Miten tunnistaa kunnon liberaalin?

Miten tunnistaa kunnon konservatiivin? Professori Anu Kantolan kolumni Hesarissa (27.3.) on synnyttänyt virkistävän keskustelun aiemmin selviönä pidetystä asiasta, ketkä ovat liberaaleja ja ketkä konservatiiveja.

Perinteisessä oikeiston ja vasemmiston dynamiikassa oikeisto keskittyi arvojen ja kansallisvarallisuuden luomiseen järjestyksellä ja jokaista koskettavilla velvollisuuksilla, vasemmisto taas vapauteen ja kansallisvarallisuuden jakamiseen heikoimmille.
_ _ _
Perinteinen puoluejako konservatiiviseen oikeistoon ja liberaaliin vihervasemmistoon on murtumassa, samalla kun yhteiskunnallinen kysymyksenasettelu on muuttunut. Tähän vaikuttavat esimerkiksi globalisaation mylläämät työmarkkinat, ikäluokkien pienenemisen aiheuttama kestävyysvaje ja ilmaston kuumenemisen liikkeelle sysäämä massiivinen maahanmuutto.

Yhä suurempi osa länsimaiden asukkaista kuuluu laajenevaan keskiluokkaan, joka on saavuttanut varsin korkean aineellisen hyvinvoinnin. Kantola muistuttaa siitä, että Yhdysvalloissa keskiluokkaa halkoo jako konservatiiveihin ja liberaaleihin.

Siellä tiukka konservatiivi-isä kasvattaa lapset kuriin ja ahkeruuteen. Yhteiskunnassa se tarkoittaa lakia ja järjestystä, yksilön vastuuta, pientä julkista sektoria, tiukkaa suhdetta sosiaalitukiin ja pakolaisiin sekä uskonnon korostamista.

Entä liberaalit? Professori Kantolan mukaan liberaalissa katsannossa miehen ja naisen roolit eivät ole kiveen hakattuja. Lapsille ollaan sallivia ja heitä autetaan toteuttamaan itseään. Liberaalit kannattavat verovaroin toteutettuja julkisia palveluita ja turvaverkkoja. ”Jaot ovat syviä. Konservatiivit pitävät liberaaleja sinisilmäisinä lepsuilijoina, ja liberaalit konservatiiveja itsekeskeisinä tiukkapipoina.”

Toteutuuko myös Suomessa sama keskiluokan jakautuminen liberaaleihin ja konservatiiveihin? Kokoomuslainen voi kannatta talousliberaaleja aatteita, väljää suhdetta työntekoon sekä vapaata seksuaalimoraalia ja moninaisia perhemalleja. Sosiaalidemokraatilla taas saattaa olla perinteinen käsitys perheestä ja sukupuolirooleista sekä työn asemasta elämää määrittävänä asiana. Kumpi on liberaali ja kumpi taas konservatiivi?
_ _ _
Eduskunnan äänestäessä samaa sukupuolta olevien avioliitosta 2014 oikeisto hajosi konservatiiveihin ja liberaaleihin. Sama voi olla edessä, jos Eduskunta äänestää esimerkiksi pakolaisten vastaanotosta tai asevelvollisuudesta: perinteinen oikeisto on jakautunut liberaaleihin ja konservatiiveihin, samoin vasemmisto.

Sama ilmiö näkyy Ruotsissa, jossa valmistaudutaan vaaleihin. Vapaa pakolaispolitiikka toi mukanaan ongelmia, jotka ovat muuttaneet poliittisen kentän. Ruotsissa Sosiaalidemokraattien ja Kokoomuksen suhtautuminen maahanmuuttoon on kiristynyt parissa vuodessa. Jos ne olisivat välinpitämättömiä maahanmuuton tuomista ongelmista, antaisivat ne Ruotsidemokraateille vaalivoiton avaimet.

Hesari (10.5.) kuvaa Ruotsin iltapäivälehtien keskustelua joukkoraiskauksista, joissa vuodesta 2012 tuomittuja miehiä oli yhteensä 112. Heistä 82 oli syntynyt ulkomailla. Lisäksi 27:stä Ruotsissa syntyneestä kolmellatoista molemmat vanhemmat olivat Ruotsissa syntyneitä. Vastaavanlainen etninen profilointi olisi pari vuotta sitten ollut poissuljettua, mutta nyt tärkeä puheenaihe. Suomessa poliisiammattikorkeakoulu julkaisi hiljattain Suomea koskevia tietoja maahanmuuttajien saamista rikostuomioista.
_ _ _
Annamari Sipilä (HS 13.5.) ilkamoi Harry Bogomoloffin (kok) harkitsemattomasta lauseesta sosiaalisessa mediassa, kun tämä varoitti kolmen maahanmuuttajamiehen liikkumisesta ”rantapuistossa ilman järkevän tuntuista syytä”. Sipilä ennakoi, että ilmaisua ”ilman järkevän tuntuista syytä” tullaan kuulemaan huumoripitoisissa lomapäivityksissä.

