Olisitko valmis kuolemaan sen puolesta, että lähimmäiselläsi on oikeus olla kanssasi eri mieltä?

Osallistuin eilen mielenosoitukseen teemalla: Meillä on unelma kaikille avoimesta Suomesta. Suomesta, joka ei sulje ketään pois. Läksin paikalle juuri tuolla teemalla. Lähdin siis puolustamaan kaikkien jakamatonta ihmisarvoa ja osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Minulle oli pettymys, ettei kaikki ehkä sittenkään olleet kanssani samaa mieltä. Toki minun tulee näitä toisin kokeviakin sietää. Ainakin siihen saakka kun omia oikeuksiani ei kavenneta ja oikeuksiini toki kuuluu kuunnella mitä muilla ihmisillä on sanottavanaan.

Ensinnäkin monikulttuurisuuden vastustaminen ja rasismi eivät ole sama asia. Henkilö ei välttämättä ole rasisti, vaikka olisi kanssani eri mieltä monikulttuurisuudesta rikkautena. Myös ihminen, joka kokee kansainvälistymisen uhkakuvana, on osa tätä yhteiskuntaa ja jos suljemme hänet pois, unelmamme Suomesta, joka ei sulje ketään pois on jo särkynyt.

Otsikon kysymys on retorinen, mutta olemmeko valmiit dialogiin jonka tavoitteena ei ole kaikkien ihmisten puristaminen samaan muottiin? Hyväksymmekö sen että lähimmäisemme vakauksensa mukaisesti kokee asioita eri tavalla kuin me itse?

Yhtenäiskulttuuri on Suomessa kupla, joka särkyy ja on jo särkynyt ilman ensimmäistäkään uutta maahanmuuttajaa. Maahanmuutto ei ole ainoa syy monikulttuurisuuteen, mutta yksi osa sitä. Minulle monikulttuurisuus on rikkaus, mutta joillekin se on uhkakuva. Tarvetta dialogiin siis on.

Useimmat tuntemani uussuomalaiset arvostavat ja kunnioittavat myös niitä asioita, jotka ovat meille suomalaisille omintakeisia. He eivät ehkä ajattele ja toimi samalla tavoin itse, mutta silti arvostavat meitä suomalaisia sellaisina kuin olemme. Mutta arvostammeko itse omaa suomalaisuuttamme, sitä kulttuuria, johon olemme syntyneet? Ellemme arvosta, siinä on suomalaisuuden todellinen uhka, ei maahanmuutossa.

Mielestäni vähemmistöjen ei tarvitse sulautua enemmistöön eikä elää kaikessa enemmistön ehdoin, mutta myöskään enemmistön et tarvitse kaikessa muuttaa elämäntyyliään vähemmistöille kotoisamman tuntuiseksi. Myös minulla, suomenkielisellä, keski-ikäisellä, valkoihoisella heteromiehellä on siis oikeus olla juuri sitä mitä olen, eikä velvollisuuteni ole elää omaa elämääni vain erilaisten vähemmistöjen kautta. Erilaisten vähemmistöjen keskuudessa sitä vastoin elän ihan vapaaehtoisesti sillä ihmiset ovat minulle samanarvoisia.

Keskustelu aiheesta jatkukoon.

64 kommenttia

  • Juha Heinilä sanoo:

    Näin on. Maailmassa tapahtuu joka päivä tuomittavia asioita. Toiset vai nostetaan suuriin otsikoihin. Sinä näytät tietävän syyllisen. Juutalainen.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tuula Hölttä sanoo:

    Jukka Kivimäki :”Israelin valtionjohto tuomitsee iskun terrorismina, mutta Juha Suomesta vain valittelee tiedotusvälineiden juutalaisvastaisuutta.”

    Entäpä jos ”Juha Suomesta” on jossakin elämänsä vaiheessa kiinnittänyt huomiota siihen, että Suomen valtio suhtautuu Venäjän kansainvälisen oikeuden vastaista toimintaa ja väkivaltaa paenneita kohtaan samalla tavalla kuin juutalaisiakin kohtaan?

    Kaikki arabivaltioiden teot ovat Suomen valtion silmissä hyväksyttäviä samalla tavalla kuin itäisen suurvallankin teot, mutta esim. ”totisten karjalaisten” vaatimukset oikeuksiensa tai edes federaation kansalaisille Suomen maaperällä sallitun omistusoikeuden vastavuoroisesta puolustamisesta entisellä kotiseudullaan ovat vain ”sentimentaalista tunnetta”, jonka pyrkimyksiä ”valtio ei tue”, koska he ovat saaneet Suomen hallitukselta ”täyden korvauksen menetyksistään”. Ovatko todella saaneet, kysyn vaan entiseltä demari-ulkoministeriltä?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Suomessa kaikki vihanilmaisut ovat aina yksittäisiä tekoja, eikä niillä ole koskaan poliittista tai etnistä taustatekijää. Sama koskee Ruotsia ja jos medialta kysytään, niin kaikki viharikokset ovat aina yksittäistapauksia, eikä niistä voi, eikä saa tehdä mitään johtopäätöksiä. Onko tuo viisasta? Totuuden peittely ei johda ikinä hyvään, se nähtiin entisen Neuvostoliiton toimintamallista.

    Tosiasia vain on, että viharikoksia tehdään uskonnollisista ja kulttuuriin sidotuista toimintamalleista käsin, eikä siinä ole erotusta jos Suomalainen tappaa kännissä naapurinsa vihan pidon päätteeksi, kuin että Israelilainen tai Palestiinalainen tappaa naapurinsa uskonnollisten erimielisyyden tähden.

    “Mistä tulevat taistelut ja mistä riidat teidän keskuudessanne? Eikö teidän himoistanne, jotka sotivat jäsenissänne? Te himoitsette, eikä teillä kuitenkaan ole; te tapatte ja kiivailette, ettekä voi saavuttaa; te riitelette ja taistelette. Teillä ei ole, sentähden ettette ano. Te anotte, ettekä saa, sentähden että anotte kelvottomasti, kuluttaaksenne sen himoissanne. Te avionrikkojat, ettekö tiedä, että maailman ystävyys on vihollisuutta Jumalaa vastaan? Joka siis tahtoo olla maailman ystävä, siitä tulee Jumalan vihollinen.” Jaak.kirj. 4

    Tuossa puhutaan seurakunnalle ja jos katsoo esim. Toista maailman sotaa, niin Kristityt tappoivat toisiaan ihan surutta. Sama meno jatkunee maailman tappiin. Sanoihan Jeesus: “Sota ja hävitys on säädetty loppuun asti.”

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tuula Hölttä sanoo:

    Juha Heinilä :”Juutalaisvastainen järjestö. Tiedotusvälineet ruokkivat heidänlaisia.”

    En tiedä mikä “ruokkii”, mutta näitä insurrektionalisteja, anarkisteja, natseja ja muita “riehujia” on jo sellainen määrä, että vallankäyttäjien pitäisi todella lopettaa keskinäiset poliittiset valtataistelunsa ja ottaa todesta lapsen oikeudet, että heille kasvaisi terve itsetunto, eivätkä he aikuisina riehuisi ja rikkoisi kaikkea mahdollista, kun haluavat aloittaa elämän “puhtaalta pöydältä”.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Jukka Kivimäki
    Jukka Kivimäki

    Aktiiviseurakuntalainen Espoosta. Päivätyössä ammatillisen koulutuksen parissa.