”Mitä hän teille sanookin, tehkää se.”

Otsikon sanoilla Jeesuksen äiti evästi hääjuhlien laittajia (Joh 2:1-11).
Nuoren hääparin huoli oli tullut Jeesuksen äidin, Marian tietoon. Viini oli loppumassa. Se olisi ollut häpeä ja pilannut juhlan tunnelmaa.
Jeesus käski täyttää suuret astiat vedellä piripintaan ja sitten viedä kannulla pitojen valvojalle maistettavaksi. Moni varmasti empi moisen tehtävän edessä. Järki sanoi, ettei tämä taida oikein toimia, onkohan tämä tolkun hommaa?

Jeesus ei ollut vielä tunnettu ihmeiden tekijänä. Maria kuitenkin kehotti turvautumaan poikaansa: ”Mitä hän teille sanookin, tehkää se”. Uskoa koeteltiin silloin ja nyt, mutta luottamus Jeesukseen voittaa.

Pitojen valvoja otti vesiastioista täytetyn viinikannun käteensä ja maistoi. Hänen asiantunteva arvionsa oli ihmettely: miksi hääpari laittoi tarjolle ensin huonon viinin kun tarjolla oli lopuksi näin hyvää viiniä? Kertomuksessa on huumoria, mutta myös hengellinen opetus: Jeesuksen sanoja kannattaa kuunnella ja uskoa niihin. Hän auttaa hädässä – jopa silloin kun viini loppuu.
_ _ _
Sotiemme veteraanit ovat muistelleet tapausta jatkosodan ajalta. Taistelun edellä vietettiin kenttäehtoollista. Ensin joukko oli pieni, mutta kaiken aikaa tuli lisää sotilaita, jotka halusivat ottaa vastaan Herran pyhän ehtoollisen lähtiessään kuoleman vaaraan ja monet viimeiselle matkalleen. Sotilaspastorilla oli mukanaan vain kenttäehtoollisvälineet, joihin kuului pieni pullollinen viiniä. Viini oli pian loppumassa kesken.

Sotilaspastori käski viinin jakajana avustavaa joukkueen johtajaa hakemaan läheisestä purosta pakilla vettä ja kaatoi lopun viinin siihen. Näin ehtoollisviiniä riitti kaikille, vaikka vettä lisättiin toistamiseen. Viimeisten kohdalla viini oli jo laimeaa. Silti se oli voimallinen ehtoollinen, Kristuksen veri, joka toi syntien anteeksiantamuksen ja pelastuksen sille, joka sen otti uskolla vastaan.
_ _ _

Evankeliumi kertoo meille, että Jeesuksen tekemä viini-ihme Kaanan häissä oli hänen ensimmäinen tunnustekonsa. Siinä toteutui Vanhan testamentin opetus siitä, että Messiaan ajan tuloon liittyy viinin runsaus. ”Te saatte riemuiten ammentaa vettä pelastuksen lähteestä.” Jeesus tuli pelastajaksi, kantamaan maailman synnin.

Kaanaan häiden jälkeen Jeesus paransi sairaita, ruokki nälkäisiä ja herätti kuolleita. Viimein hän itse kuoli ristillä antaen ruumiinsa ja verensä maailman synnin sovitukseksi, mutta nousi kuolleista kolmantena päivänä. Samalla hän avasi oven kuolemasta elämään kaikille häneen turvautuville.

_ _ _
Tänään Jeesus tuskin ensimmäiseksi lisäisi meille viiniä. 2000 ihmistä kuolee Suomessa vuosittain alkoholisairauksiin, tuhannet sairastavat alkoholin vuoksi tai kärsivät läheisenä vierellä. Alkoholin haitat maksavat miljardeja euroja vuodessa.

