Notre Dame ja elämän perusta

Notre Dame liekeissä. Katedraalin katon tuhoutuminen suurpalossa on herättänyt järkytystä. Harvoin näkee kuvia nuorista polvistuneina kadulle rukoukseen. Samalla kirkon palo on herättänyt suurta auliutta tukea jälleenrakennusta.

Pariisissa on palanut kuukausien ajan autoja ja myymälöitä on tuhottu mielenosoituksissa. Ranska on syvästi jakautunut, kuten koko Eurooppa. Notre Dame - meidän Rouvamme - tarkoittaa Jeesuksen äitiä Mariaa. Samalla sillä on yleisempi kulttuurinen ja maallistunut merkitys. Meidän rouvamme on Eurooppa, jonka yhtenäisyys takaa hyvinvoinnin ja rauhan.
_ _ _
Notre Damen tuhon herättämä järkytys osoittaa Euroopan syvävirtauksia. Tunteen tasolla useimmat liittyvät edelleen Euroopan yhteiseen historiaan ja kristilliseen arvopohjaan, vaikka kirkon jäsenyys olisi yhdentekevä asia. Kriisit tuovat näkyväksi pinnan alla olevan identiteettiperustan, joka muutoin jää somekohinan ja muiden pintailmiöiden alle.

Liittokansleri Angela Merkel kehotti pysymään kirkon jäsenenä, käymään messussa ja lukemaan katekismusta. Kutakuinkin näin hän vastasi kysymykseen, mitä kristityt voivat tehdä Euroopan hyväksi (Euroopan kirkkojen Konferenssin pääsihteeri Heikki Huttunen piispa Matti Revon 60 v seminaarissa 7.3.).
_ _ _
Ranskan Suuressa vallankumouksessa 1789 riehuvat massat hakkasivat irti patsaiden päitä Notre Damen katolla ja pudottivat ne alas torille. He luulivat Israelin kuninkaita esittäviä patsaita Ranskan kuninkaiksi. Pian torille tuotiin herra Guillotinen kehittämä kone, jolla ihmisen - myös kuninkaan - pään sai kätevästi katkaistua ilman mestauskirveen hutilyöntejä.

Notre Damen lisäksi muutkin kirkot, luostarit, papit ja sääntökuntalaiset kärsivät tuhosta. Sainte Chapellessa säilytetty Pyhä Risti katosi. Nyt Notre Damen pyhäinjäännöksistä ainakin orjantappurakruunu säästyi. Kristuksen kärsimyksen tunnukset muistuttavat suuresta kärsimyksestä ja viattomasta uhrista, mutta samalla myös tulevasta ylösnousemuksesta ja kuoleman voittamisesta.
_ _ _
Hitler yritti kristityn Euroopan tuhoa ja kysyi kenraaleiltaan 25. elokuuta 1944 ”Joko Pariisi palaa”? (Collinsin ja Lapierren saman niminen kirja julkaistiin suomeksi 1966). Liittoutuneet ehtivät ensin ja vapauttivat miehitetyn Ranskan. Eurooppa oli raunioina ja alkoi vuosikymmeniä kestänyt jälleenrakennus, johon liittyi myös Euroopan yhteisön rakentaminen rauhan unionina. Se oli kuin rinascimento tai resurrectione - uudestisyntyminen ja ylösnousemus.

Notre Damen jälleenrakennus ja tuleva ylösnousemus voivat ainakin hetkellisesti suunnata huomioita Euroopan yhteiseen ideaan samalla kun hajottavat ja eri suuntiin vievät voimat repivät Eurooppaa. Samalla tavoin yhdentävästi vaikutti liittoutuneiden pommituksissa tuhoutuneen Dresdenin Frauenkirchen (= Notre Dame!) jälleenrakentaminen. Dresdenin pommitukseen osallistuneen brittilentäjän poika lahjoitti kupolin päällä olevan ristin.
_ _ _
Porvoon tuomiokirkon palo tai Kiihtelysvaaran puukirkon täydellinen tuhoutumien palossa osoittavat, että kirkkopalot vaikuttavat voimakkaasti myös suomalaisten turvallisuuden tunteeseen. Jokin elämän kiinnekohta tulee näkyväksi, kun se on vaarassa tuhoutua tai tuhoutuu.

Miten kirkosta - ihmisten tekemästä rakennuksesta - on voinut kehittyä niin merkittävä asia, että sen tuho koskettaa laajalti? Kyse ei ole vain rakennuksesta, seinistä ja katosta.

Kyse on kirkkorakennuksen liittymisestä kirkon vuosituhantiseen elämään ja evankeliumin ilosanomaan. Ne ovat kulkeneet ihmisten mukana ja tuoneet toivoa kaikissa historian murroksissa. Evakkoon lähteneet ihmiset toivat kotikirkoistaan mukanaan kynttilänjalkoja, ehtoollisastioita ja alttaritauluja. Elämän turvallisia kiinnekohtia - vaikkapa Kivennavalta - tarvittiin uudella kotiseudulla Orimattilassa.
_ _ _
Miten tänään voi syntyä yhteys siihen elämää kantavaan arvopohjaan, jota kirkot edustavat? Yhä vähemmän lapsia kastetaan, harvemmat käyvät rippikoulun ja kirkollista avioliittoon vihkimistä haluavia on entistä vähemmän. Yhteys kirkkoon voi syntyä, kun se liittyy merkittäviin elämävaiheisiin.
Onko tulevissa kriiseissä yhä useampi ilman elämää kantavaa perustaa? Vai rakentuuko elämän turvallisuus vaikkapa someyhteisöihin? Internetyhteys, matkapuhelinverkot ja jopa sähkönjakelu voivat katketa sotilaallisen kriisin aikana.

10 kommenttia

  • Pekka Pesonen sanoo:

    Viime vuosina Ranska on vetänyt tiukkaa linjaa uskonnollisten symbolien eristämisessä julkisesta tilasta. Voisikohan palo vaikuttaa jotain tuohon asiaan? Notre Damekin kun on julkisessa tilassa oleva kristillinen symboli. Kaikkein vaikuttavin itseasiassa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Särkiö sanoo:

    Hyvä kysymys. Laicité -politiikka – julkisten tahojen ja uskontojen erottaminen – jota saatetaan pitää neutraaliutena, mutta näyttäytyy usein suvaitsemattomana. Taustalla voi olla mm. katolisen kirkon vaikutusvallan ja Vatikaanin vaikuttamisyritysten pelko eettisissä ja seksuaalisissa kysymyksissä. Samalla kuitenkin on karsittu uskontojen positiivisten merkitysten mahdollisuuksia julkisessa tilassa, jotka nyt nousevat esimerkiksi Notre Damen palon myötä esiin.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Arvopohjaa kirkon ohella tekee harjoitettu politiikka. Pätkätöillä vähällä tulevalla eläkkeellä elämisen suunnittelu on haasteellista edes sen yhden lapsen mahdollisuudessa suomalaiselle kun parisuhteenkaan kestosta ei varmuutta uskosta huolimatta ole.

      Maahanmuuttajilla yli kolminkertainen lapsimäärä on hyvinkin todellisuutta. Kun kieltä ei ole pakko oppia on näin naisen tehtävät kotonansa elävää todellisuutta.

      25.n vuoden päästä asia korostuu entisestään ja silloin on pakko kysyä miten tämä on mahdollista.

      Olisiko liikaa vaadittu suomalaisten nuorten kykenevän katsomaan tulevaisuuteensa ilman uhkaa tulevista ylipääsemättömistä haasteista elämisensä hallinnassa taloutensa ylläpitämiseksi.

      Kun tätä poliitikkomme eivät halua tehdä on kansakunnan tulevaisuus kylmän kolkko.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Markku Hirn sanoo:

    Niin, Notre Damien palo ja sen uudelleen rakentaminen voi tulla kansalliseksi jatkokertomukseksi joka lisää ranskalaisten me- tunnetta. Vaikka hegellisiä ilmaisuja esiintyykin tässä yhteydessä niin sSuuri yleisö tuskin tunnistaa nojautuvansa kristilliseen arvopohjaan. Sen sijan Ihmisoikeuksien Julistus on tullut yleisesti hyväksytyksi arvopohjan lähtökohdaksi.

    YKn Ihmisoikeuksien julistuksen taustasta löytyy sekä kristillistä että yleisuskonnollista että Valistuksen esiin tuomaa arvomaailmaa. Se on helpommin sovellettavissa nykyaikaan. Kristinuskon lähimmäisen rakkaus- arvo on tullut ja pitkään ollut itsestään selvää, mutta Ihmisoikeuksien julistus on yksityiskotaisempi ja vetoaa sellaisenaan .

    Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Tosiasia on, että Game of Thrones https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Game_of_Thrones liikuttaa ihmisiä enemmän kuin Notre Damen tulipalo.

    Ihmiset ovat hyvin kiinnostuneita fantasioista, jotka lähestyvät todellisuutta, mutta eivät edusta todellisuutta. On mielenkiintoista seurata aikuisia, joiden kiintymys satuihin on saamassa uusia mittasuhteita. Monet uskovat saagoihin ja sellaiseen maailmankuvaan ja ihmiskuvaan, jonka todellisuus on muodostunut taitavien käsikirjoittajien kynästä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      “…jonka todellisuus on muodostunut taitavien käsikirjoittajien kynästä.”

      Oletkos varma etteivät monet Raamatun myyttiset legendat/sadut ole syntyneet vain taitavien ihmisten kynästä?

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Ranskankielisissä uutisissa yhtenä päivänä muuan piispa Kongon demokraattisesta tasavallasta esitti kongolaisten osanoton palon johdosta.

    Merkittävää on että hän tuossa puheessan painotti sitä miten Notre Dame kuten kaikki kristikunnan pyhät rakennukset ovat Jumalan asuinsija, Jumalan läsnäolon paikka.

    Tämä Jumalan läsnäolo pyhäkössään on mielestäni hyvinkin tärkeätä pitää mielessä aina kun puhumme kirkoistamme.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Särkiö sanoo:

      Kiitos Matias, kuvaavaa on, että afrikkalainen kristitty teki tuon muistutuksen kirkoista Jumalan läsnäolon ja kohtaamisen paikkoina. Keskustelussa on tuotu tähän asti esiin kirkkojen merkitystä meille läntisen maailman ihmisille kulttuurin ja identiteetin kannalta. Jerusalemin temppelin hävitys oli juutalaisille niin suuri katastrofi siksi, että temppeli oli heille Jumalan kohtaamisen paikka. Myös meille kristityille kirkot ovat varsinaisesti pysähtymisen ja hiljaisuuden, rukouksen, ylistyksen, Jumalan Sanan puhuttelun, sakramenttien, kirkkotaiteen ja musiikin – sanalla sanoen Jumalan läsnäolon mysteerin paikkoja, joissa usko voi syntyä ja vahvistua sekä kristittyjen keskinäinen yhteys kasvaa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Mites minä muistaisin, että Jumala sanoo Raamatussa että nimenomaan e i asu ihmisten tekemissä temppeleissä?

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Seija Rantanen sanoo:

    Notre Dam on ranskalaisille vähän niin kuin Turun tuomiokirkko suomalaisille. Tärkeän kansallisen symbolin vaurioituminen koskettaa kaikkia, oli sitten usko mikä tahansa.

    Ilmoita asiaton kommentti