En ole aivan varma, jatkaako Sipilä pelkästään huumoripitoisesti kirjoittaessaan edelleen: ”Koska toimettomien miesten joukkomaleksiminen on kautta historian enteillyt pahaa, pitäisi miesten liikkuminen ryhmissä kieltää. Miesryhmät ovat uhka niin toisilleen kuin naisillekin. Joko miehet ovat matkalla murtokeikalle tai ahdistelemaan naisia tai - jos heillä on puvut päällä – pätemään all male –paneeliin ja nostamaan toistensa palkkoja.”

Tässä Sipilä siis puhuu sarkastisesti valkoisista heteromiehistä. Äänessä on siis selvästi liberaali. Tämän kaltaisten äänien riittävän suuri osuus medioissa antaa tulevissa vaaleissa avaimia populististen puolueiden vaalimenestykselle.
_ _ _
Toisenlaisen kolumnin kirjoitti kirjailijatoimittaja Kalle Veirto (ESS 12.5.): ”Luin Hesaria ja näin punaista. Tarjolla oli kysymyspatteri, joka mukamas selvitti, kuinka liberaali tai konservatiivi olen muihin nähden.” Kysymys koskee ”yksipuolista ihannetta ydinperheestä…, joka on 1950-luvulta peräisin oleva vanhentunut ihanne.” – ”Sillä tontulla, joka kysymykset laati, on ollut alasuoja silmillä”, kommentoi Veirto, ja jatkaa ”Maamme lapsiperheistä kaksi kolmesta on yhä mallia aviopari ja lapsia. Onko liberaali ihanne se, että tämän perhetyypin olisi parasta supistua edelleen?”

Lopuksi Veirto tyypittelee liberaalin karikatyyrin, joka ”mestaroi muitten asioita toisten rahoilla, tietää kaiken oikein ja neuvoo sitäkin, joka ei neuvoa kysy; yrittää ensin hyvällä, pakottaa sitten pahalla, koska liberaalin paha on sekin tavallaan hyvää.”
_ _ _
Palaan vielä – tämän turhan pitkän tekstin – lopuksi Anu Kantolan kolumniin. Siinä hän kysyy ehdotuksia, millä kysymyksillä voisi tunnistaa konservatiivin Suomessa?

Tässä muutamia ehdotuksia, kuinka tunnistaa liberaalin - konservatiivin:

1. Huumeiden vapauttaminen tuo piristystä talouteen. --- Tuo ongelmia.
2. Jokainen saa valita, suorittaako asevelvollisuuden vai ei. --- Velvollisuus suoritetaan ellei myönnetä vapautusta.
3. Lakkautettavan asevelvollisuusarmeijan tilalle perustetaan 10 000 vapaaehtoisen naisen ja miehen armeija, sekä pysytään sotilaallisesti liittoutumattomina. --- Ei riitä mihinkään.
4. Transseksuaalien asema on suurin oikeudenmukaisuuskysymys. --- Nuorten miesten syrjäytyminen.
5. Jokaiselle kuuluu vastikkeeton 1500 e kansalaispalkka. --- Työnteolle on oltava riittäviä kannustimia.
6. Naisten asemaa on parannettava kouluissa ja yliopistoissa. --- Pojat on motivoitava koulunkäyntiin.
7. Miehen ja naisen avioliitto on vanhentunut instituutio. --- Yhteiskunnan perusta.
8. Lasten saamiseen ei tarvita miestä. --- Lapsi tarvitsee isän ja äidin.
9. Hyvinvointipalvelut katetaan tulevaisuudessakin verovaroin. --- Kestävyysvaje merkitsee lisääntyvää vastuuta itsestä ja lähimmäisistä.
10. Kaikki halukkaat saavat tulla Suomeen. --- Maahantulolle on selvät kriteerit ja määrille rajat.
- - -
Piispa Teemu Laajasalo saarnasi juuri Kirkolliskokouksen avajaismessussa ja korosti yhteyden nerkitystä. Jeesus ei ole jaettu. Hän kuuluu niin liberaalille kuin konservatiiville. Siksi kristittyjen on pyrittävä keskinäiseen yhteyteen, että maailma uskoisi.

38 kommenttia

  • Terhi Saarinen sanoo:

    Pekka Särkiölle: Hyvinvointipalvelut, verorahoitus ja lähiyhteisöjen vastuu hoivasta ja huolenpidosta sekä kestävyysvaje

    Monet, aivan liian monet päättävissä asemassa olevat ihmiset eivät ole kuulleet, että Suomen kaltaisessa pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa on maailman vahvin ja parhaiten toimiva kansalaisyhteiskunta, siis vahva kolmassektori ja aktiiviset lähiyhteisöt (perheyhteisöt, naapurustot, sukuyhteisöt). Erityisesti kokoomuksessa on nähty yhteisöllisyyden vahvistaminen ja veroilla rahoitetut hyvinvointipalvelut (koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut) vastakkaisina. Oikeistolainen ja talousliberaali ajattelu katsoo, että julkisen vallan tarjoamat hoiva-ja huolenpitopalvelut laiskistavat kansalaiset; pääministeri Jyrki Katainen toistelikin vuosia sitten, että kansalaiset ovat ulkoistaneet välittämisen julkiselle vallalle.

    Ja tämä ei ole totta.

    Joitakin vuosia sitten THL:n (?) laaja tutkimus osoitti, että kansalaiset jaksavat usein raskastakin hoiva- ja huolenpitotyötä esimerkiksi omaishoitajina, koska kunnalliset palvelut toimivat kumppanina. Toisaalta esimerkiksi Italiassa perheet laittavat vammaisen perheenjäsenensä laitokseen, koska kotona hoitaminen on mahdotonta, kestämätön tilanne. Italiassa muistisairaita vanhuksia hoitavat usein ukrainalaiset tai moldovalaiset siirtotyöläiset, ihmiskauppakin liittyy tähän italialaiseen hoivakriisiin; siirtotyöläiset ovat pahimmillaan orjan asemassa, sidottuna hoidettavaansa 24/7, mitättömällä korvauksella.

    Verorahoitukseen perustuvat hyvinvointipalvelut pitävät yllä kaikkien ihmisarvoista kohtelua: asiakaiden, työntekijöiden, läheisten ja vapaaehtoistyöntekijöiden.

    Verorahoitetut hyvinvointipalvelut ja vastuunsa kantavat yhteisöt ja perheet tukevat toinen toisiaan, toimivat kumppaneina. Läheisillä on huolenpitämisen lisäksi mahdollisuus osallistua työelämään, opiskella, harrastaa ja isovanhemmilla on mahdollisuus olla lastenlastensa kanssa, koska kaikki voimavarat eivät mene omista iäkkäistä vanhemmista huolehtimiseen.

    Suomessa toimii poikkeuksellisen hyvin ylisukupolvittainen auttaminen, niin että vanhemmat auttavat aikuisia lapsiaan sekä keski-ikäiset lapset auttavat iäkkäitä vanhempiaan. Tässä tulee ilmi, että keski-keski-iässä olevien toimintakyky on ratkaisevaa yhteisöllisessä huolenpidossa. Toinen tärkeä seikka huolempidon kannalta on keski-ikäisten miesten osallistuminen hoivaan ja huolenpitoon.

    Keski-ikäiset miehet ovat yksiratkaisu kasvavaan hoivan ja huolenpidon tarpeeseen. Miehet ovst lisännet osallistumistaan niin muistisairaista puolisoistaan huolehtimisessa , kuin myös lastenlasten ja iäkkäiden vanhempiensa hoivaamisessa.

    Jo sosiologi Matti Kortteinen aikoinaan väitöstutkimuksessaan Lähiö (1981) totesi, että miesten pelastuminen tärkeäksi osaksi urbaania perhettä on kiinni miehen pehmentymisestä; kaupungistuneessa palkkatyöyhteiskunnassa mies löytää merkityksellisen elämän osallistumalla tasavertaisesti lapsiperheen arkielämään. Nyt nuo Kortteisen haastattelemat miehet pääkaupunkiseudun lähiöistä ovat siirtyneet vastikään eläkkeelle, ovat isovanhempia ja vielä elossa olevien äitiensä ja isiensä auttajia.

    Niistä miehistä jotka eivät pehmentyneet , osa syrjäytyi viimeistä N 1990-luvun alun Suuressa Lamassa; monet kolmen aan periaatteella:ensin lähti akka lasten kanssa, sitten auto, lopuksi asunto, syynä alkoholisoituminen. Nykyään miehet syrjäytyvät varsin nuorina ilman että heillä olisi ollut autoa ja akkaa, sentään on ollut asunto. Syrjäytymisen syinä ongelmien kimppu lapsuudesta ja teini-iästä alkaen, mielenterveyden vakavat häiriöt jne.

    Lähiyhteisöjen mahdollisuus osallistua vielä nykyistäkin enemmän hoivaan ja huolenpitoon riippuu siis myös sukupuoliroolien huokoistumisesta ja joustavuudesta sekä keski-ikäisten miesten ja naisten toimintakyvystä. Syrjäytymisen ehkäiseminen ja vähentäminen on tärkeää myös siksi, että päihderiippuvainen mummi tai vaari ei ole voimavaratekijä aikuiselle lapselleen ja pienelle lapsenlapselleen. Päinvastoin hän kuluttaa oman lapsensa voimavarat, jotka tarvittaisiin vanhemmuuteen, työelämään tai opiskeluun.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuula Hölttä sanoo:

      Terhi Saarinen :”Niistä miehistä jotka eivät pehmentyneet , osa syrjäytyi viimeistä N 1990-luvun alun Suuressa Lamassa; monet kolmen aan periaatteella:ensin lähti akka lasten kanssa, sitten auto, lopuksi asunto, syynä alkoholisoituminen.”

      90-luvulla sekä pankkitiskin takana että yrittäjänä toimineena vaikutelma oli toinen. Monet syrjäytyneistä olivat pienyrittäjiä ja he syrjäytyivät siksi, että heillä ”pakkomaksatettiin” bilateraalisen kaupan loppumisesta ja rahaa rahalla –talouteen siirtymisestä valtiolle syntyneet kustannukset.

      Esimerkkeinä vaikkapa yrittäjä, joka ruplan devalvoitumisen seurauksena menetti kaiken ja kun hänellä ei ollut rahaa edes jokapäiväiseen leipään ja hän meni ”sossuun”, niin hänelle sanottiin, että hänelle ei voida myöntää avustusta koska hän on yrittäjä. Hän sanoi siinä vaiheessa ainoan ratkaisunsa olevan itsemurha, jolloin soitin ministeriöön ja kysyin virkamieheltä, että haluatteko te todella tappaa heidät kaikki, tai toinen, jonka tilille tulleet suoritukset liikepankki oli pidättänyt hänen jollekin pankin velalliselle antaman takauksen vuoksi. Soitin kyseiseen liikepankin johtajalle ja sanoin, että jos rahat eivät ole huomenna yrittäjän käytettävissä, teen asiasta ilmoituksen pankkitarkastusvirastolle.

      Noiden vuosien aikana irtisanouduin vapaaehtoisesti pankkityöstä ja ryhdyin yrittäjäksi ensisijaisena tavoitteena auttaa nuoria, jotka eivät halunneet jäädä työttömiksi, vaan työllistää edes itsensä business-to-business – periaatteella. Silloinen Uudenmaan uusyrityskeskus tutki liikeideani ja piti sitä hyvänä, mutta eettisyytensä vuoksi erittäin harvinaisena, kun liikeideassa mainittu yrityksen tavoite ei ollut tuottaa taloudellista voittoa, vaan tavoitella sitä, että ”me kaikki pärjäisimme”.

      Tasavallan presidentti Niinistö totesi ESS;sa muutama vuosi sitten 90-luvun lamasta: :”Olimme myös pitkältä itse aiheuttaneet ongelmamme, jotka alkoivat valuutan vapauttamisesta ja päättyivät kuplan puhkeamiseen. Toki Neuvostoliiton kaupan romahduksella oli oma vaikutuksensa. Hinta oli kova. Devalvaatio katkaisi kaulan monilta. Yksityisiltä ja yrityksiltä. 1990-luvun kansalliseen häpeään kuuluu, että hiljaa vaiettiin aika runsaslukuisesta väestä, joka menetti kaiken, monet elämänsäkin.”

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuula Hölttä sanoo:

      Lisäys ed. kommenttiin:

      ”Edellinen, vuoteen 2007 päättynyt maailmantalouden huikea vetovaihe oli bluffia. Se perustui teknorahaan, hienoihin finanssi-instrumentteihin, jotka veivät luvut nousuun, mutta todellisuus sen takaa puuttui, Niinistö analysoi vuosituhannen alun komealta näyttäneitä kasvun vuosia.”

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Särkiö sanoo:

      On hyvä, jos Suomessa toimii “poikkeuksellisen hyvin ylisukupolvittainen auttaminen”. Tämä voi olla totta silloin kun on olemassa ylisukupolvisia sukulaissuhteita.

      Entä jos lapsia on yhä vähemmän tai lapset ovat saaneet alkunsa luovutetuista sukusoluista? Silloin jäävät puuttumaan ylisukupolviset sukulaissuhteet ja niiden varaan perustuva hoiva.

      Liberaali ajatus isän, äidin ja lasten ydinperheen korvaamisesta muilla perhemuodoilla voi johtaa siihen, että ylisukupolviset hoivan verkostot heikkenevät – samalla kun verojen riittävyys palveluihin heikkenee. Tämä ei ole ilkeää oikeistolaista yhteiskuntaoppia vaan seurausta ydinperheen merkityksen heikkenemisestä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Terhi Saarinen sanoo:

      Pekka Särkiö, Unohdat, että monissa miehen ja naisen avioliitoissa on luovutetuilla sukusoluilla syntyneitä lapsia ja näiden lasten isovanhemmat ovat sosiaalisen isän ja biologisen äidin vanhempia, tai biologisen isän ja sosiaalisen äidin vanhempia. Ja aivan samoin käy kahden naisen perheessä. Lisäksi lapsia syntyy niin sanottuihin neliapilaperheisiin, eli lapsilla saattaa olla hoivaajina ja kasvun tukijoina neljät isovanhemmat. Perustelusi miehen, naisen ja lasten ydinperheen hyvyydestä ylisukupolvisen hoivan suhteen on erittäin ontuva. Toisaalta on niinkin, että syrjivät asenteet saattavat heikentää sukulaisuussuhteita sateenkaariperheissä. Kirkkokin ja piispat osallistuvat näiden syrjivien ja hylkivien asenteiden ylläpitämiseen. Ilmeisesti olet periaatteesta sateenkaariperheitä vastaan. Ilmeisesti periaatettasi puolustellaksesi yrität rakentaa ontuvia ajatuskulkuja.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tapio Tuomaala sanoo:

    Pekka Särkiö on innokas luomaan stereotypioita. Terhi Saarisen kommenteja on ilo lukea, kun hän purkaa niitä kohta kohdalta.

    Särkiö: “Piispa Teemu Laajasalo saarnasi juuri Kirkolliskokouksen avajaismessussa ja korosti yhteyden nerkitystä. Jeesus ei ole jaettu.”

    Olen tähän teologiseen harhaan ennenkin puuttunut. Katolinen kirkko on oman ilmoituksensa mukaisesti Kristuksen ruumis. Jotka eivät kuulu katoliseen kirkkoon, eivät voi pelastua, ei myöskään piispa Särkiö, koska Jeesusta ei voi jakaa. Tämä tarkoittaa sitä, että jos kristikunta tahtoo olla yhtä, sen pitää katolistua. Vuori ei liiku mihinkään, siis kukkuloiden pitää siirtyä ollakseen yhtä vuoren kanssa.

    Tämä on pelottava visio. Kirkon viime aikaiset tapahtumat ja piispojen lausunnot esim. tasa-arvoisesta avioliitosta todistavat, että luterilaisen kirkon kukkulaa lapiodaan vuoren kylkeen. Piispat kuuntelevat tarkalla korvalla Vatikaanin puhetta.

    Kaiken takana on teologia, olkoon kysymys isosta tai pienestä. Kun teologia muokataan propagandaksi, luodaan stereotypioita, joiden avulla ohjataan tiettyyn tapaan ajatella. Laajasalon puhe on stereotypiä. Se ei kerro, että yhteys tarkoittaa muuttumista, vähän samaan tapaan kuin homoa eheytetään kristillispohjaisissa laitoksissa heteroksi vastoin luontoaan.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Särkiö sanoo:

      En ottanut kantaa katoliseen kirkkoon – kuten ei piispa Laajasalokaan – vaan nojauduin Jeesuksen sanoihin seuraajilleen viikon evankeliumissa (Joh 17).

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Särkiö sanoo:

      Tuomaala: “PS on innokas luomaan stereotypioita”. Tässä tapauksessa kyse taisi ollakin stereotypioiden luomisesta liberaalin tai konservatiivin erottamiseksi.

      Toki kuva jää pinnalliseksi eikä erottele esimerkiksi arvoliberaalia talousliberaalista. Vastasin prof. Anu Kantolan kolumnin haasteeseen löytää testikysymyksiä konservatiivin erottamiseksi. Hän itse totesi kysymyksen lapsen ruummiillisesta kurittamisesta olevan huono – Suomen laki kieltää ruumiillisen kurittamisen.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Terhi Saarinen sanoo:

    Pekka Särkiölle, kiitos siitä, että olet lyhyesti kertonut, mikä pieni yksittäinen seikka on ollut virittäjänä liberaaleja koskeviin aivan yliampuviin heittoihisi. Tosin et kertonut, mistä olet saanut ajatuksen konservatiiveja koskeviin luonnehdintoisi. On ollut todella vaikuttavaa saada tietää nuo ajattelusi taustat. Siksi jatkan listasi käsittelyä vielä kahdesta teemasta.

    Vastikkeeton kansalaispalkka ja työnteon riittävät kannustimet

    Vain alle 20-vuotias helsinkiläisen keskiluokkaisen perheen anarkistilapsi esittäisi vaatimuksen 1500 euron vastikkeettomasta kansalaispalkasta. Hän ei tekisi sitä siksi, että on liberaali, vaan siksi, että hän toimii lukuisissa kansalaisliikkeissä ja on omaksunut läpeensä altruistisen individualialistisen arvomaailman. Hän haluaa pelastaa maailman kokopäiväisesti ja ajattelee, että Helsingissä toimeentuloon riittäisi 1500 euroa.

    Vajaa kymmenen vuotta sitten tutkijat selvittivät, miten paljon Suomessa erilaiset asuntokunnat tarvitsevat rahaa kyetäkseen elämään säällistä elämää, elämään, jossa ihminen ei koe kärsivänsä puutetta. Esimerkiksi helsinkiläinen 60-vuotias yksinasuva nainen tarvitsee muistaakseni 1400 euron tulot, jos asuu vuokra-asunnossa. 25-vuotias yksinasuva mies taas tarvitsisi satasen kaksi enemmän. Tästä tutkimuksesta ja esimerkkiasuntokunnista kerrottiin laajasti Helsingin Sanomien uutisessa.

    Voisin kuvitella että ajatus 1500 euron kansalaispalkasta pohjautuisi tuohon tutkimukseen. Kyse on siis siitä, millaiset tulot on oltava, jotta ei kärsidi puutetta, siis aineellista köyhyyttä. Maalla ja muuttotappion kuihduttamissa pikkukaupungeissa voisi tulla toimeen 1000 eurolla, jos ei käytä omaa autoa liikkumiseen ja on lapseton.

    Seuraavaksi käsittelen kannustamista työntekoon. Kannattaisi lukea YLEuutisista 14.5.2018, jossa kansanedustaja Susanna Koski (kok) tapaa työttömän 55-vuotiaan monisairaan filosofian maisterin. Kosken mielestä työttömän naisen ongelma on se, että hän ei kykene synnyttämään _lisäarvoa_yhdellekään työnantajalle ja on siksi työtön ja köyhä. Työttömän Anna-Maija Tikkasen mukaan hänen pärjäisi jos hän saisi 150 euroa enemmän kuukaudessa.

    Kansanedustaja Juhana Vartisisen (kok) vahva mielipide on, että työttömän on muutettava työn perässä, se on työttömän velvollisuus. On myös ehdotettu, että työnperässä muuttajat saisivat omistamastaan pikkuksupunkien ja maaseudun omakotitaloista niin sanotun romutuspalkkion. Siis kun tslot ja kerrostsloasunnot eivät kelpaa kenellekään ja työttömät pakotetaan jättämään kotiseutunsa ja verkostons ja omistamansa kodit, he pääsisivät eroon mahdollisista pankkilainoistaan valtion maksamalla kiinteistön romutuspalkkiolla. Suomessa on siis jälleen käynnissä suunnitelma, miten kansallisvarallisuutta voidaan vetää vessan pöntöstä alas.

    Työttömän aktiivimallissahan on ajatuksena kannustaminen työntekoon lähinnä kepillä. Aktiivimallissa ei hyväksytä aktiivisuudeksi vapaaehtoistyötä tai iäkkäiden vanhempien auttamista asumaan omassa talossaan maaseudulla. Pitäisi olla kunnan kanssa tehty omaishoitosopimus, joita tehdään vain silloin kun läheisen toimintakyky on jo alentunut niin, että hän tarvitsee perushoitoa päivittäisissä toiminnoissa. Siten vaikka työtön raataisi 80 tuntia kuukaudessa hoitaen vanhempiensa kotitaloutta, taloa ja tonttia, on hän Juhana Vartiaisen silmissä työhaluton yhteiskunnan vapaamatkustaja, johon on saatava kepillä liikettä, muuttoliikettä pois vanhempiaan auttamasta. Seursuksena olisi 2 vanhusta lisää Attendon palvelutaloon, verorahamenojen lisäys vähintään 4000 euroa kuukaudessa sekä asumattomiksi jäävien kiinteistöjen rapistuminen purkukuntoon.

    Suomessa pohjoismainen hyvinvointivaltiomallin rakentaminen alkoi 1960-1970-luvuilla, jolloin muuttoliike ja kaupungistuminen oli rajua. Hyvinvointipalvelut tekivät muuttoliikkeen mahdolliseksi, koska julkinen valta vanhusten ja lastenpalveluillaan tarjosi huolenpidon, jota isovanhemmat eivät voineet antaa lapsenlapsilleen eivätkä aikuiset lapset omille vanhemmilleen.

    Nykyisin muuttoliike on yhtä rajua kuin 40 vuotta sitten. Mutta Juhana Vartiaiselle tämäkään ei riitä.

    Vielä työllistymisestä. Työpaikkoja ei yksinkertaisesti ole. Työttömiä työnhakijoita on noin 250 000 ja avoimia työpaikkoja lienee noin 30 0000. En ole tarkistanut uusimpia lukuja. Siksi olennainen kydymys onkin, miten ihmiset luovat toiminnallisen ja merkityksellisen elämäntavan eläessään vuodia, vuodikymmeniä pienituloisina 900-1300 euron kuukausituloilla? Miten he säilyttävät toimintakykynsä ja terveytensä voidakseen tehdä yhteiskunnan ja arkielämän jatkuvuuden kannalta hyödyllistä työtä, josta ei saa ansiotuloja, mutta jonka he voivat itseohjautuvasti valita joko välttämättömyyden pakosta, kuten supolvien välinen huolenpitotyö, tai vapaudesta, kuten kansalaisaktivismi ja vapaaehtoistyö.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Särkiö sanoo:

      Kansalaispalkka-kokeilua kommentoineissa on esiintynyt ääniä, että 800 € sijasta kansalaispalkan olisi oltava 1500€ riittääkseen elämiseen. Monien eläkkeet ovat tätä pienemmät. Elämiseen riittävä kansalaispalkka ei motivoi kaikkia työn hakemiseen. Kyllä töitä on tarjolla, mutta kaikilla työn hakijoilla ei ole työelämän vaatimia, tuoreita taitoja. Työmarkkinoilla on kohtaanto-ongelma. Esimerkiksi Uudenkaupungin autotehtaan rekrytointibussi kiertää etsimässä työntekijöitä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Terhi Saarinen sanoo:

      Pekka Särkiö, siis minä oletin oikein kansalaispalkka tai perustuloasiassa: kyse oli siis siitä, miten paljon tarvitaan elämiseen, eikä siitä, että vaadittaisiin 1500 euron kansalaispalkkaa, koska jokainen yli 25-vuotias tietää, että se on mahdotonta.

      Ja sitten työpaikat. Tarkistin netistä työttömien työnhakijoiden määrän, se on nyt tuo 250 000. Lisäksi kymmenet tuhannet ovat parhaillaan määräaikaisissa palkkatukitöissä tai työkokeiluissa tai kuntouttavassa työtoiminnassa tsi opiskelemassa päätoimisesti työttömyysturvalla. Tarkistin te-keskuksen sivuilta avointen työpaikkojen määrän, se olikin vain 20 000. Osa avoimista työpaikoista on osa-aikaisia tai puhelinmyyntityötä ptovidiopalkalla tai henkilökohtsisen avustajan töitä, 10 euroa tunti.

      Sinun mielestäsi töitä kyllä löytyy ja kyseessä on kohtaanto-ongelma. Se että Uudenksupungin autotehtaan bussi kiertää Savossa rekrytoimassa ei todista siitä että töitä kyllä löytyy enemmälle kuin ehkä taas sadalle tai parille.

      Itse olin 25 vuotta kristillisessä säätiössä sosiaalialan opettajana ja ammatillisen koulutuksen leikkausten vuoksi minut irtisanottiin. Ammattikouluista on tähän mennessä irtisanottu 2000 opettajaa eikä kouluihin enää palkata uusia opettajia eläköityneidenkään tilalle. Onneksi olen jo täyttänyt 57 vuotta, joten kunnan on pakko työllistää minut puoleksi vuodeksi , kun ansiosidonnainen päiväraha päättyy. Puolen vuoden palkkatyön jälkeen saan taas ansiosidonnaista, josta tosin jää vain 1000 euroa käteen. Mutta se on enemmän kuin työmarkkinatuki ja asumistuki, jotka olisivat kohdallani yhteensä 800 euroa, jos hakisin asumistukea. Olen valmistunut Helsingin yliopistosta erinomaisin tiedoin sosiologiasta ja sosiaalipolitiikasta ja minulla on opettajan pätevyys. Pekka Särkiö, keksipä nyt, mistä minä saisin palkkatyötä? Autotehtaaltako?

      Jos teidän piispojen sosisalipolitiikan tuntemus on niin huonoa kuin blogisi liberaali-konservatiivi-luonnehdinnat kertovat ja jos teidän piispojen työttömyyttä koskevat näkemykset ovat sellaisia kuin sinulla, niin vaarassa ei ole vain kirkko, vaan myös yhteiskunta. Sinä ainakaan et taida ymmärtää ollenkaan, missä mennään. Silti ilmaiset sosiaalipoliittisia näkemyksiä yhtä suurella varmuudella kuin Nordean hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos. Toki sinullakin kuten minulla on mielipiteenilmaisun ja sananvapaus. Mutta sinua kuunnellaan enemmän kuin minua, vaikka minä olen se, joka tietää enemmän näistä asioista. Näin valta näyttäytyy- valta on sinulla, ei minulla.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Terhi Saarinen sanoo:

      Pekka Särkiö, vielä sananen eläkkeistä. Toteat, että monien eläkkeet ovat pienemmän kuin 1500 eutoa. Totuus on se, että naisten keskimääräinen eläke tällä hetkellä on muistaakseni 1300 euroa ja miesten taas 1500-1600 euroa. Eläkkeestä verot pois, niin käteen jää 1000-1200 euroa, joka on tällä hetkellä köyhyysraja Suomessa.

      Tämän päivän työ- ja vanhuuseläkeläisistä suurin osa saa vähemmän kuin 1500 euroa. Selviytyminen on kiinni siitä, omistaako velattoman asunnon vai asuuko vuokralla. Yhtä paljon selviytyminen on kiinni siitä, asuuko yksin ja maksaa yksin kaiken, vai toisen eläkeläisen kanssa.

      Kyllä teidän piispojen pitäisi miettiä enemmän toisten raha-asioita, kun kuitenkin puhutte lämpimiksenne niin paljon yhteiskunnan eriarvoisuudesta, toisista välittämisestä ja yhteisöllisen vastuun lisäämisestä. Ehkä se on kepeää heitellä läppää yhteisvastuusta, kun vuositulot itsellä on vähintään 100 000 euroa ja on firman, kirkon, luottokortti käytössä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Terhille: En nyt millään muista sitä, mikä oli se lähde, josta tuon suunnitelman luin. Harmi kun en sitä silloin ottanut talteen ,jotta voisin siihen palata. Jolloin sen tarkkoihin sanamuotoihin ja asiaan voisi eksaktisi puuttua. Nythän se jää miltei meikäläisen mieliteen tasolle, jolla ei ole sen suurempaa arvoa.

    Minulle on riittänyt hyvin se tieto, jonka Tampereella avoimessa siitä sain ja jonka toteutusta olen siitä lähtien seurannut. Hämmästelin silloin sitä ja hämmästelen yhä, koska tuo suunnitelma näyttää toteutuvan, juuri niin kuin se on kirjoitettu. Tosi fiksu, on ollut se, jonka kynästä tuo suunnitelma on laadittu.

    Siinä on osattu huomioida seurausten, seurausten , seuraukset, jotka monelta jää täysin pimentoon. Tietty asia johtaa, tiettyyn tulokseen ja se seuraavaan jne. Homoseksuaalisuuden hyväksyminen on vain yksi askel sillä tiellä, jonka päämääränä on koko nykyisen hallintajärjestelmän romahtaminen ja sen jälkeen uuden paremman luominen.

    Ilmoita asiaton kommentti