”Mitä hän teille sanookin, tehkää se”. Mitä Jeesus sanoisi meille tänään? Olemme yhä tietoisempia siitä, että iloiset kulutusjuhlat ovat ohitse. Vuosia jatkuneessa laskusuhdanteessa ei juuri näy toivon merkkejä käänteestä parempaan. Valtio joutuu säästämään menoistaan, mutta silti velkaantuminen syvenee. Monet kamppailevat töiden loppumisen tai sitkeän työttömyyden paineissa. Mutta mitä kulutuksen kasvu toisi tullessaan? Varmaankin syveneviä ympäristöongelmia. Siksi kasvua on tavoiteltava kestävästi ja oikeudenmukaisesti.

Viime aikoina on kirjoitettu etenkin lapsiperheiden köyhyydestä. Lapset eivät ole syyllisiä perheensä köyhyyteen, mutta he kantavat köyhyyden leimaa. Perheillä ei ole varaa kalliisiin merkkivaatteisiin, matkoihin tai harrastuksiin, ehkä ei häihinkää. Tästä voi seurata häpeän tunne: en ole niin kuin muut. Lapsen nujertunut itsetunto voi johtaa huonoon koulumenestykseen ja syrjään jäämiseen.

Miten voisimme rohkaista kasvavia lapsia ja nuoria kokemaan itsensä arvokkaiksi? Siihen on muitakin teitä kuin lähteä mukaan merkkivaatteilla kilpailuun tai päihdekokeiluihin. Itsetunto nousee elämän hallinnasta, onnistumisen kokemuksista, tunteesta että kuuluu joukkoon. Alle 20 vuotiaiden nuorten Leijonien iloinen pelaaminen ja maailmanmestaruus antavat hyviä esikuvia. Sitkeys, harjoittelu ja yhteispeli kannattavat.
_ _ _
Varusmiespalvelus voi antaa nuorelle onnistumisen kokemuksia, vaikka koulu olisi mennyt huonosti ja syrjäytyminen olisi aluillaan. Kaikki ovat samanlaisissa varusteissa samalla viivalla. Omat kyvyt ja taidot sekä sitkeä palvelus saavat arvostusta. Myös maahanmuuttajat kuuluvat joukkoon.

Lehdessä haastateltu nigerialainen reservin ratsumies kertoi, että varusmiespalvelus on ollut hänelle tasa-arvoisin kokemus Suomessa.
Päivän epistolatekstissä meitä rohkaistaan: ”Älkää olko velttoja, olkaa innokkaita. Toivokaa ja iloitkaa, ahdingossa olkaa kestäviä, rukoilkaa hellittämättä. Auttakaa puutteessa olevia, osoittakaa vieraanvaraisuutta. Olkaa keskenänne yksimielisiä.”

Tätä Jeesus kehottaisi tekemään, mutta ennen kaikkea hän lupaa meille armonsa ja sanoo: ”Tulkaa minun luokseni kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat, minä annan teille levon.”
_ _ _
Pidin oheisen saarnan puolustusvoimien kirkkojuhlassa eilen 21.1. Helsingin Tuomiokirkossa. Perinne on vuosikymmenien mittainen. Samaan aikaan on Kristittyjen yhteyden ekumeeninen rukousviikko. Siten tekstin lukijoina olivat ortodoksisen kirkon ja vapaiden kristittyjen edustajat.

Korkeatasoista musiikkia esittivät Kaartin soittokunnan vaskiryhmä mus.evl. Jyrki Koskisen johdolla ja mieskuoro Euga Visa Yrjölän johdolla. Liturgina oli trov Matti Poutiainen. Mieli oli juhlan jälkeen kiitollinen.

  1. Monipuolinen saarna, mikä sisältää ilosanoman, evankeliumin myös tämän päivän ihmiselle.

    ”Olemme yhä tietoisempia siitä, että iloiset kulutusjuhlat ovat ohitse.”

    Kuitenkin vaikuttaa, että kaikki eivät ole vielä ihan sisäistäneet tuota tosiasiaa. Mutta vähitellen totuus valkenee useimmille. Siitä on merkkejä nähtävissä esim siinä kun useaan otteeseen haudattua yhteiskuntasopimusta yritetään jälleen puhaltaa henkiin uusin yrityksin.

