Onko Jumalalla silmät, nenä, suu ja sukuelimet?

Minkä näköisenä sinä näet Jumalan aivokuorellasi? Pohdin tätä asiaa myös Vartijan blogissani:

 

https://www.vartija-lehti.fi/teologia-on-lapsilta-hahmotushairioisilta-ja-rivipenkkilaisilta-salattu/

 

Muistan joskus nähneeni jossain piirroksessa Jumalan kuvatun pilvimäisessä hahmossa ylhäällä taivaalla. Hahmo oli mies, jolla oli iso kaljuhko pää, pyöreät pehmeät kasvot, tuuhea parta ja kädet, mutta ei vartaloa. Kuva oli utuisen epätarkka vailla muita värejä kuin valkoista ja vaaleanharmaata.

Tätä epämääräistä kuvaa olen yrittänyt pitää aivokuorellani ja palata siihen aina tarvittaessa, rukoillessa, turvatessa Jumalaan, miettiessä Jumalan aivoitusta ja elämän tarkoitusta ja ihmiskohtaloita.

Kun olen yrittänyt hahmottaa Isäjumalan vierelle Jeesuksen, heidän välilleen leijumaan Pyhän Hengen ja enkelit liitelemään ympäriinsä tai seisomaan laulaen valkopukuisina kuorossa ja poisnukkuneet pyhät iloitsemaan ympärille, kuva on vieläkin epämääräisempi, häilyvämpi, hankalammin käsitettävä ja tartuttavissa oleva.

Jeesus pitkähiuksisena ja parrakkaana; ole nyt siinä, olet uskoni kohde ja ainoa syyni autuuteeni! Ei se meinaa totella mokoma kuvajainen! Huoh, no ristille siitä nyt, se kuva on tarkempi kuin taivaalla leijuva pilvistä muodostuva jumalhahmo. Ristiltä opetuslasten luokse juttelemaan, näyttämään haavojasi epäilevälle Tuomakselle, joka uskoi vasta kun näki.

"Sinä uskot, koska sait nähdä minut. Autuaita ne, jotka uskovat, vaikka eivät näe."

Kolmiyhteisen Jumalan kerrotaan näkyvän, kuuluvan tai koettavan erinäisissä asioissa maapallolla.

Jumala näkyy luonnossa kasvun antajana, vaikka ihminen kykenee siihen vaikuttamaan omalla kylvötyöllään tai kasvun estäjänä. Jumala näkyy sääilmiöissä, vaikka ihmisen kerrotaan kykenevän vaikuttamaan niihin jopa hälyttävän paljonkin ympäristökuorman kautta. Jumala on elämän ja kuoleman Herra, vaikka ihminen kykenee lääkärintaidoillaan ja elintavoillaan vaikuttamaan niihinkin.

Jeesus on läsnä lähimmäisessäsi, hän on valo ja lämpö kristityssä, hän on seurakunnan pää, hän on itsessään nöyrän ja köyhän, pienen lapsen ja uskovan paras ystävä. Hän tulee sinne, missä on rikkinäinen ruukku, hän tulee sinne, missä lyödään haavoille, hän tulee sinne, missä hyljätään ja vainotaan. Hän ehjää, hän korjaa, hän vie perille.

Pyhä Henki yhdistää uskovia. Se (hän?) ohjaa toimimaan oikein ja antaa ymmärrystä Raamatun salaisuuksiin. Pyhän Hengen läsnäolon tuntee yhdenmukaisuutena, yhteenkuuluvaisuuden tunteena, yksimielisyytenä, samankaltaisuutena. Pyhä Henki kavahtaa syntiä ja pakenee sydämestä jos ei usko tai joutuu kuolemansyntiin. Sitä ei voi hallita muuten kuin uskomalla Kristukseen ja mahdollisesti kaikkiin uskonkohtiin, tunnustuskirjoihin, sekä omaamalla kaikki oikeat käsitykset ihan kaikista maapallon eri asioista ja aiheista. Huh, siinäpä sitä onkin!

Kun kolmiyhteinen Jumala on vaikeammin hahmoteltava asia, tartutaan helpommin hahmoteltaviin. Jumalan valtakunta on yksi sellainen. ”Uskotko, että tässä on Jumalan valtakunta”, kysyttiin kerran ystävältäni hänen oltuaan eri mieltä eräästä esille tulleesta asiasta.

”Kun tämän lauman mukana kuljet, pääset varmasti taivaaseen.”

Tuon lauseen sanoi eräs puhuja kerran eräässä Jämsän kristillisen kansanopiston tilaisuudessa. Kaikessa oppimassani uskomiseen liittyvässä asiassa, konkretia on se, mihin tartutaan vahvimmin ja kolmiyhteinen Jumala pysyy hämäränä ja epätarkkarajaisena taustalla.

Näkymätön on vaikea hahmottaa ja käsittää, siksipä ehkä juuri lillukanvarret ovat niin suosittuja hengellisyyksissä.

Olen aina ollut epäilevän Tuomaan tapainen, voisiko sanoa hahmotusongelmainen. Minun on vaikea uskoa, jos ja kun en näe, kuule tai koe asioita. Esimerkiksi appelsiinin C-vitamiini, liekö huijausta, kun en minä mitään vitamiinia varsinaisesti näe? Joo, uskon, että sitä on siinä ja monissa muissakin hedelmissä, mutta minun olisi helpompi uskoa, jos näkisin vaikka mikroskoopin kautta palan appelsiinia ja siellä vaeltelevia c-kirjaimia :)

Joskus keksitään ja sepitellään tarinoita näkymättömien ilmiöiden tueksi. Nuorena kuulin tarinan, kuinka eräs vanhoillislestadiolainen pappi oli joutunut yöllä pirun kiusaamaksi. Mokoma sarvipää oli nykinyt papin peittoa ja oli häipynyt vasta kun pappi oli käskenyt poistumaan Jeesuksen nimeen. Piru kuulemma pelkää kuulla tuon nimen ja minuakin kehotettiin tekemään niin, jos piru ilmestyy minulle. Voi tauti kuinka pelkäsin joutuvani tuollaiseen kammottavaan tilanteeseen. Sitten minua lohduteltiin, ettei piru ja enkelit ilmesty niille, jotka heitä pelkäävät. Sitten aloinkin pelätä sitä, että jos en pelkää tarpeeksi tai lakkaan pelkäämästä kokonaan, joudun kohtaamaan heidät.

Nyt minulle on kerrottu, että tuo pappi oli sepittänyt koko tarinan ja myöntänyt koko valheen. Just, ja ihan vain saadakseen uskottavuutta henkimaailman olemassaololle. Mikä Rontti!

Samoin kun joku raakaa ravintoa syövä ja aihetta agendoiva nainen kertoi netissä ihmisille parantuneensa syövästä raakaravinnon avulla ja teki bisnestä asialla. Myöhemmin paljastui, ettei mitään syöpää ollutkaan ja nainen myönsi keksineensä koko jutun, jotta saisi ihmiset uskomaan raakaravinnon ihmeelliseen voimaan.

Miten paljon ihmiset keksivätkään vaikeasti hahmoteltavien asioiden ympärille tarinoita ja valheita? Mitä parempi, vakuuttavampi ja mukaansatempaavampi puhuja on, sitä enemmän hän saa itselleen seuraajia ja uskomuksilleen uskojia.

Raamatun ilmestyksiä tietty pidetään oikeina, kun ne on kirjoitettu Raamatussa, joka on Pyhän Hengen tuotosta ja kirjoittajat ovat olleet Pyhän Hengen omaavia kristittyjä. Mutta ihmisiähän hekin olivat, voiko heidänkin ilmestyskokemukset olla pirupapin tavoin sepitettyjä tarinoita heidän uskonsa tueksi?

12 kommenttia

  • Martti Pentti sanoo:

    Onko Jumalalla maitoa antavat rinnat? “loitkaa Jerusalemin kanssa, riemuitkaa kaupungin tähden, te kaikki, jotka sitä rakastatte! Juhlikaa riemuiten sen kanssa, te kaikki, jotka sitä suritte. Niin te saatte imeä, tulla kylläisiksi lohtua antavista rinnoista, saatte nauttia, juoda yltäkyllin sen voiman ja mahdin nisistä. Näin sanoo Herra: — Katso, minä ohjaan Siioniin rauhan kuin virran. Kuin uomastaan tulvivan puron minä käännän sen luo kansojen rikkaudet. Sen imeväisiä kannetaan sylissä ja keinutellaan polvien päällä. Niin kuin äiti lohduttaa lastaan, niin minä teitä lohdutan, Jerusalemin onni antaa teille täyden lohdun.”

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Markku Hirn sanoo:

    Hahmoittamisongelma on Kultainen Vasikka ongelma. Mooseksen “Minä Olen”-jumala oli liian abstraktinen israelilaisille.

    Yksi rukouksistamme olisi olla se ,että rukoilemme anteeksiantoa rajoittuneisuutemme johdosta , sen joka pakottaa meitä hahmoittamaan jumalasta kuvan, vaikka hyvin tiedämme että se on kiellettyä. Tunteet ja ajatukset eivät toimi, jollei niille ole kohdetta ja kohteelle syntyy automaattisesti hahmo. Jollei sellaista ennestään ole, niin hahmo luodaan. Samallalailla ratkaisematon ongelma vaatii ratkaisua. Sielunrauha syntyy kun ratkaisu on saavutettu ja mieli tyytyy väärään ja valheelliseenkin . Pääasia on että asia on saatettu johonkin päätepisteeseen.

    Evankeliumeita voidaan pitää ratkaisuyrityksenä ja selityksenä sille kuka tuo arvoituksellinen, ihmisiä koskettava vaeltava opettaja itse asiassa oli. Esimerkiksi Johanneksen evankeliumi on selvä kirjallinen tuote jossa joitakin vaellustarinoita on kudottu yhdeksi kertomukseksi. Vaikka se ei todennäköisesti kerrokkaan sanomalehti reportashin tavoin mitä todella tapahtui, niin se kuitenkin vangitsee sen hengen ja atmosfäärin jonka Jeesuksen persoona loi ja sellaisenaan on ehkä enemmän tosi kun tapahtuneitten asioitten luetteleminen.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Vuokko Ilola sanoo:

      Miksi ja missä se on kielletty? Miten kiellät sen lapselta, joka eritoten urittää hahmottaa kuulemiaan asioita?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      “Hahmoittamisongelma on Kultainen Vasikka ongelma. Mooseksen “Minä Olen”-jumala oli liian abstraktinen israelilaisille.”

      Totta,muta miksi juuri kultaine vasikka? Mitä ihmen pohja olipitää vasikkaa Jumalan edustajaa? Sillä vaiskka ei pidetty epäjumalana vaan Jahven edustajana: “Tämä on sinun jumalasi, Israel, se, joka on johdattanut sinut Egyptin maasta”.

      Arvoitus saattaa ratketa siihen,että vasikaksi tai nuoreksi sonniksi käännetty sana heprean egel muistuttaa sangen suuresti myös sanaa agal joka on ‘vaunut’. Nyt asiassa on järkeä, Herra johdatti kansaa pilvenpatsasta ja tulenpatsaasta. Ja mm. Hesekiel näki juurikin Jumalan vaunut ja vaunumystiikka eli merkaba-mystiikka on varsin olennainen osa heprealaista esoteerista traditiota. Huomioitava siis mm. psalmien lause, joka kertoo JHVH:n ajavan kerubia ja yo Hesekielin näky. Kerubi sanan etymologia on äärimäisen mielenkiintoinen, heprealaiset pitävät sitä myös anagrammina sanasta rokeb joka merkitsee taivaallisia vaunuja. Kerubit ja serafit (sanasta sarap=polttoleikata)ovat paljon keskusteltuja Raamatun ‘enkeleitä’

