Mitä tahdot, että minä sinulle tekisin

Jeesus käytti näitä sanoja, kun Hän lähestyi ihmistä. Hän halusi vastata ihmisen kaipaukseen.Kun nyt on näistä vihkimisistä ollut juttuja, niin minäkin aloin miettiä asiaa. Sehän on tietysti ihan sopimatonta, kun en ole teologi enkä oikeastaan kovin sitoutunut mihinkään kirkkoon. Mielessäni kuvittelin tilanteen: Nuorehko mies anoo audienssin piispan luokse. Sanotaan käsipäivää ja piispa kysyy: Mitä tahdot, että minä sinulle tekisin. Vastaus: Pyydän, että vihitte minut papiksi! Tämä maailma on minulle vieras, mutta senn verran olen kuullut, että sitten alkaa keskustelu, sillä on joku hieno nimikin. Kandidaatilta kysytään asioita ja ajan hengen mukaan ne kysymykset pyörivät koskettaen tätä uudempaa virkakäsitystä. Suhtautumista vähemmistöihin. Tasa-arvoon, koska Suomen Laki ja Eu:n direktiivit ovat pyhiä kappaleita joita ei saa rikkoa eikä edes ajatella siihen suuntaan.

Ehkä myöskin henkilökohtainen usko tulee jotenkin esille, mutta se ei ole tärkeää, koska jumalanpalveluksen toimittaminen ei ole papille uskonharjoitusta vaan työlainsäädännön alaista palkkatyötä. Tärkeäksi periaatteeksi on tullut se, että vastaukset ovat sellaisia joita odotetaan eikä omaa mielipidettä kannata korostaa. Jos tärkeässä kysymyksessä lipsahtaa oma vakaumus, niin tie nousee pystyyn. Näin olen käsittänyt, mutta sekin voidaan joissakin tapauksissa kiertää, jos muuten asioista sovitaan.

Kielteisen vastauksen saanut tietää, että on paikka, jossa hänen vastauksillaan saa vihkimyksen. Miksi ei käyttäisi sitä? Kirkkohan on Kristuksen kirkko ja Apostolinen jatkumo on samaa kaikkialla maailmassa. Eikö sitten ole niin, että sijoitushiippakunnan piispa on hiippakunnassaan esipaimen ja hänen auktoriteettinsa alle mennään. Kun vieraillaan vaikkapa Inkerin kirkossa , niin siellä mennään Inkerin piispan auktoriteetin alle eikä aleta omavaltaisesti tekemään asioita, jotka vahingoittaisivat hänen laiduntaan. Eikö ole mahdollista, että Jumalan kutsuma vaikkakin keskeneräinen ihminen, voisi saada vihkimyksen häneltä, jonka virkatehtäviin kuuluu vihkiä pappeja? Vihittäköön sitten vaikka papit yksitellen ja minimimiehityksellä niin ei kai kukaan loukkaannu ja tule syrjityksi, joka ei ole paikalla. Mihin on mennyt Kristuksen rakkaus näden asioiden suhteen.

18 kommenttia

  • Pekka Pesonen sanoo:

    Eipä ole mitään uutta auringon alla. Moraalinen sovitusoppi on siis vain uudelleen löydettyä johtajan palvontaa. Tuota oppia olen kirkoissamme kummastellutkin jo pitkään. Uskona pidetään pelkkää asioiden totena pitämistä. Tuo oppi ei anna mitään voimavaroja esikuvansa mukaiseen elämään. Niinpä Kristuksestakin on tehtävä ainoastaan ihminen. Sillä emme omin voimin mitenkään kykene rakastamaan lähimmäisiämme, niin kuin itseämme. Kristuksen Jumalallinen olemus tulee sen tähden kieltää. Muutoin paljastuu oma pahuutemme. Liberaaliteologian perusta on siis johtajan ja ihmisen palvonnassa.. Kristuksen sovitus synneistämme on kristillisen uskon perusta ja liberaaliteologia nakertaa juuri sitä.

    Lämmin kiitos Tuula sinulle, kun avasit tämän tärkeän näköalan.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Lauri Lahtinen
    Lauri Lahtinen

    Olen eläkkeellä sotilasammatista. Vanhemmiten ovat hengelliset asiat tulleet tärkeiksi. Olen tuottanut päivänsanakirjan: Muruja Herran pöydästä. Agape-kodin pastorina tuotan joka torstai klo 12.00 noin puolentunnin live-lähetyksen, kun kokoontuminen ei nyyt onnistu kasvotusten.. NYt olen käsitellyt Vuorisaarnaa ja hakukone varmasti löytää, jos jotain kiinnostaa..

    Kirjoittajan viimeisimmät blogit

    Kirjoittajan luetuimmat blogit

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit