Mutta mihin katosivat miehet?

Lukijani.

Raamattu heijastaa aina oman aikansa käsityksiä. Mistä siis kertoo se, että moni mies on kadonnut takavasemmalle vuoden 1992 käännöksen (KR92) myötä?

Vuoden 1938 käännöstä (KR38) pidetään uskollisena alkukielen ilmaisuille. Joihinkin kohtiin on silti lisätty sanoja, jotka aikoinaan auttoivat ymmärtämistä. Niinpä ilmaus "usko ei ole joka miehen" (2. Tess. 3:2) on voitu käsittää jokamiehenoikeuksien tapaan eikä sukupuoleen sidottuna asiana.

Nykysuomi suosii sensitiivisyyttä. Lakimies on muuttunut juristiksi ja lehtimies journalistiksi. Siksi miehinen ilmaus on nyt poissa ja tilalle on tullut alkukielen tapaan neutraali "kaikkihan eivät usko".

Myöskään Jeesuksen ristintielllä ei enää korosteta miestä. Kyreneläinen Simon oli KR38 mukaan "ohikulkeva mies" (Mark. 15:21). Simonista kerrotaan samassa jakeessa, että hän on "Aleksandroksen ja Rufuksen isä". Siksi riittää, että KR92 kuvaa hänet kreikan mukaisesti vain "ohikulkijaksi".

Filippiläiskirje osoittaa, mihin johtaa, kun jokin sana voi olla sekä erisnimi että yleisnimi. Aivan kuten meillä voidaan juhannuksen alla juhlia niin Aattoa kuin aattoa. KR38 puhuttelee Paavalin iestoveria nimellä Synsygus ja selittää alaviitteessä, että nimi merkitsee "apumies" (Fil. 4:3). KR92 tulkitsee, että kyseessä on nimetön "työtoveri". Samalla tosin hämärtyy se, että muista "työtovereistaan" Paavali käytti sanaa 'synergos'.

Henkilönnimiä on tulkittu myös roomalaiskirjettä suomennettaessa. Silloin, kun pappiskutsumus oli vain miesten asia, Paavali lähetti tervehdyksen Juniaalle (Room. 16:7, KR38). Vuonna 1992 palattiin ikivanhaan tulkintaan ja niin terveisiä saakin Junia. Alaviitteessä tosin mainitaan, että naisennimen Junia sijaan kysymys voi olla miehennimestä Junias.

Luukkaan kuvaus Ihmisen Pojan päivästä on muuttunut melkoisesti. Vanhan kirkkoraamatun mukaan "sinä yönä on kaksi miestä yhdellä vuoteella" (Luuk. 17:34). Jae 36 puuttuu. KR92 ei kerro, ketkä kaksi vuoteella ovat. Jakeen 36 mukaan kaksi miestä on pellolla.

Sanat jakeissa 34 ja 36 ovat kreikan kielessä aivan samoja. Miesten pitäisi kai näkyä tai puuttua sekä vuoteesta että pellolta! Pelastumiseen asia ei vaikuta: joka tapauksessa vain toinen "korjataan talteen" / "otetaan" ja toinen "jätetään".

Yllätyitkö Sinä?

Sinun

Harmaa rovasti

52 kommenttia

  • Seppo Heinola sanoo:

    “Jumalasta käytetään myös neutraaleja sanoja, kuten Vanhaikäinen. “Minä näin yöllisessä näyssä, ja katso, taivaan pilvissä tuli Ihmisen Pojan kaltainen; ja hän saapui Vanhaikäisen tykö, ja hänet saatettiin tämän eteen.”

    ‘Vanhaikäinen’ eli Attiq Joomim on käännetty mm. Päivien alkuisä, mutta insinööri George Sassoonin teknisesti kääntämä käsite ei tarkoita Jumalaa vaan teknistä laitetta:. George Sassoon, Rodney Dale, The Kabbalah Decoded: A New Translation of the ‘Ancient of Days’ Texts of the Zohar (Duckworth, 1978). ISBN 0-7156-1289-1

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jouni Parviainen sanoo:

      Lienee niin, että hurskaan mielikuvituksen avulla Raamatussa voi nähdä asioita toisin kuin kielitieteellisistä periaatteista kiinni pitävä selittäjä.

      Profeetta Danielin kirjassa kolmessa jakeessa esiintyvä (Dan. 7:9, 13, 22) arameankielinen sana ‘attik joomajja’ tai ‘attik joomiin’ merkitsee tavanomaisen käsityksen mukaan “päiviltä iäkäs” ja on yksi Jumalan nimistä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    Jouni,insinööri George Sassoon hallitsi täysin muinaisheprean ja ohjelmoin mm. hepreankielisiä kielitietokoneita. Hänen mukaansa Attiq Joomin sanaparissa Attiq on kirkas, loistava (mikä on myös Gezeniuksen sille antama yksi juurimerkitys) ja Joomin, joka on päivät, saattaa merkitä myös meret, ja sana meri käytettiin myös nesteastioista, Salomonin tempplinkin edessä olevat suuret altaat oliva ‘vaskimeriä’. Kehotan tutustumaan ko Geoge Sassoonin teokseen. se avartaa kummasti muinaisten ilmestysuskontojen käsitemuodostusta.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jouni Parviainen sanoo:

      Seppo. Kiitos täydentävästä puheenvuorosta. Ja myös oheistamastasi erillisestä englanninkielisestä sitaatista.

      Ymmärrän toki, että heprean ja aramean konsonanttiryppäitä voi vokalisoida eri tavoin ja että jotkut konsonantitkin ovat helposti keskenään sekoittuvia, jolloin korrehtuuri on tarpeen.

      Mutta: Jos kyseessä olisi siirrettävä meri, vaikkapa häikäisevän loistava, kuten Ilm. 15:2 kristallimeri, sen luo toki voisi saapua, kuten Dan. 7:13, 22 kuvaa. Mutta sellainen ei voine istuutua Dan. 7:9?

      Siksi edelleen kallistun mieluummin käännökseen “Ikiaikainen” tai “Vanhaikäinen”.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Jouni, ‘meri’ kuvasi kahta pallomaista Attiq Joominissa olevaa kirkkaasti hohtavaa säiliötä mannakoneen ‘vartalossa’. Näitä kuvattiin myös koneen ‘päiksi’. Koneessa oli myös tukijalat,joila se ‘seisoi’. Mekin sanomme.että juna seisoo asemalla vaika sillä ei edes ole jalkoja ;-) Vanhaikäisen ‘istuminen’ on ymmärretävissä samoin .

      Tästä ‘vanhaikäisestä’ ja sen toiminnoista on yksityiskohtaiset kuvaukset Zoharin kirjoissa: “The Greater Holy Assembly’ ja ‘The Book of Mystyery’. Maallikkokaan ei voi välttyä ajatukselta,että kyseesä on ollut jokin monimutkainen tekninen laite, jota kuvataan ihmisruumiista otetuin käsittein kun muita sopivia käsitteitä ei asian kuvaajalla tuolloin ollut. Mannakoneesta on kirjoittanut myös Johannes ja Peter Fiebag. Tästä näke koneen kuvan:

      https://www.scribd.com/doc/38612389/The-Manna-Machine

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jouni Parviainen sanoo:

      Seppo. Vuoden 1933 raamatunkäännöksessä kohdassa Sakarja 5:7 kuvataan nainen eefa-mitassa. Muistelen, että se kohta on tulkittu televisioksi. Raamatun sivuilta on löydetty merkkejä myös ufojen vierailuista. Aikoinaan luin kiinnostuneena kaikesta sellaisesta. Nykyisin olen paljon varovaisempi.

      Mutta tunnustan, että kehitys ja tutkimus menee eteenpäin siksi, että keskuudestamme löytyy ihmisiä, jotka osaavat asettaa asioita kyseenalaiseksi.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    “In Aramaic, the title [Ancient of Days] is attikyomin (OThIQ IVMIN), and in Hebrew attikyomim (OThIQ IMIM). The first word comes from the word attak (OThQ), to remove or transport; it is used several times in the Bible, mostly with that meaning. The form attik would then mean ‘transporting’ or possibly ‘ that which is transported’.” “The second word in the title is IVMIN or IMIM, supposed to mean ‘(of the) days’. Now the word IVM, pronounced ‘yom’, does mean ‘day’…But there is another word in Hebrew, IM, pronounced ‘yam’. This means ‘sea’. In the plural, both words are spelt the same, IMIM. If pronounced ‘yomim’, this means days, and if ‘yamim’, seas. From this, we discover that OThIQ IMIM can mean Ancient of Days, but is could also mean Transportable One of the Seas…” “In the Bible, there are various seas, and the word is also used for what we could called lakes such as the Sea of Galilee. There is also the great Sea, yam rav in Hebrew, the name given to the Mediterranean, which was the largest body of water known to the ancient Israelites. Yam rav was also the ‘great sea’ of bronze which stood in front of Solomon’s Temple (2 Chronicles 4:2ff). This was a large vessel filled with water and used for purification rituals. It appears, therefore, that the word ‘sea’ in Hebrew can also mean ‘a large vessel for containing liquids’, or in modern terms, a tank.”

    Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Hyvä Blogi. Raamatun käännöksistä vielä sen verran, (Tarja kyseli aikaisemmin) että vanhemmissa käännöksissä on säilytetty selkeä yhteys vanhan ja uuden testamentin välillä, esim. Apostolien lainaukset profeetoilta on säilyneet lähes suorina lainauksina, ynm. Apostolit tunsivat kirjoituksia esim. Laki ja profeetat (vanhan testamenti kirjoitukset)

    Viimeisimmät Luther tutkimukset ovat todenneet Lutherin kääntämän Raamatun hyvin tarkaksi ja Suomalainen vanha(t) käännökset ovat näiden pohjalta myös osoittautuneet hyvin käsiteltäviksi. Uusin v.92 käännös taas on jo paljolti tulkinnallinen käännös, jossa on menetetty selkeä yhteys suoriin vanhan testamentin lainauksiin, joita uudentestamentin kirjat suorastaan kuhisevat.

    Uusin käännös on kohtuullinen luku Raamattu, mutta asiat selvenevät vanhempien käännösten mukana ja alkukielen sanastoa ja kulttuurin tuntemusta kannattaa ehdottomasti harrastaa.

    Sepolle vielä kysymys, kun “Pyhä pyhä pyhä” toistuu kolme kertaa rukouksessa, niin osaatko saada sille jonkin merkityksen? (Itselleni henkilökohtaisesti tärkeä kysymys, jonka äärelle olen useasti joutunut )

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    Ismo, millä kielellä tuo kolminkertainen pyhä on alunperin tarkoittamassasi rukouksessa?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Kolminkertainen ‘pyhä’ esiintyy Raamatussa kahdessa Jumala kaikkivaltiutta ja kunniaa kuvaavassa näyssä. Vanhan testamentin puolella se on Jesajan kirjassa ja Uuden testamentin puolella Ilmestyskirjassa. Onko kolmesti toistaminen muuta kuin asian korostamista täydellisyyteen (vrt kolminkertainen eläköön-huuto)?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jouni Parviainen sanoo:

      Raamatunkohdat, joihin Martti Pentti viittaa, ovat Jes. 6:3 ja Ilm. 4:8. Niissä on näkyvissä kolminkertainen Pyhä, Trishagion.

      Aimo T. Nikolainen selittää Johanneksen ilmestys -kommentaarissaan (Hämeenlinna 1972) sivun 64 alaviitteessä yhtenä vaihtoehtona, että Jes. 6:n heprealaisessa tekstissä on ollut sekä yhden että kahden “pyhän” lukutapa. Septuagintassa ja Ilmestyskirjassa lukutavat on laskettu yhteen.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Trishagion on tietääkseni laajempi: ‘Pyhä Jumala, Pyhä Väkevä, Pyhä Kuolematon, armahda meitä!’.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jouni Parviainen sanoo:

      Martti. Kiitos täsmennyksestä. Seurasin kommentissani enempää ajattelematta Nikolaisen kommentaaria.

      Kaivoin siis esille Teinosen Teologian sanakirjan. Trishagion on sen mukaan ortodoksinen liturginen virsi, (jonka sanat olet kommenttisi kirjoittanut).

      Täsmällisempää olisikin siksi lännen perinteessä käyttää termiä “tersanctus”. Se on kaksimerkityksinen. 1) Synonyymi käsitteelle “trishagion”. 2) Synonyymi [messun pysyviin osiin kuuluvalle] Sanctus-hymnille (Pyhä, Pyhä, Pyhä). Josta siis nyt on kyse.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Trishagion on Virsikirjan jumalanpalvelusliitteessä nro 718.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jouni Parviainen sanoo:

      Totta taas. Trishagion on kuitenkin evankelis-luterilaisessa jumalanpalvelusperinteessä vain rajoitetussa käytössä osana esirukousta. Siitä on annettu seuraava ohje: “Paastonaikana tuhkakeskiviikosta lähtien voidaan käyttää litaniaa (virsikirjan jumalanpalvelusliitteessä nro 719) tai Trishagion-rukousta (virsikirjan jumalanpalvelusliitteessä nro 718).

      Ohjeen aikaväli tarkoittaa kuutta-seitsemää viikkoa. Rukous on syvällinen, mutta toteutukseltaan sen verran vaativa, että sitä (luultavasti) toteutetaan harvakseltaan ja vain ns. korkeakirkollisissa seurakunnissa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Kiitos paljon näistä selvityksistä, asia on itselleni henkilökohtainen ja vahvistukseksi itselleni, eikä siitä sen enempää.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    Kolminkertaine kadosh kadosh kadosh saa lukaurvon 3×390 eli 1170. Luvut eivät oe gematrias akovin mielenkiintoisia. Toki Vt.ssä on nykyään 39 kirjaa. Muta kun niihinlisätään kolme sanaa ‘Jumala’ ‘Väkevä’ ‘Kuolematon,’ muuttuisi asia toiseksi, mutta onko tämä sanonta Vt:ssä tai Ut.ssä vai kuluuko se vain liturgiaan?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jouni Parviainen sanoo:

      Seppo. Käsittääkseni Trishagion on kirjoitettu kreikaksi ja se on luotu liturgiseen käyttöön.

      Sanaksi “väkevä” on suomennettu kreikan ‘iskhyros’. Sitä sanaa on käytetty Septuagintassa heprean ‘haazaaq’ sanan vastineena ainakin 27:1 ja Jes. 28:2.

      Samalla lisäys aiempaan keskusteluun: Trishagion näyttää löytyvän myös itsenäisenä virtenä Osmo Vatasen säveltämänä evlut kirkon virsikirjan liitteestä numerolla 748.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    Kolmen pyhän toistaminen esiinty ‘Vanhaikäiseen’ liittyvänä mm. Zoharin kirjassa Idra Suta Rabba luvussa 19 ( Suurempi pyhä kokous.) Liittyy ilmielvästi laitteen (Mannakoneen) käyttöjärjestelmään. Pyhähän merkitsee myös erotettu ja puhdas.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    Suomalaisten Sampo on liitetty heprealaisten ns. liitonarkkiin, joka taas on yhdistetty mm. mannakoneeseen. Sampo on yhdistetty myös sanskritiin ja erääseen samannimiseen rukousmyllyyn. Ja toisaalta Pohjantähden ympäri kiertävään yötaivaan ‘kirjokanteen’ eli Suureen Myllyyn.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Kiitos myös Sepolle lisä selvityksestä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Jouni Parviainen
    Jouni Parviainen

    Olen palvellut pääosan työurastani sotilaiden pappina. Eläkkeelle jäätyäni katselen blogissani maailmaa lyhyinä silmäyksinä (mottona "bona, bene, breviter", noin 2000 merkkiä). Teen sen milloin asiantuntemukseni pohjalta milloin pelkällä tunteella. Käytän jäsentelyn punaisena lankana teemaa Kirjeitä Harmaan rovastin hyllystä.