Turun kristillinen opisto on kirkkomme tärkeitä, strategisia paikkoja, siellä kokoontuu myös kirkolliskokous. Tänään, lauantaina 23.3. oli opiston parkkipaikka taas täynnä ja sisällä lähes parisataa seminaarilaista innostuneessa ilmapiirissä. Järjestäjinä Kotimaa-lehti ja opisto itse ja aiheena Jaakko Elenius – kirkon körtti. Eleniusta ei valittu piispaksi, mutta hän jätti kirkkomme elämään syvän ja vaikuttavan jäljen.
Seminaarin selostaminen on lehti-ihmisten tehtävä, mutta tuon sieltä tuoreet terveiset keskittyen vain yhteen asiaan, joka on sekä opillinen, että kristittynä elämisen yksi ydinkysymys.
Minulle kiinnostavin seminaarin monista kiinnostavista esitelmistä oli se, jonka piti piispa Eero Huovinen. Olen monta kertaa, pitkin matkaa miettinyt pelagiolaisuutta ja semipelagiolaisuutta kirkon historiassa. Eero Huovinen kertoi Jaakko Eleniuksen ehdottomuudesta tässä kysymyksessä. Muutama lainaus. Ne perustuvat muistiinpanoihini, eli en voi taata niiden ehdotonta paikkansapitävyyttä. Näin evankeelinen piispa kuvasi körtti-vaikuttajan ja johtajan uskonnäkemystä:
”Pelastusta ei tule rakentaa edes murto-osalta ihmisen omaan varaan. Mikään ihmisessä ei voi olla pelastumisen, autuuden edellytyksenä.” ”Kristuksen puolesta, uskoa vastaan.” ”Pelagiolaisuus on hylättävä ja sen tilalle otettava Kristus-varmuus.” ”Mikään oma ei riitä, mutta Kristus riittää.”
Jaakko Eleniuksesta usein puhuttiin Jaskana. Jaskan huumori oli pohjalaista, omansa laista, ehkä sitä voisi sanoa myös mustaksi ja suoraksi huumoriksi. Kerrottiin hänen puhuneen kuusi ällää saaneelle pojalleen ylioppilasjuhlissa: ”Muista sitten, että sinä et ole yhtään mitään.”
Mutta tämä ehdottomuus siitä, että kaikki on Jumalan tekoa, eikä siinä ihmisellä ole mitään osuutta eikä ansiota. Niin luterilainen kirkko, Martti Luther itse, kuin myös katolinen kirkko on hylännyt ja tuominnut harhaopiksi pelagiolaisuuden ja semipelagiolaisuuden, joka näkee pelastumisen Jumalan ja ihmisen yhteistyönä.
Eikö uskonnollisessa puheessa aika usein kuulla houkuttelua, taivuttelua, manipulointia? Eikö herätyshenkinen puhe haasta ihmistä tekemään uskon ratkaisunsa? Eikö viidennen herätysliikkeen USA:sta tuotu ratkaisukristillisyys, eteen tuleminen ja kaikki ne elkeet uskonratkaisun tekemisessä ole tämänpäivän semipelagiolaisuutta? Kysyn vain.
Armon antamiseen meillä ei ole osuutta, mutta vastaanottaminen on meidän osuutemme.
Usko on y k s i n Jumalan teko ilman m i t ä ä n ihmise osuutta. Näin siis kuuluu opetus….
PEKKA,
siis missä sotketaan ja mitä sotketaan?
Jos kirkon julistus olisi pelkkää armoa ja etiikka = elämä jäisi siitä pois, silloin ”kaikki pääsevät taivaaseen”. Mikä on se taivas, jossa soitamme harppua kaikkien ryöstäjien ja riistäjien kanssa? Yksi tuttu pappi sanoi, että jos siellä ei merta ole, ei hän sinne halua. Entä se taivas, jossa Hitler, Stalin ja Mao tanssivat yhdessä israelilaisia kansantansseja?
Heikki: ”Totta kai teot = elämä merkitsee. Paljon ja joidenkin Jeesuksen sanojen mukaan ratkaisevasti. Opettaahan UT:n apostoli, että usko ilman tekoja on kuollut. Helsingin teologisessa tiedekunnassa tätä muinoin opetettiin näin: Hyvät teot eivät tee ihmisestä kristittyä, mutta kristitty tekee hyviä tekoja.”
Omat tekomme ja uskomme vahvuus on mitä on. Minä en halua ainakaan omia tekojani tuoda esille viimeisellä tuomiolla, en myöskään uskoni vahvuutta. Mutta minä turvaan yksin Kristukseen joka on kuollut puolestani.
Taitaisi Jaakko Elenius olla ihmeissään nyky-körttien omavanhurskaudesta.
Jeesuksen mukaan viimeisellä tuomiolla ei kysytäkään uskoa vaan meidät pannaan tilille tekemisistämme ja tekemättä jättämisistämme. Silloin moni hämmästyy…
Niin kuin melkein kaikki kommentoijat ovat sanoneet: usko on Jumalan lahja, joka joko meille annetaan tai sitten ei. Silti meillä on taipumus arvostella niitä, joilla uskoa ei ole. Jolla usko on, olkoon siitä nöyrän kiitollinen ja tehköön lähimmäisen rakkauden tekoja. Jolle uskoa ei ole annettu, voi ainakin tehdä elämän maan päällä paremmaksi tekemällä hyvää lähimmäisilleen ja toivoa, että hyvä Jumala, jos hän on, armahtaa häntäkin.
Juurikin näin kuin Ahava ymllä sanoo, Yksin uskosta hemmot ovat taineet hypätä aina Matteuksen evankeliumin luvun 25 yli,,,,
Seppo Heinola: ”Yksin uskosta hemmot ovat taineet hypätä aina Matteuksen evankeliumin luvun 25 yli,,,,”
Ehkäpä kuitenkaan eivät ole.. pelastus on yksin armosta, tuomio aina tekojen mukaan. Sen huomaa jo Matt 25 vastauksista: ”Herra, milloin..?”.
Hyvillä teoilla ei ole nimeä – paitsi Tuomarin kirjoissa.
Tteoistahan se pelastuskin tuon Matteus 25 mukaan annetaan…. Pelastus armosta mutta tuomio teoista on loogisesti järjetön lause., koska pelatus ja tuomio ovat saman idean vastaparit.
Seppo Heinola: ”Pelastus armosta mutta tuomio teoista on loogisesti järjetön lause., koska pelatus ja tuomio ovat saman idean vastaparit”.
Jep. Sen takia viimeisellä tuomiolla sinä et (enkä minä) olekaan tuomarina. 🙂
En ole niin.,no minä ainakin edes yrittäisin tuomita johdonmukaisesti….
”Tapio Tuomaala 24.03.2019 13:35
On yksi asia, jossa kristillisyys sotkee ja Luther vielä enemmän. Valitut eivät ole sama asia kuin lampaat. Tämä tulee erittäin hyvin esiin kansojen tuomiossa, Mat. 25. ”
”Helka Ahava 24.03.2019 16:02
Jeesuksen mukaan viimeisellä tuomiolla ei kysytäkään uskoa vaan meidät pannaan tilille tekemisistämme ja tekemättä jättämisistämme. Silloin moni hämmästyy…”
Tapio ja Helka ovat käsittäneet viimeisen tuomion väärin. Viimeinen tuomio ratkaiseva tekijä on usko. Usko myös tuottaa Hengen Hedelmät joita tuomari katsoo. Paavali kirjoittaa;
” Kiittäkää iloiten Isää, joka on tehnyt teidät kelvollisiksi saamaan pyhille kuuluvan perintöosan valon valtakunnasta. Hän on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan Poikansa valtakuntaan…” ( Kl 1).
