Miksi joku poltti Jehovan todistajien valtakunnansalin?

Pöytyällä tuhopoltettiin valtakunnansali. Median tietojen mukaan tekijä on seurakunnan entinen jäsen.

Vastaus otsikon kysymykseen: en tiedä. Motiiveista ei ole tässä vaiheessa kerrottu. Oli juuri tämän tapauksen motiivit mitä tahansa, ilmiötä voidaan kuitenkin tarkastella laajemmin.

Jotta saisimme ilmiön tarkasteluun objektiivisuutta, ensimmäiseksi unohdamme Jehovan todistajat ja aloitamme alusta. Perustetaan porukalla jokin uusi yhteisö. Yhteisön tarkoitus voi olla mitä tahansa uskonnosta politiikkaan tai jotain ihan muuta. Perustamaamme yhteisöön voi liittyä kuka tahansa. Yhteisön jäsenten tehtävänä on levittää yhteisön sanomaa turuilla ja toreilla säännöllisesti. Jos yhteisön jäsenet saavat lapsia, lapset pyritään saamaan yhteisön jäseniksi hyvin nuorina. Heti kun lapset ymmärtävät puhetta heille kerrotaan, että ihan kohta on alkamassa maailmojen sota, ja yhteisö on ainoa tie pelastukseen. Tässä kaiken kattavassa sodassa tapetaan kaikki pahat ihmiset, ja heihin kuuluvat miltei kaikki muut maailman ihmiset paitsi juuri meidän yhteisömme jäsenet.

Kun lapset kasvavat tällaisessa yhteisössä, yhteisö ja yhteisöön liittyvät näkemykset, ne Ainoat Oikeat Näkemykset, täyttävät lapsen elämän ja niistä tulee osa lapsen identiteettiä. Lapsi liittyy yhteisöön, koska vaihtoehtoja ei ole. Otetaan kaksi esimerkkitapausta.

1. Kun lapsi varttuu ja tulee aikuiseksi, tämä saattaa jossain elämänsä vaiheessa törmätä väitteisiin, joiden mukaan yhteisö ei ehkä olisikaan Ainoa Oikea Totuus. Väite tuntuu naurettavalta. Niin naurettavalta, että henkilö saattaa ajatella tutustuvansa tarkemmin väitteisiin voidakseen valistaa väitteiden esittäjiä siitä, miten väärässä he ovat. Vaikka yhteisö on varoittanut lukemasta sellaisia väitteitä, henkilö ei pelkää. Heillähän on Ainoa Oikea Totuus, ja mitä hävittävää Totuudella olisi?

Valistusretki ei mene ihan niin kuin henkilö oli ajatellut. Eteen tulee aivan uusia väitteitä, eivätkä ne edes jää väitteiden tasolle. Väitteille annetaan loogiset perustelut, ja kun niille kysytään luotettavia lähteitä, nekin annetaan. Henkilön maailmankuva romahtaa. Yhteisö ei ole kertonut siitä itsestään lähellekään kaikkea. Nyt henkilö ymmärtää, miksi väitteisiin ei saisi tutustua - koska ne ovat totta ja ne osoittavat, ettei yhteisö sittenkään ole Ainoa Oikea Totuus. Samalla hetkellä henkilö saa toisenkin tajunnan räjäyttävän oivalluksen. Juuri tästä syystä kaikki kritiikkiä esittävät tuomitaan yhteisössä luopioiksi, heidät erotetaan yhteisöstä eikä heidän kanssaan saa edes puhua. Kaikki vain siksi, etteivät yhteisön luurangot paljastuisi sen jäsenille. Yheisö itse perustelee käytäntöä sillä, että se suojelee muuta yhteisöä. Niin suojeleekin. Nimittäin oikealta tiedolta.

Menee jonkin aikaa ja henkilö päättää erota yhteisöstä. Henkilö ei pysty olemaan samaan aikaan rehellinen itselleen ja muille, ja olemaan yhteisön jäsen. Kun henkilö eroaa ja eroilmoitus luetaan yhteisön kokouksessa, henkilö menettää sillä samalla sekunnilla kaikki perheensä jäsenet ja ystävänsä. Henkilö jää yksin. Koko elämä pitää rakentaa alusta.

2. Esimerkkitapaustemme toinen henkilö rakastuu yhteisön ulkopuoliseen henkilöön. Tämä on yhteisössä käytännössä kiellettyä. Naimisiin tulisi mennä vain muiden yhteisön jäsenten kanssa. Mutta koska luonnolle voi harvoin mitään, se ajaa tämänkin tikanpojan puuhun ja jossain vaiheessa yhteisö saa tietää suhteesta. Henkilö joutuu yhteisön kuulusteltavaksi. Henkilön teko tulkitaan katumattomaksi ja niinpä hänet erotetaan seurakunnasta.

Henkilö menettää perheensä ja ystävänsä. Ja minkä takia? Rakkauden takia. Sen takia, että hän rakastaa seurustelukumppaniaan ja on osoittanut sen sillä kaikista kauneimmalla ja luonnollisimmalla tavalla. Yhteisön raadollisuus näyttäytyy nyt henkilölle ihan uudessa valossa, ja tuo valo on pimeää. Henkilö törmää kaupassa vanhempiinsa, jotka käyttäytyvät kuin henkilöä ei olisi olemassakaan. Hän ei enää ole olemassa vanhemmilleen, on kuin hän olisi ilmaa. Henkilö soittaa äidilleen tuntemattomasta numerosta, ja kun äiti ymmärtää kuka on linjan toisessa päässä, hän katkaisee puhelun. Henkilö saa kyllä perään tekstiviestin, jossa kerrotaan, että sinä tiesit kyllä mitä teostasi seuraa, emme ole kanssasi tekemisissä ennen kuin kadut ja palaat yhteisöön, tämä on sinun itsesi parhaaksi.

Esimerkkitapauksia voisi luetella pitkän liudan lisääkin. Oleellista niissä on, että yhteisöstä ei voi lähteä ilman dramaattisia seurauksia. Kun laitamme vastaavia tapauksia riittävästi jonoon, on tilastollisesti katsoen väistämätöntä, että jollain napsahtaa. Todellisuudessa on kyse vain siitä, kuinka monella napsahtaa. Ja tämä täysin riippumatta siitä, mitä yhteisön kerhorakennuksen katolla tai seinällä lukee. Jos viet ihmiseltä kaiken, kaikki eivät kestä sitä, ja voiko heitä siitä syyttääkään?

Mikään attentaatti, tuhopoltto tai muu rikos, ei ole koskaan hyväksyttävää. Psykologia niiden taustalla saattaa silti olla ymmärrettävissä.

 

4 kommenttia

  • Minusta nyt ollaan vakavan asian edessä. Se on siis uskonnonvauteen liittyvää. Jos kristikunta on sitä mieltä, että JW-järjestö on ulkopuolinen, niin sellaiseen kohdistuva pahanteko ei järkytä yhtä pahoin kuin kirkonpoltto. Kuitenkin lainsäädäntö on tunnoton tässä asiassa. Kun johonkin uskovaan yhteisöön aletaan kohdistaa pahoja tekoja niin pian rajoittava lainsäädäntö tulee koskemaan kaikkea hengellistä toimintaa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Antero Syrjänen sanoo:

      En nyt ihan tavoittanut pointtiasi uskonyhteisöön kohdistuvista “pahoista teoista” ja rajoittavista lainsäädännöstä, et pystyisi yhtään tarkentamaan? 🙂

      Ilmoita asiaton kommentti
  • No, pääasiassa vertailin kirkonpolttoja ja valtakunnansalin polttamista. Oliko parku yhtä kova tai synagoogaan kohdistuvista jutuista. Naapurimaassa käytiin JW_järjestön kimppuun. Jos uskovien piiri hiljaisesti hyväksyy sellaisen, niin tulee helposti pissittyä omaan saappaaseen.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Antero Syrjänen sanoo:

      Ok, no nyt vähän jo hahmotin mitä tarkoitit. Kun poltetaan kirkkoja, niissä on toki oma historiallinen ja kulttuurillinen (menetyksen) mausteensa mukana. Jehovan todistajien valtakunnansalit ovat vain tavallisia taloja. Tämä siis huomiona siitä, miksi kirkkojen perään ehkä parutaan enemmän. Kirkkojen poltot toki myös koskevat laajempaa yleisöä kuin syrjäisen pikkukylän valtakunnansalin kohtalo. Tämän lisäksi syitä voi olla paljon enemmänkin.

      Attentaatti itsessään on tietenkin ihan yhtä väärin, kohdistui se kirkkoon, Jehovan todistajien valtakunnansaliin tai kultapossukerhon tiloihin.

      Noin muuten Jehovan todistajathan erottautuvat ihan omasta toimestaan kaikista muista uskonnoista, että siltä pohjalta olisi ihan ymmärrettävää jos muut (valta)uskonnot pitäisivät todistajia erillisenä saarekkeena – koska itsehän he haluavat sitä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Antero Syrjänen
    Antero Syrjänen

    Olen 70-luvun lopulla syntynyt nuori mies läntisestä Suomesta. Perheeseen kuuluu vaimo ja muutama pörröinen lemmikki. Synnyin Jehovan todistaja -sukuun ja -perheeseen. Blogeissani tulen käsittelemään, ainakin aluksi, elämää Jehovan todistajien maailmassa ja ympäristössä. Jos haluat kysyä todistajuudesta (tai ottaa muuten yhteyttä) yksityisemmin, sähköpostiosoite on: tantero.syrjanen@gmail.com