Nyt on ikäihmisten vuoro

Nyt kun on saatu maamme varhaiskasvatus kuntoon, niin on aika siirtää katseet ikäihmisiin.

Vapaaehtoistyössäni olen todennut, miten yksinäisiä hyvin monet vanhukset ovat. Jopa palvelutaloissa olevat voivat kokea yksinäisyyttä.

Kunpa samanlaisella tarmolla ryhtyisivät maamme päättäjät uudistamaan ikäihmisten virkistystoimintaa kuin nyt jatkuvasti uudistetaan niin varhaiskasvatusta kuin koululaitostakin.

Lapset ovat yhteiskunnan silmäterä.

Siis heitä on huolella ja rakkaudella vaalittava ja kasvatettava.

Mutta entä ikäihmiset sitten?

Hehän ovat myös tärkeitä. He ovat luoneet maallemme hyvinvoinnin, he ovat kasvattaneet meidät, nyt on meidän vuoromme antaa heille turvaa ja virkistystä, huolenpitoa ja rakkautta.

Jokaisesta kaupunginosasta löytyy varmaankin joku tila, johon voisi vapaaehtoisvoimin järjestää ikäihmisille olohuoneen. Tähän olohuoneeseen voisimme sitten edes kerran viikossa järjestää ikäihmisille ohjelmaa, esimerkiksi liikuntaa, tarinan kerrontaa, hauskoja leikkejä ( huumoria ei siis pidä unohtaa ), vierailijoita. Aluepappi kävisi vaikka kerran kuukaudessa. Yhteislaulutuokiot ovat tärkeitä. Kirjastoihmiset vetäisivät lukupiirejä.

Miten voisimme sitten löytää nämä yksinäiset vanhukset?

Yhteistyö kunnan kodinhoitopuolen ja seurakuntien diakonian työntekijöiden sekä vapaaehtoisten seurakuntalaisten

kanssa tuiki tärkeää , jotta etsivätyö sujuisi.

Toinen ongelma on se, että on paljon ikäihmisiä, jotka eivät pysty sujuvasti edes pientä matkaa liikkumaan.

Vaan heidät on haettava kotoa. Tämänkin asian uskoisin järjestyvän hyvällä yhteistyöllä eri yhdistysten, seurakunnan ja kunnan kesken.

Eikö joissakin seurakunnissa ole pienoisbusseja entä kaupungeilla?

Palvelutalotkin voisivat tuoda väkeään virkistäytymään tällaiseen ikäihmisten olohuoneeseen.

Vapaaehtoistyössäni olen monta kertaa todennut sen, että nämä ikäseniorit nauttivat kaikista eniten tarinatuokioista.

Miksi emme kuuntelisi heidän elämäntarinaansa? Sehän on jokaiselle ainutkertaisen tärkeä.

Tällaisten olohuoneiden perustaminen vaatii muutamia aktiivisia seurakuntalaisia sekä asiasta  kiinnostuneita seurakunnan työntekijöitä . Toki myös myönteisyyttä kuntien päättäjienkin taholta.

Itselläni on jo tila valmiina ja kun syksy alkaa ja eri tahojen päättäjät palaavat kesälomiltaan, niin alan "pommittamaan" heitä tällä ideallani. Eihän tämä mikään uusi idea ole! Monessa kunnassa jo pyörii tällaisia yhteisiä olohuonehetkiä ikäihmisille.

Mutta mielestäni niitä tulisi olla paljon enemmän ja myös tulisi huomioida tuo ikäihmisten huono liikkuminen eli hakea kotoa, jos ei muuten joku pääse tulemaan.

Tärkeintä on ennenkaikkea , että tällaisen olohuoneen ilmapiiri olisi sellainen, jossa jokainen voisi olla oma itsensä ja kokea tulevansa kuulluksi ja rakastetuksi.

 

 

 

Kirjoittaja

Marja Vilkama
Marja Vilkama

MARJAN MATKASSA : Olen lahtelainen isoäiti ja eläkkeellä oleva luokanopettaja. Haluan kirjoituksillani tuoda esiin toisistamme välittämisen tärkeyden. Rakastan uusien ideoiden keksimistä ja varsinkin hyvien ideoiden toteuttamista.

Kirjoittajan luetuimmat blogit

Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit