Mitä? Yhteistyötä yli kaikkien rajojen kaikkien kanssa?

Siis mitä juuri luin? ”Paikkakunnan x kirkkovaltuusto käsittelee tänään uutta strategiaa seurakunnalle. Siinä linjataan: ’X ymmärtää roolinsa yhä enemmän edellytysten luojana ja mahdollistajana. X luo aktiivisesti kumppanuuksia kansalaisjärjestöjen ja kaikkien kaupungin kehittämisestä ja elävöittämisestä kiinnostuneiden kanssa’.”

Erityiseksi tämän tekee se, että työntekijät on jo sitoutettu mukaan. Sen lisäksi tiedän näiden lauseiden nousevan tavallisten ihmisten omista toiveista. On aivan oikeasti koottu ihmisiä kaikista yhteiskunta- ja ikäluokista kertomaan, miten haluaisivat asioita kehitettävän.

Nyt ei jäädä omiin piireihin pyörimään. Eikä katsota vain järjestöyhteistyöhön. Kiihdyttävää.

Oikeasti teksti on Helsingin kaupungin hyväksymiskierroksella olevan strategian teksti, jonka luin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtajan Tommi Laition Facebook-seinältä. Häntä seuratessa näyttää siltä, että Laition toimintaa ohjaa tavoite toteuttaa hyvää, yhdessä. Hän on visionääri, jonka johtamistapa tuottaa uutta rohkeutta ajatella ja toteuttaa.

Juuri kun mietin läpi seurakuntiamme, joka oikeasti kirjoittaisi tosimielellä tuollaisen strategiatekstin, näen jutun jossa ollaan käytännössä menossa tuolle tielle. Piskuinen Kurun kappeliseurakunta Ylöjärven seurakunnassa: Vapaaehtoiset kantavat seurakuntaa!

Kurun kappalaisen Leena Jalkasen ajatuksia lukiessa huomaan, että toivoa on: ”Vahva visioni on, että seurakunta ei ole jakautunut työntekijöihin ja vapaaehtoisiin, vaan olemme kaikki yhtä ja samaa joukkoa.”

Lue, mieti, tee strategia yhdessä muiden työntekijöiden ja ”tavisten” kanssa. Mikä tavoitteena toimii yli 600 000 asukkaan Helsingissä ja 2600 asukkaan Kurussa, se toimii myös niiden välissä.

Tommi Laition alkuperäinen teksti herättää vielä yhteen näkökulmaan: ”Helsingin kaupunginvaltuusto käsittelee tänään uutta strategiaa Helsingille. Siinä linjataan: ’Helsinki ymmärtää roolinsa yhä enemmän edellytysten luojana ja mahdollistajana. Helsinki luo aktiivisesti kumppanuuksia kansalaisjärjestöjen ja kaikkien kaupungin kehittämisestä ja elävöittämisestä kiinnostuneiden kanssa’.”

Onko kirkko sellainen kumppani, joka on kiinnostunut kaupungin kehittämisestä ja elävöittämisestä?

  1. Samaa mieltä Samuel Kettusen kanssa: ”Harvinainen lahja isänmaallemme näinä vaikeina aikoina, kun halutaan lyödä romuksi melkein kaikki hyvät elämäntavat. Kylläpäs Jumala nostaa näitä miehiä vielä, sillä Hänellä on valta ylentää nöyrät ja köyhät ja alentaa ylpeät. Niin Hän on toiminut aina ja tulee toimimaan sanansa jälkeen. Toivotan Oinoselle ja kumppaneille (monen muun kanssa) paljon voimia ja siunausta.”

    • Rantanen: ”Pian kai te alatte ajamaan esim. moniavioisuutta, pedofilia-avioliittoja, sukulaisavioliittoja ja avioliittoa eläinten kanssa.”

      Mutta Mika, nämä ovat Persujen ideatiimin P. Oinonen & T. Hakkarainen aivopieruja. Et sinä voi niitä noin vain itsellesi omia. (Ainakaan lähdettä ilmoittamatta). Se on tekijänoikeusjuttu.

      Siksi toiseksi, jos noille esittämillesi ideoille löytyy tarvetta ja kannatusta, mikä estäisi demokraattisessa maassa tekemästä vaikkapa kansalaisaloitetta? Laille täytyy olla aina tarve, ennen sen säätämistä. Tarpeettomia lakeja ei kannata säätää. Tasa-arvoisella avioliittolailla oli selvä tarve ja se sai riittävästi kannatusta. Niin yksinkertaista se on.

    • Myönnät siis, Kimmo, kuuluvasi niihin ”edistyksellisiin”, joille minkäänlainen ”kehitys” ei näytä riittävän. Eikö omaatuntoasi missään vaiheessa ala kolkuttaa ja kysyä mielessään, onkohan ”kehitys” jo menossa liian pitkälle.

      Millainen moraali sinulla oikein on? Pitääkö kaikki mahdolliset perversiot sallia ja hyväksyä? Luulet olevasi vapaa, mutta taidat olla himojesi orja.

Kirjoittaja

Salmela Annmari
Salmela Annmari
Avara katse, iloinen mieli, elämän seurannan avainpaikka vapaaehtoistyo.fi- sekä kotimaanapu.fi-palvelujen tuottajana Kirkkopalvelut ry:n hommissa.