelit ja esitykset kansainvälisissä konferensseissa. Kunnalliset ja seurakunnalliset luottamustehtävät. EUSE-, MAOL-, OSJ- ja Tutkiva opettaja- järjestöt. Reserviupseeriyhdistys-, MPK - ja VAPEPA-toiminta. Maanpuolustusmitali (kultainen solki). Kultainen ampuma- ja suunnistusmerkki. Kuopion Reserviupseerikerho ry:n standaari. Toimitsija Kuopio - Jukola 2014 suunnistustapahtumassa. Olen kirjoittanut useita yhteiskunnan päätöksentekoa ja palveluja koskevia artikkeleita muun muassa Uuden Suomen ja Savon Sanomien verkkosivuille ja lehtiin. Olen nostanut esille veteraanien kuntoutusasioita Uuden Suomen vaalikiertueella ja perheiden tukemisasioita YLE:n ja Savon Sanomien yhteisellä vaalitorilla Kuopiossa. Pidän tärkeänä: Vastuullisuus näkyy ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan kokonaisvaltaisessa hoitamisessa. Päätöksenteko vaatii näkemystä. Ihmisten tarkka kuuleminen on tärkeä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestymistä on pohdittava huolella. Vanhustenhuollon ja omaishoidon palvelut on turvattava. Varhaiskasvatus ja lasten ja nuorten lähikoulut ovat tärkeitä. Perheet ovat tukemisen arvoisia. Erityisopettajakoulutus ja ammattitehtävätieto lisäävät tietämystä asioiden hoitamiseen, suunnitteluun ja päätöksentekoon. Vaaleissa mitataan arvojen toteutuminen. Seurakunnan toiminnassa on hyvä teema: "Kotikirkko - Lämmin lähiyhteisö." Julkaisuja: Vilmi, Veikko 2005. Turvallinen koulu. Suomalaisten näkemyksiä koulutuspalvelujen kansallisesta ja kunnallisesta priorisoinnista. University of Jyväskylä. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 257. Diss. Vilmi, Veikko 1993. Kuopiolaisten tyytyväisyys kaupunkiinsa ja sen palveluihin vuonna 1985. Kuopion yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 13. Diss. Vilmi, Veikko 2003. Koulutus ja koulutukseen valinta. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Snellman-instituutin arkistojulkaisu 1. Kuopio: Snellman-instituutti. Vilmi, Veikko 1989. Asukkaiden hyvinvointipalveluja koskevat arviot ja odotukset Kuopion kaupungissa. Sosiaalipolitiikan lisensiaattitutkielma. Kuopion yliopiston sosiaalitieteiden laitos. Historiajulkaisu (painettu 2017; myös E-kirjana): Seppälä, Jarmo & Vilmi, Veikko 2016. Kuopion Reserviupseerikerho. Vastuullinen, perinteitä arvostava, aatteellinen ja edunvalvonnallinen reserviupseeriyhdistys 1929–2014. Kuopion Reserviupseerikerho ry Kuopio. Vilmi, Veikko 2009. Turvallinen koulu tavoitteena. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Ryhmäpuutarhayhdistykset hyvinvointia edistävänä tekijänä. Tutkimus hallinnollisista päätöksistä ja toiminnoista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi,, Veikko 2018. Koulutuspalvelut päätöksenteon toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista 1850-luvulta lähtien. Kuopio: Maakuntakokoelma. Tieteelliset referee-artikkelit: Hirvonen, Jaana & Martin, Marjatta & Vilmi, Veikko 1994. Sirkkulanpuisto esimerkkinä omaan apuun perustuvasta asuntopoliittisesta kehittämishankkeesta. Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 44 -53. Laurinkari, Juhani & Vilmi, Veikko 1994. Onko vaihtoehtoisella asuntopolitiikalla tulevaisuutta? Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 36 - 43. Vilmi, Veikko 1996 . Die Selbsthilfegesellschaft als wohnungspolitische Lösung. Teoksessa Johann Brazda & Jerzy Kleer (toim.) Genossenschaften vor neuen Herausforderungen. Festschrift für Prof. DDr. Juhani Laurinkari. Augsburg: Maro Verlag, 305–318. Vilmi, Veikko 1999. Ammatillinen koulutus väline sosiaalistumisessa koulutusyhteiskuntaan. Teoksessa Eira Korpinen & Liisa Puurula (toim.) Tutkimisen ja löytämisen pasianssia. Professori Jorma Ekolalle omistettu juhlakirja. Tutkiva opettaja 3. Jyväskylä: TUOPE, 67–78. Vilmi, Veikko 2005. Opettajankoulutus opiskelijavalintojen toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Teoksessa Eira Korpinen (toim.) Opettajankoulutus eilen, tänään, tulevaisuudessa. Professori Erkki Viljasen juhlakirja 5.2.2005. Tutkiva opettaja 1. Jyväskylä: TUOPE, 35 - 69. Vilmi, Veikko 2006. Kunnalliset hyvinvointipalvelut murroksessa - esimerkkinä koulutuspalvelut. Teoksessa Juha Hämäläinen & Riitta Vornanen & Juhani Laurinkari (toim.) Hyvinvointi ja turvallisuus 2000-luvulla. Juhlakirja professori Pauli Niemelän täyttäessä 60 vuotta 5.4.2006. Kuopio: Kuopion yliopisto, 111 - 128.