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Markku Hirn sanoo:

      Meni pieleen . Toinen käsky on kuvakielto eikä mikään muu.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Vuokko Ilola sanoo:

      En kyllä ymmärrä. Eikö se ole oikean jumalkuvan vahvistusyritys, jos yrittää hahmottaa häntä aivokuorelleen? Ylipäätään en ymmärrä/hyväksy ajatusten, etenkään spontaanien sellaisten rajoittamista. Hahmottaminen on täysin spontaani aivotoiminto. Heti kun ajattelee jotain asiaa, siitä yrittää hahmottaa jonkinlaisen selkeän kuvan itselleen. Sumussa on hankala olla.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Markku Hirn sanoo:

    Keskiajan teologit huomasivat sen, että kun kieltäytyy muodostamasta edes menttaalista kuvaa tai kuvailemasta hänelle olemusta, niin seurauksena oli ymmärryksen syveneminen. Jumalasta voi sanoa ainoastaan sellaista mitä hän ei ole.Kaikki muut lauseet ovat jumalan kaikkivallan rajoittamista niin myöskin kuvat hänestä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Fiksuimmat heprealaiset kutsuivatkin korkeinta Jumalaansa nimellä Ajn Suph eli ‘ei mikään lähde’. Tämä Jumala oli määrittelemätön ja Lausumaton e i k ä ollut sama kuin JHVH joka oli alempin heprealaislle tarkoitettu heimiojumaluus, jonka varhainen lähtö oli ollut aurinko, (jehovah shamash)

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Antti Hämäläinen sanoo:

    Tämä on aika mielenkiintoinen asia. Tykkään kovasti katolisesta profetismista, vaikkapa Pyhän Birgitan, Savonarolan ja muiden näyistä Niissä aina esiintyy Neitsyt Mariakin. Sekä Birgitta että erityisesti Savonarolahan olivat oikeita profeettoja, mutta kuitenkin sanomissaan he näkivät/kuulivat kirkkonsa opillisen suodattimen kautta. Tämä kysymys kiinnostaa minua kovasti. Raamatun mukaan “tietomme ja profetoimisemme on vajavaista”. Silti tämä opin vaikutus suoraan näkyihin on melkoinen.

    Luterilaisessa profetismissa Mariaa ei taida näkyä samassa roolissa ollenkaan.

    Muuten on minusta täysin mahdollista pitää erillään tällaiset profeetalliset näky -“kuvat” ja oikea Jumala. Jumalastahan yleensä kuulemme Hengen kuiskauksen ja koemme Hänen miellyttävän läsnäolonsa ja yliluonnollisen rauhansa sensijaan että näkisimme jotain näkyjä tms.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Päivi Huuhtanen-Somero sanoo:

    Vuokko, lapsilta voi kuulla myös hengellisesti “korekealentoisia” oivalluksia. Nelivuotias sisareni ja minä vuotta nuorempana istuimme keittiön lattialla, josta aukeni näköala ulko-ovelle. Ovi oli rakosellaan. Minä kysyin siskolta: “Miksi ovi on auki? Tuleeko sieltä joku? Jos sieltä tulee Rumala, minä sanon sille ´Päivää!´” Sisareni vastasi tyynen asiallisesti: “Ei Jumala ole mikään mies! Jumala on henki.”

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Vuokko Ilola sanoo:

      Hauska, lapsilla on kyllä hyviä oivalluksia.

      Oma lapseni tuumasi alle kouluikäisenä, että Jumala ohjaa mapalloa taivaassa ratilla ja polkimilla. Samainen tyttö kysyi kerran minulta samoihin aikoihin: miksi Jumala loi ihmisen? Vaikea kysymys.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Vuokko Ilola
    Vuokko Ilola

    Vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen suvanteissa, pyörteissä, myrskynsilmissä ja sen opetuksen läpivärjäyksessä rapiat nelikymppiseksi kasvanut naisimmeinen.

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit