Nauttiminen tuntemattomien vainajien kanssa Helsingissä

Tori kivettynäkin on puisto sopivassa paikassa.

Tuntemattomien vainajien kanssa nauttiminen on kulttuurissamme uutta asiaa. Joku esimerkistä innostuneena ottaa pienen pöydän, ja pari jakkaraa, ja lähtee sukuloimaan edesmenneen haudalle. Usein tilaakin on sopivasti.

Antaako seurakunta ohjeet vainajien muistamiseksi sopivasti läikäyttämällä, vai ehdotetaanko käytettäväksi lyhyttä pääsiäisaiheista troparia luettuna.

Aika näyttää, unohtuu, ja rapistuu.

1 kommentti

  • Pekka Väisänen sanoo:

    Onko todella näin pastori Kaarina Karhapään olevan ainoa Ihminen kirkkomme papistossa joka asiaa uskaltaa kysyä. Kun näin on ei voi muuta kuin ihmetellä.

    Kirkkohan saa tulonsa ihmisten kuluttamisesta kuten työn arvosta joten ei tarvitse ihmetellä tätäkään.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Pekka Väisänen
    Pekka Väisänen

    Soossi ja joltisen pyöriät perunat. Olen nuoruudessa hiukan soittanut ja lukenut.