    • Kiitos Salme palautteesta. Toivotaan, että nyt viides yritys yhteiskuntasopimukseksi onnistuu ja päästään yhdessä tasapainottamaan taloutta ilman ankarampia pakkolakeja.

  2. Olen aika usein ihmetellyt miksi Maria puuttui hääjuhlien tarjoiluun? Sehän olisi kuulunut sulhasen tai morsiamen vanhemmille; ellei Maria sitten ollut sulhasen vanhempi.
    Jos kyse olisi ollut konkreettisesta viinistä olis 6 ruukkua ollut aivan tajuton määrä (jopa 720 litraa!) jo valmiiksi juopuneille hääviereilla. Teologian tohtori Barbara Thiering Sidneyn yliopistosta katsookin kyseessä olleen rituaalinen metafora.

    • Seppo, kertomukseen liittyy varmasti paljonkin vertauskuvallista. Olihan kyse Jeesuksen toiminnan alusta, jolla oli suuntaa antava merkitys. Raamatun selittäjät ovat pohtineet Marian aktiivista roolia. Todennäköisesti hän tunsi hyvin hääparin lähisukulaisia – ja saattoi itsekin lukeutua heihin. Teologisesti kertomuksella on tärkeä merkitys roomslaiskatolisessa ja ortodoksisessa kirkossa, kun Maria välittää avunpyynnön pojalleen ja toisaalta kehottaa apua tarvitsevia olemaan kuuliaisia Jeesukselle. Olin muuten arkeologisilla kaivauksilla Israelissa 1985 (Afek- Antipatris). Kaivoin esille juutalaisen rituaalialtaan, miqwen ja sen yhteydestä kappaleen suuresta kiviastiasta. Samantapainen miqwe vesiastoineen lienee ollut Kaanan hääpaikalla.

  3. Hyvä saarna! Itseäkin on aina puhutellut Marian sanat: ”Heillä ei ole viiniä” Joka kuvaa Juutalaisia, jotka odottavat Messiasta, mutta eivät tunteneet Jeesusta, kuten Maria tunsi. Jeesus nuhteleekin Mariaa ja sanoo: ”Aikani ei ole vielä tullut” Mutta silti Jeesus tekee Marian uskon sanan mukaan: ”Mitä hän teille sanookin; se tehkää”

    Jeesus siis tekee ensimmäisen tunnusteon ja antaa Juutalaisille ”Viiniä” ylitarpeen. (Messiaan tunnusmerkki vanhassa testamentissa)

    Nuo puhdistus astiat, joihin täytettiin määräysten mukaiset Juutalaisen puhdistuksen vedet, muuttuvat nyt viiniksi, joka kertoo Messiaan tulemuksen ja todellisen ”puhdistuksen” aikakauden alkaneen. (Isot vesiastiat olivat puhdistusrituaalia varten, eivät siis olleet juoma-astioita)

    Juutalaiset olivat tuolloin kuin me Suomalaiset nykyisin. Eivät tunne kirjoituksia, vaikka keskellänsä olisi ”Elämän Sana”
    Sydämemme on kuivaa erämaata ja vailla virvoitusta, emme tartu ja maista, kuinka Herra on Hyvä.

    Kansa ei odota enää tunnustekoja ja mieli on synnin pettämänä paatunut… Herra käännä meitä takaisin Oikealle Tielle.

Kirjoittaja

Pekka Särkiö
Pekka Särkiö
Kenttäpiispa evp. ja Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti. Keski-Lahden seurakunnan vs. kirkkoherra 4.3.2024-30.8.2024. Harrastan mehiläistarhausta ja maatiaiskanojen kasvatusta, esteratsastusta ja nykyaikaista viisiottelua. Minulle tärkeitä asioita ovat luonto ja sen elinvoiman turvaaminen, ekologinen elämäntapa, historian tuntemus sekä kestävän yhteiskunnan puolustaminen.