Näkymättömän syleilyssä

”Kuinka rohkenette lähteä sinne”, kyselivät ystävämme, kun kuulivat että lähtisin mieheni kanssa Suomen Lähetysseuran työhön Lähi-itään.
Maailma on vaarallinen. Syyrian Aleppon hirvittävään tragediaan on täältä Jerusalemista vain runsaan 500 kilometrin matka. Suomessa voimme ehkä unohtaa pahan maailman, jos emme seuraa uutisia, mutta monessa muussa maassa niin ei voi tehdä. Uutiset tapahtuvat heti kotioven ulkopuolella. Me emme kuitenkaan suomalaisina ole väkivallan kohteita täällä.

Ei koskaan enää sotaa. Näin päättäneet ihmiset ja valtiot perustivat YK:n vuonna 1945. Tänään järjestön juhlapäivänä rauhan puolesta työskenteleminen on ajankohtaisempaa kuin koskaan.

Vahvoja mielipiteitä

Haluan ymmärtää Lähi-idän historiaa ja nykytilannetta. Miksi alue herättää niin vahvoja tunteita myös maan rajojen ulkopuolella? Mistä oikein on kyse vihan kierteessä?

Olen lukenut kirjoja ja sanomalehtiä, selannut verkkoa ja katsonut dokumentteja. Olen kuunnellut työtovereitani ja paikallisia. Olen vasta alussa, ymmärrän.

”Siellä on jokaisella vahva mielipide ja jokainen ilmaisee sen vahvasti. Sinäkin opit”, opastivat kokeneemmat ennen lähtöä.

Työalueena Lähi-itä vaikuttaa aluksi täysin erilaiselta kuin edellinen työkenttämme Etiopia. Niitä yhdistävät kuitenkin uskontojen merkittävä asema ja väkivallaksi aika ajoin leimahtavat jännitteet eri kansanosien välillä.

Historia huokuu taisteluja

Jerusalemissa, kuten kaikkialla, todellisuus on monikerroksinen. On tavallinen arki: ihmiset kiirehtivät töihin ja kouluun ja sitten kotiin, käyvät ostoksilla, tekevät ruokaa, siivoavat, istuvat kahviloissa, juhlivat, väsyvät, rakastavat, kyllästyvät ja kärsivät.

On kaupungin historiallinen ja uskonnollinen todellisuus: Ikivanhoista katukivistä huokuu dramaattinen historia, jossa kaupunki on valloitettu, hävitetty ja rakennettu uudelleen lukemattomia kertoja. Juutalaisten, muslimien ja kristittyjen pyhät paikat säteilevät salaisuuksia. Lukuisat vanhojen kirkkokuntien kirkot harhauttavat uskomaan, että kaupunki olisi voittopuolisesti kristillinen. Turistisesonkina kristittyjen määrä kasvaakin huomattavaksi.

Sitten on poliittinen todellisuus: Israelin ja Palestiinan erimielisyydet, muurit, miehitetyt alueet, eri tavoin tulkitut historian tapahtumat, ihmisten eriarvoinen kohtelu, väkivalta, kostonkierre. Epätoivo, katkeruus, pelko, viha ja suru ovat syöpyneet syvälle.

Hiljainen vallankumous

Jumalan todellisuus ei yllä otsikkoihin, mutta se ohjaa salatulla tavalla historian kulkua. Se vaikuttaa siellä, missä ihmiset tosissaan etsivät Jumalaa, luopuvat vihasta, rukoilevat yhdessä ja tekevät pieniä ja suuriakin tekoja rauhan ja rakkauden puolesta. Tämä luja mielenlaatu ei synny itsestään, vaan se on sisäisen vallankumouksen ja Pyhän hengen työn seurausta.

Ruohonjuuren rauhanryhmiä, ekumeenisia ja uskontojen välisiä, toimii täällä useita. Lähetysseura tukee niiden toimintaa sillanrakentajana ja keskustelutilan tarjoajana. Rauha on aina paikallisten asia, sitä ei voi tuoda ulkopuolelta. Mutta me voimme tukea heitä siinä.

Särjettyjen rukoukset parantavat

Yksi puhtaan rakkauden teko on arvokkaampi kuin kaikki ulkonainen tehokkuus. Keskiajalla elänyt kristitty espanjalaismystikko Ristin Johannes opastaa meitä näin rauhan tielle. Keitä lopulta ovat ne, jotka todella muuttavat historian kulkua?

”Historian tärkeimmät vaikuttajat eivät ole mahtimiehiä, vaan köyhiä, sorrettuja, hyväksikäytettyjä ja rikollisia, ihmisiä, jotka ovat koettelemuksissa löytäneet toivon ja luottamuksen Jumalassa. Sydäntensä salaisen kaipauksen ja rukousten kautta he ovat lähettäneet hyvyyden ja paranemisen aaltoja koko luomakuntaan.” Näin kirjoittaa skotlantilainen jesuiitta Gerard W. Hughes kirjassaan Jalkaisin Jerusalemiin - Pyhiinvaellus rauhan puolesta.

Kuljetko kanssani hänen jäljissään?

Sari Lehtelä
Suomen Lähetysseuran tiedottaja ja kummiyhdyshenkilö Lähi-idässä


Musiikki vetosi kaiken ikäisiin uskontojen välisessä musiikkitapahtumassa Tel Avivissa. Tapahtuman järjesti rauhan ja uskontojen yhteistyön puolesta työskentelevä rabbi Mira Raz kumppaneineen. Puheenvuorot pitivät hänen lisäkseen muslimiopettaja Ihab Belha ja pastori Mari Parkkinen Lähetysseurasta. Mira Razin yhteisö kuuluu Lähetysseuran yhteistyöverkostoon, muttei ole kumppani.

Kirjoittaja

Missioblogi
Missioblogi

Missioblogin kirjoittajat ovat Suomen Lähetysseurasta. He kertovat maailmanlaajan kirkon näkökulmasta globaaleista murroksista, kirkosta ja ihmisestä kaiken tämän keskellä. * Viron alueen nuorten Raamattu- ja lähetyskurssien vastaava Titta Hämäläinen * Viestintäjohtaja Iiris Kivimäki * Nepalin kirkollisen työn koordinaattori Elina Lind * Latinalaisen Amerikan kirkollisen työn koordinaattori Riikka Leskinen * ihmisoikeusasiantuntija Tytti Matsinen * ulkomaantyön johtaja Tero Norjanen