Silloin vanhurskaat vastaavat ( Mt 25:37) hoi dikaioi ’vanhurskaat’ on tässä yhtä kuin ’vapauttavan tuomion saaneet’. Tuomio on jo lausuttu, eikä sitä voi muuttaa, vaikka vanhurskaat jäävät ihmettelemään sen perustelua. He eivät millään muista koskaan palvelleensa kuningasta, tässä taas näkyy uskon salaisuuden luonne.
”Ei jokainen, joka sanoo minulle: ’Herra, Herra’, pääse taivasten valtakuntaan. Sinne pääsee se, joka tekee taivaallisen Isäni tahdon” Matt. 7:21. Kuka sitten tekee Jumalan tahdon? Se joka täyttää käskyt!
Kuka taas täyttää käskyt? Vanhurkas, kristitty, uskova, sillä ilman uskoa on mahdoton olla otollinen Jumalalle ( Hebr).
Helka Ahava 24.03.2019 16:02
” Jolle uskoa ei ole annettu, voi ainakin tehdä elämän maan päällä paremmaksi tekemällä hyvää lähimmäisilleen ja toivoa, että hyvä Jumala, jos hän on, armahtaa häntäkin.”
Kadotustuomion perustelu, vastaväite ja selvennys muodostavat vanhurskauttavan tuomion tarkan vastakohdan. Rakkauden tekojen vastakohtana ei siis luetella vihan tekoja, esim. ”vähäisimpien veljien” vainoamista ja murhaamista, vaan tuomion perusteeksi riittää kohdalle osuneen tilaisuuden laiminlyönti. Tuskin mistään löytyy ihmistä, joka ei olisi joskus tehnyt hyvää tai ainakin kerran laiminlyönyt tilaisuuden siihen. Kuvaus riistää kaikilta itsevarmuuden.
Toivottelu ei siis näytä auttavan ” että hyvä Jumala, jos hän on, armahtaa häntäkin.” Kristillinen usko ei tunne, eikä laske, armahdusta ihmisen omien tekojen varaan, vaan vieraan vanhurskauden varaan.
Sami, en arvele ymmärtäväni väärin. Jos usko on Jumalan teko, en voi omaan pelastumiseeni vaikuttaa. Jos Jumala ei ole jollekin ihmiselle antanut uskon lahjaa, mitä muuta mahdollisuutta hänellä on kuin toivoa, että Jumala – jos on – hänetkin armahtaa? Mikä tässä on niin vaikeaa ymmärtää? Lähimmäisen rakastaminen on minusta tärkeää aivan riippumatta siitä, onko sillä mitään tekemistä pelastumisen kanssa. En ylipäätään ymmärrä, miksi luterilaiset niin kavahtavat rakkauden teoista puhumista. Ei kaikessa aina ole kyse pelastumisesta.
Helka Ahava 24.03.2019 17:15
” Jos usko on Jumalan teko, en voi omaan pelastumiseeni vaikuttaa. ” Jos Jumala ei ole jollekin ihmiselle antanut uskon lahjaa, mitä muuta mahdollisuutta hänellä on kuin toivoa, että Jumala – jos on – hänetkin armahtaa?
Luterilaisuudessa toki pelastumiseen voi vaikuttaa. Apostoli Paavali kirjoittaa (ja tämä on eri asia kuin pelagiolaisuus tai semipelagiolaisuus)
” Siksi, rakkaat ystävät, niin kuin olette aina totelleet minua, kun olen ollut luonanne, totelkaa vielä enemmän nyt, kun olen poissa: tehkää peläten ja vavisten työtä pelastuaksenne.” ( Fl 2:12) .
” Ja jos kerran te rukoillessanne kutsutte Isäksi häntä, joka puolueettomasti tuomitsee kunkin hänen tekojensa mukaan, niin eläkää jumalanpelossa tämä muukalaisuutenne aika” ( 1Piet 1:17) .
Luterilaiset eivät kavahda tekoja, mutta he kavahtavat lähimmäisen rakastamista ilman Jumalaa, koska heille on tärkeätä rakastaa lähimmäistä Jumalan antamalla rakkaudella ( Rm 5:5), siksi kristillinen toivo ei ole epävarmaa toivottelua.
Heikki. Pohdin vain sitä, että mitä siitä voi johtaa, että pelastukksen omistamiseen ei voisi itse vaikuttaa.
Miten voi vaikuttaa pelastumiseen, koska Jeesus pelastaa tullessaan takaisin? On hänen asiansa pelastaa kenet tahtoo eikä niin kuin ihminen tahtoo. Koska kansojen tuomiossa lampaita ei ole temmattu pilviin Herraa vastaan, niin lampaat, oikeamielise,t eivät voi niitä, jotka on temmattu.
Valitut löytyvät kansojen tuomiosta. He näkyvät selvästi, mutta jos on niellyt kristillisen teologian, niin suomut ovat silmien edessä.
”Niin Kuningas vastaa ja sanoo heille: ’Totisesti minä sanon teille: kaikki, mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.
Koska Jeesus sanoo ”näistä”, niin ”nämä” ovat hänen vierellään. Jeesus siis osoittaa vierellään seisovia veljiään ja sisariaan. Koska he ovat Jeesuksen vierellä, niin heidät on temmattu pilviin Herraan vastaan ja he palaavat maahan isoveljensä kanssa.
Jeesus itse kertoo, kuka on hänen veljensä ja sisarensa ja äitinsä ja kuka tekee isän tahdon.
Miksi Jeesuksen veljet ja sisaret on temmattu eli pelastettu? Heidät on pelastettu väkivaltaisten käsistä. Sitä pelastusta apostolit odottivat, kun olivat juutalaisten uskovien ja Rooman jumalien välissä. Minkä välissä Jeesukseen uskovat ovat tänään? Vaikka katolisen kirkon ja tämän maailman jumalien välissä, niiden jumalien, jotka vetävät uskontojen naruja?
Tapio Tuomaala 24.03.2019 17:41
”Miten voi vaikuttaa pelastumiseen, koska Jeesus pelastaa tullessaan takaisin? On hänen asiansa pelastaa kenet tahtoo eikä niin kuin ihminen tahtoo. Koska kansojen tuomiossa lampaita ei ole temmattu pilviin Herraa vastaan, niin lampaat, oikeamielise,t eivät voi niitä, jotka on temmattu.”
Tässä sekoitetaan ylöstempaaminen ja viimeinen tuomio ikään kuin ne olisivat irrallisia asioita. Mt 25, 1 Tess 4). Nämä kuvaukset ovat kuvausta samasta asiasta. Jumala siis pelastaa häneen uskovat tulevasta vihasta ( 1 Tess 1:10) ja josta uskovat ristin sanomaan ( 1 Kr 1:21) . Lisäksi Jumalan tahto on pelastaa kaikki ihmiset – mutta kaikki ihmiset eivät tahdo pelastua.
”Tässä sekoitetaan ylöstempaaminen ja viimeinen tuomio.”
Tässä sekoitetaan Kristuksen tuomioistuin ja viimeinen tuomio. Sekä kaksi ylösnousemusta.
Tapio Tuomaala 24.03.2019 18:51
“Tässä sekoitetaan ylöstempaaminen ja viimeinen tuomio.”
”Tässä sekoitetaan Kristuksen tuomioistuin ja viimeinen tuomio. Sekä kaksi ylösnousemusta.”
Raamatun puhe lopunajoista ( eskatologista) on monikerroksista. Tuot taas yhden käsitteen lisää. Ensimmäinen ylösnousemus on jo tapahtunut kasteessa, kuten Paavali kuvaa. Toinen on tulossa kun viimeinen tuomio on käsillä. Silloin tapahtuu lopullinen tuomio, sitä kutsutaan myös ylöstempaamiseksi ( ns. toinen ylösnousemus)
Tapio Tuomaala 24.03.2019 17:54
”Miksi Jeesuksen veljet ja sisaret on temmattu eli pelastettu? Heidät on pelastettu väkivaltaisten käsistä. Sitä pelastusta apostolit odottivat, kun olivat juutalaisten uskovien ja Rooman jumalien välissä. Minkä välissä Jeesukseen uskovat ovat tänään? Vaikka katolisen kirkon ja tämän maailman jumalien välissä, niiden jumalien, jotka vetävät uskontojen naruja?”
Tapio pääsee taas tähän lempiaiheeseen ” mätkimiseen ja valitukseen” . Yleensä Tapio ei esitä mitään perusteltua faktapohjaan tai tulkintaan liittyvää vaan ” ampuu kaikkea mikä liikkuu”. Se ei edistä keskustelua vaan johtaa lopulta siihen, että tapion blogeja ei jaksa kommentoida.
Tämä viimeinen kommentti taas menee Tapion piikkiin, se on jokin oma tulkinta, tempaamisesta, viimeisestä tuomiosta, vanhurskaista ja kirotuista.
”Sillä silloin on oleva suuri ahdistus, jonka kaltaista ei ole ollut maailman alusta hamaan tähän asti eikä milloinkaan tule.
Ja ellei niitä päiviä olisi lyhennetty, ei mikään liha pelastuisi; mutta valittujen tähden ne päivät lyhennetään. ”
Jumala on edeltä valinnut ihmiset, joiden tähden maailma ei tuhoudu. Ei käy niin kuin Sodomassa, josta ei lötyynyt riittävästi oikeamielisiä. Valitut kulkevat ristin Herran jalanjäljissä kantaen sydämissään maailman hätää ja tuskaa, niin kuin heidän Opettajansa, joka ei elänyt itseään varten, vaan Isälle.
Valituille käy, niin kuin profeetoille Vt:n aikana ja samoin kuinJeesukselle ja hänen opetuslapsilleen.
”Ja sille annettiin valta käydä sotaa pyhiä vastaan ja voittaa heidät, ja sen valtaan annettiin kaikki sukukunnat ja kansat ja kielet ja kansanheimot.”
SAMI ja TAPIO,
minun mielestäni menee vähän villiksi teidän keskustelunne. Eikö Jumala ole salattu? Eikö Jeesus sanonut, ettei hänkään tiedä kaikkia aikojen merkkejä. Yrittäkää, please, olla liian paljon tietämättä.
PEKKA (17.02)
ajattelen, että me olemme kaikki vatuullisia, tekemisistämme ja tekemättä jättämisistämme. Jeesus opettaa meitä rukoilemaan Jumalan tahdon toteutumista maan päällä ja siten myös toimimista sen puolesta, että Jumalan tahto todella voisi toteutua maan päällä. Jättää kaikki Jumalan haltuun voi olla myös vastuuttomuutta, lusmuilua. Jos me rukoilemme Jumalan tahdon toteutumista, oikeudenmukaisuutta, eikö meidän loogisesti ajatellen pidä myös itse sitoutua siihen? Vai pyydämmekö Jumalaa tekemään sen, mitä emme itse ”viitsi tai jouda”?
Heikki,
Olen kanssasi samaa mieltä, että Jumala on salattu monilta osin. Ihminen haluaa helposti unohtaa tämän, sillä meillä on tarve saada Jumala mahtumaan taskuumme, jotta voimme hallita sitä kuin matemaattista kaavaa.
Mitä keskusteluun tulee syytän Tapiota. Sehän aina moittii kirkkoa, haukkuu Raamatun käännöksemme, valittaa mistä milloinkin. Ei sen kanssa saa aikaan järkevää keskustelua, joten villiksi se menee aina, sen nyt jokainen täällä tietää.