Onko meistä vaivannäkijöiksi?

Paasikiven korostama maltti vaurastua tai Kekkosen aikainen ”ahneus työlle” eivät enää Halosen Suomessa olleet päällimmäisiä asioita. ”Tyhmää on raataa jos selviää vähemmälläkin” – asenne ehti pesiytyä meihin, joille tarjottiin hyvinvoinnin vuosikymmeninä vähemmällä selviämisen keinoja.

Suomen talouskasvu on tällä hetkellä – Kreikka mukaan lukien - EU-maista matalimmalla tasolla. Kyse ei ole vain huonoista suhdanteista vaan ennen kaikkea kotoperäisestä rakenneongelmasta, johon voidaan vaikuttaa päätöksillä verotuksesta, etuuksista, hallintomalleista ja turhasta byrokratiasta. Tähän yritetään nyt vaikuttaa tuottavuusloikalla ja yhteiskuntasopimuksella. Se on aivan välttämätöntä. Budjetti ei ole tasapainottumassa lähes miljardin säästöistä huolimatta vaan velkaa on otettava entistä enemmän.

1980-luvulta alkaen vuosityöaika on vähentynyt sadalla tunnilla. Samaan aikaan muutamat ylisuuret palkkakierrokset ja suomalaisten tuotteiden heikentynyt kysyntä ovat syöneet kilpailukykyä. Venäjän ja Ruotsin valuuttojen heikkous euroon nähden sekä Saksan kova kilpailuasema ovat nakertaneet suomalaisen viennin markkinoita.
_ _ _
Luulen, että suomalaiseen tilanteeseen vaikuttaa myös vallitseva ilmapiiri. Onko työnteko kannattavaa? Siivousalalla on vapaita työpaikkoja. Työvoimatoimistosta voi saada hyviä tekijöitä, mutta haastatteluihin on syytä varata pari viikkoa. Nuoria on vaikea saada pysymään alalla. Palkan saatuaan moni jättää raskaaksi kokemansa työn. Näin arvioi siivousalan yrittäjä päivän lehdessä (ESS 15.8.).
Moni nappaa saman tien yhden vaahtokarkin eikä jaksa jäädä odottamaan sitä, että voisi saada myöhemmin kaksi. Stanfordin yliopiston kuuluisassa 60-luvun kokeessa ne lapset, jotka ottivat karkin heti, olivat myös aikuisina lyhytjänteisiä. Ne lapset taas, jotka malttoivat odottaa vartin ja saivat yhden karkin sijasta kaksi, olivat aikuisina menestyneet paremmin mm. opinnoissa.
_ _ _
Kuka puhuisi sinnikkyyden ja itsehillinnän puolesta? Eräs heistä on sosiaalipsykologi Janne Viljamaa. Hänen haastattelussaan (HS 13.8.) tunnistin omia ajatuksiani. Viljamaa viittaa edelliseen vaahtokarkkitestiin: ”Kaikessa on kyse impulssien hallinnasta. Et voi tehdä sitä juttua, joka ensimmäisenä tulee mieleen, vaan sinun on kyettävä hillitsemään itsesi.” – Viljamaan mielestä vaahtokarkkikokeen tulos on merkityksellinen monien nykyongelmien selittäjänä. ”Häiriköinti, työrauhaongelmat, addiktiot ja keskittymisvaikeudet juontavat Viljamaan mukaan usein juurensa samaan perusongelmaan: heikkoon itsekuriin. – Ole vaivan ystävä. Tule asiallisesti pukeutuneena töihin, tee ne hommasi äläkä pyydä mitään ennen sitä.”
_ _ _
Urheilija tarvitsee itsekuria ja vaivannäköä. Samaa tarvitsee yrittäjä ja työntekijä. Ilman niitä on turha odottaa maailmanluokan urheilutuloksia tai tuloksia talouden alueella. Kääntäen: ilman itsekuria ja vaivannäköä käy monille niin, että ylensyöminen, päihteet ja ongelmapelaaminen saavat ylivallan. Niistä syytetään riippuvuuksia ja olosuhteita. Samoja voitettavia ongelmia on ollut ennenkin. Siitä huolimatta hiekkajaaloja on tyhjennetty laipioimalla tai satoja kuutioita sellupuuta parkattu käsin koloraudalla.

Itsekuria voi myös oppia, jos kaikkea ei saa elämässään heti ja helposti. Jos lapset saa mukaansa marjametsään, voi ekaluokkalaiselle maksaa 50 senttiä desistä marjoja ja yläasteikäiselle jo neljä euroa litralta. Ehkä hänen kärsivällisyytensä on aikuisena kasvanut niin, että hän voi kerätä marjoja neljällä eurolla kilolta. Thaimaalaiset poimijat saavat tosin tätäkin vähemmän kilolta, mutta heidän itsekurinsa tuottaakin päivässä kymmenen ämpärillistä marjoja, viikko toisensa jälkeen sateessa, sääskien ja paarmojen keskellä. Tähän itsekuriin perustuu myös Aasian maiden, Saksan tai USA:n talouden Suomea parempi menestys.
_ _ _
Tämä menee nyt saarnaamiseksi, mutta vielä yksi ulottuvuus itsekurista. Kun riittävän monen itsekuri on pettänyt ja haluille on annettu ylivalta, tulisi koko yhteiskunnan antaa asiassa periksi. Näin on käymässä huumeille. Kannabiksen puolesta osoitetaan mieltä. Mielipidetiedustelujen mukaan sallivuus kannabiksen käyttöön on lisääntynyt. Jossain vaiheessa viisari heilahtaa sallivalle puolelle ja vastustajia syytetään suvaitsemattomiksi. Ehkä myös valtiovalta antaa periksi paineelle: Kun kerran käyttöä ei saada estettyä on helpompaa sallia se? Toivottavasti näin ei tapahdu, sillä ei ole kyse harmittomasta asiasta.

Kannabis vaikuttaa keskushermostoon ja heikentää ajan, paikan, etäisyyden ja nopeuden tajua sekä muistin toimivuutta. Kannabispöllyssä ajavilla on kaksinkertainen riski joutua liikenneonnettomuuteen selväpäiseen kuljettajaan verrattuna. Jo 40% kaikista rattijuopoista on huume- tai sekakäyttökuskeja (Hämeen poliisin tilasto). ”Välinpitämättömyys muita tiellä liikkujia kohtaan lisääntyy, ja ollaan niin fiiliksissä, että autokin lentää miten sattuu. Huumeet eivät kuulu liikenteeseen siinä missä ei alkoholikaan.” (Ylikomisario Jouni Takala Hämeen poliisista, ESS 14.8.). Huumeet eivät kuulu myöskään armeijaan, missä käsitellään aseita ja kovia ampumatarvikkeita. Verikokeen osoittama huumeiden käyttö johtaa varusmiespalveluksen katkaisemiseen.

13 kommenttia

  • Kari-Matti Laaksonen sanoo:

    Maailman talousfoorumi viimeisimmässä kilpailukykyraportissa (GCR 2014-2015)Suomi oli neljäs, Saksa viides, Ruotsi kymmenes ja Tanska sijalla13. Maailmanpankin vastaavalla listalla Ruotsi ja Saksa olivat Suomen takana.

    Hallituksessa on verrattu Suomen kilpailukykyä nimenomaan ylläolevien maiden kilpailukykyyn ja (hallituksen mielestä) Suomen surkeaan kilpailukykyyn vedoten leikataan muun muassa kaikkein köyhimmiltä iso siivu tuloista. Hallituksen yhteiskuntasopimuspolitiikka on mielestäni vahvasti oikeistolaisen uusliberalistisen ideologian sävyttämää.

    Mitä kannabikseen tulee, niin kenttäpiispan tulisi ehkä kiireesti vaatia alkoholin käytön kieltoa, myös puolustusvoimain kantahenkilön tunnetusti erittäin kosteissa ja pitkissä illan- ja aamunistujaisissa. Kannabis on alkoholiin verrattuna erittäin mieto ja vaaraton päihde. Itse en toki kannata kannabiksen laillistamista, mutta päihteistä se taitaa olla se “vaarattomin.”

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Kari-Matti Laaksonen sanoo:

      Minusta maamme hyväosaisilta puuttuu nykyään tyystin empatia köyhiä kohtaan, toisin sanoen myötätunto, kyky asettua toisen asemaan. Se on huomattavasti suurempi ongelma kuin itsekurin puute. Paasikiven tai Kekkosen aikana saattoi olla “ahne työlle” siitä yksinkertaisesta syystä, että työtä riitti, nyt ei riitä. Köyhiä, työttömiä, perustarvikkeiden puutteessa eläviä lienee Suomessa vähintään puoli miljoonaa. Saattaa se toki olla itsekurin puutetta, jos 600 euron käteenjäävällä tulolla ostaa topan tupakkaa ja pari keskikaljaa mieluummin kuin artisokkaa ja kukkakaalia ravitsevaan salaattiin, mutta on siinä kyse muustakin.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Paavo Eero sanoo:

      ‘Troikan kylmää kyytiä’ ansiokas dokumentti http://areena.yle.fi/1-2699201 kertoi toisen laidan rahavaltojen pelivoimasta, johon Suomikin on tiukasti sitoutunut. Tavalliset kreikkalaiset on ahdistettu pankkien pelastajiksi, pankkien, jotka on ollut ‘pakko’ Ranskan ja Saksan pankkien jälleenlainoittamina pelastaa vararikosta. Suomeltakaan ei empatiaa velkaleikkauksiin löydy, koska siitä seuraisi sisäpoliittinen itsemurha-aalto.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Särkiö sanoo:

      Kari-Matti, loppukesän 2015 Euroopan talouskasvua luotaavissa tilastoissa Suomen talouden kehitys näytti heikointa lukua. Viittauksesi kantahenkilökunnan kosteisiin illanviettoihin ei edusta tätä päivää vaa on jostain 1970-luvulta. Silloinhan myös politiikan ja liike-elämän tavat olivat nykyistä kosteampia ja normaaleina neuvottelupöydän tarjottavina oli alkoholijuomia. Palvelukselle alkoholin vaikutuksen alaisena esimerkiksi ampumakoulutuksessa on tänään 0-toleranssi jo turvallisuussyistä. Monet vähättelevät itsesi tavoin kannabiksen haittoja, joita verrataan lähinnä tupakointiin. Näin myös valmistetaan maaperää sallivammalle huumepolitiikalle. Onkohan se ajatuksena myös tänään alkavassa 4-osaisessa TV-dokmnettisarjassa huumeiden historiasta Suomessa?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Särkiö sanoo:

      Kari-Matti, empatia, toisen asemaan asettuminen, on aivan välttämätöntä jokaiselle, myös valtaapitäville. Ns. valtaapitävät joutuvat myös katsomaan eteenpäin ja etsimään keinoja mahdollisimma hyvälle yhteiselle tulevaisuudelle. Se mikä joistakin vaikuttaa empatian puutteelta ja olosuhteiden kiristämiseltä tähtääkin siihen, että myös tulevaisuudessa voidaan ylläpitää peruspalveluita. Se on myös yhteiskunnan heikoimpien etu. Itse olen seurannut läheltä kovan työn tekemistä, kun olin opiskeluaikana ilta- ja viikonlopputöissä viiden vuoden ajan kaupan lihatiskillä. Lauantaityöpäiväni oli tavallisesti 10,5 tuntinen, klo 8-18.30. Vakiotyöntekijät olivat tulleet jo 6:ksi rakentamaan tiskiä. Itsekin sahasin vannesahalla kyljysrivejä, fileoin lohia, leikkasin sonnin takaneljänneksistä paisteja, jauhoin jauhelihaa – ja sain kauhaistua kerralla asiakkaan pyytämän määrän jauhelihaa 20 gramman tarkkuudella. Opin arvostamaan työtovereitani, joille kova työnteko oli jokapäiväistä ja josta he selvästi olivat ylpeitä – hedelmäosastosta vastaava parikymppinen yksinhuoltajan poika Harri, lihaosastosta vastaava savolainen Esko – joka vapaapäivinään keräsi Kirkkonummelta haaparouskuja ja puolukoita asiakkaitaan varten, ja monet muut.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Onkohan kukaan ajatellut mihin menevät lottomiljoonat, optiomiljoont ja muut suuremmat rahavirrat, joita maassammekin vielä on? Ei kai olisi niin pahaa, jos ne miljoonat jäisivät maan talouselämän pyörittämiseen, se voisi jopa piristää! Vain joskus vilahtelee asiat, jota eivät ole eduksi maallemme. Sveitsin pankit tai veroparatiisit. Joku niitä paratiiseja tarvitsee muukin kuin suomalaiset, kun niitä ei ole vallattu ja kansallistettu.

    Olen kuvitellut, että aineen häviämättömyyden laki pätee myös rahaan. Nykyisin väiytetään, että ne kultaiset kädenpuristuksen ym eivät ole keneltäkään pois, mutta mistä ne sitten tulevat? Eivätkö kuluttajat ole maksaneet liikaa hyödykkeistään?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuula Hölttä sanoo:

      Aineen häviämättömyyden laki ei päde rahaan, jolla ei enää aikoihin ole ollut mitään tekemistä minkään aineellisen kuten esimerkiksi reealitalouden kanssa. Globaaleilla finanssimarkkinoilla rahaa saadaan arvopaperistamalla, vivuttamalla, sijoittamalla ja shorttaamalla ns. “Arvopapereihin”, joiden määrä ylittää monikymmenkertaisesti maapallon tuotantokyvyn. Globaalia lainsäädäntöä ei saada aikaiseksi, kun kaikki kasinotalouden vallankäyttäjätkin haluavat turvata “saavutetut etunsa”, eikä niiden verovaroilla elävinä tarvitse kantaa vastuuta tappioista elämäntyöllään, omaisuudellaan, terveydellään eikä hengellään, minkä monet 90-luvun laman kokeneet yrittäjät joutuivat kokemaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Laila Flink sanoo:

    ” ONKO MEISTÄ Vaivannäkijöiksi “.

    Pariisin maailmannäyttely v. 1888. Savonlinna : Kotiseudun ihmiset , sinne valmistauduttiin suurella innolla ja ahkeruudella . Luonto on kautta aikojen ollut monimuotoinen auttaja. Ne suuret ja ylevät aatteet , jotka sisältyvät sanoihin ” jotta se päivä koittaisi , jolloin Suomalainen rotu , olisi omassa maassaan kunniallisella istuimella , jotta tässä maassa nähtäisiin onnellinen kansa “.

    Pariisin kansanvalistus kongresista on Venäläisessä sanomalehdessä uutisoitu suuressa määrin , pieni Suomikin sai osakseen kiitettävällä tavalla huomiota. Suomessa on tehty paljon kansanvalistuksen hyväksi ja tehty se tarkalla harkinnalla.

    Maanviljelijät , meijeritoimitsijat ja kotiseudun suojelijat , ahkeroikaamme , jotta arvollisesti voisimme edustaa maanviljelystä ja sivuelinkeinoja , Pariisin maailmannäyttelyssä . Näytteille on aikomus saada runsaasti marjatuotteita , koska metsä on antanut hyvän sadon , myöskin sienimetsästä on tullut monipuolinen . Lisäksi näytteille on aikomus saada kalaa, rapuja , lintuja ja riihitettyjä viljalajikkeita . Nämä tuotteet myydään etupäässä , meidän näyttelymme lähellä olevassa kansainvälisessä ravintolassa tai kauppahallissa. Hyvin tunnettu liikemies , joka toimittaa Ranskan ja Espanjan kielillä kauppaliike kirjaa , hän on saanut Suomalaisille näytteille asettajille suuren hyödyn mainonnallaan .

    Syömisen kulttuurista meidän kansalaiset pyrkivät ahkerasti hankkimaan kirjojen maailmasta sivistystä monella muotoa. Me kelpaamme Ranskalaisten rinnalla , joilta me aikojen kuluessa olemme oppineet , varsinkin ruokien valmistusta , onhan Ranskalainen keittiö maailman kuulu. Mutta ennen kaikkea meidän Suomalaisten on kuitenkin ensisijassa katsottava , mitä arvokasta me itse omaamme ruokiin ja juomiin nähden. Meidän on otettava oppia ulkomailta kohtuullisissa rajoissa , juurrutettava kotoiseen maahamme sellaista , jota täällä ei ole entuudestaan.

    Olosuhteet maassamme vuosikymmenien aikana , jossa asuminen vaatii mukautumista , koko ajatusmaailman muuttamista ja elämään liittyvien toimintojen ja arvojen uudelleen arviointia , kansalaisulottuvuuden vahvistamiseen . On pyrittävä kehittämään sellaisia alueita , joilla on suora vaikutus elämään. Luonto käsitettä on laajennettava , säilytetään kauniit maisemat lapsille ja nuorille. Kulttuurihistorian tutkimus , niin poliittinen kuin sivistyshistoriallinen , ei voi tyytyä yksinomaan viranomaisten tai laitosten arkistoihin , on myös kiinnitettävä huomiota yksityisten henkilöiden , heidän merkityksellisiin suunnitelmiinsa ja heidän asiatietoihin.

    Lehdissä on kerrottu ennakkotietoja kirjallisuusviikon järjestelystä ja kehotettu asianomaisille varamaan valistustyön ja itseopiskelun harrastajille toimenpiteisiin ryhtymiseksi , kirjallisuusalan viikon viettämisen , erityisellä tavalla. Joka antaisi vauhtia syventymiselle kansamme keskuudessa . Eri kulttuurialojen ohella on kirjallisuus , painettu sana , kaikkein voimakkain tekijä. Se on kulttuurin tukevin elinjuuri , joka tunkeutuu syvälle maahan ja pitää kansamme sivistyksen puuta pystyssä . Siirtää siihen elinvoimaa ja laajentaa sen lehvistöä. Kansa jonka jäsenet saavat henkisen ravinnon hyvästä kirjallisuudesta , on säilytettävä voimakkaana historiansa vaikeimpinakin hetkinä .

    Kirjallisuudelle ja sen ympärille muodostuvien asioiden pyhittäminen , on kirjallisuuden valistustoiminnan kanssa tärkein hetki , tämän kulttuurikysymyksen alalla ja eteenpäin viemiseksi , itäisen – Suomen alueella. Itä – Savo on syrjäisestä asemastaan huolimatta osoittautunut monessa suhteessa huomattavaa edistystä , niin poliittisen, taloudellisen kuin henkisen toiminnan alalla . Täällä syrjäkulmillakin on näytettävää , yhtä sun toista esimerkiksi kelpaavaa . Pitäkäämme huolta ettei Itä-Suomi jää jäljelle kirjallisuuden alalla. .

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Juhani Ketomäki sanoo:

    Kreikka oli velkaa pankeille. Asiaan olisi ollut hyvin yksinkertainen ratkaisu. Parlamentti olisi säätänyt lain ettei velkoja makseta ja siinä kaikki.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuula Hölttä sanoo:

      Juhani Ketomäki :”Asiaan olisi ollut hyvin yksinkertainen ratkaisu. Parlamentti olisi säätänyt lain ettei velkoja makseta ja siinä kaikki.”

      Ai tarkoitatko samalla tavalla kuin Suomen poliittiset vallankäyttäjät toimivat 80-luvulla, kun saivat päätöksillään aikaan 90-luvun laman? Tilannehan oli suurinpiirtein sama kuin Kreikassa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Särkiö sanoo:

      Juhani, jälkeenpäin on tosiaankin pohdittu, olisiko Kreikka yksinkertaisesti vain voinut jättää velat maksamatta mikä olisi koitunut pankkien tappioksi mutta Kreikan kansalaiset olisivat päässeet vähemmällä ja maa olisi voinut jatkaa matalamman itsekurin elämää. Siitä olisi ollut ainakin se seuraus, että Kreikka ei olisi enää saanut lisää luottoa, kun se olisi pian ollut pakotettu hakemaan uutta lainaa. Ehkä joku muukin maa olisi ajattellut, etteivät ahneet pankit tarvitse rahojaan, ja laiminlyöneet velkansa. Moraalikato olisi levinnyt ja valtiot olisvat joutuneet pääomittamaan pankkien tappioita. Ehkä myös yksityisten ihmisten pankkitalletukset liikepankeissa olisivat lopulta olleet vaarassa. Siinä vaiheessa asiaa – valtion velanmaksun moraalia – ei enää nähdäkään vain pankkien vaan myös pienten ihmisten asiana.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Paavo Eero sanoo:

    Suomi on ajautumassa muiden EU:n reunavaltioiden tapaan kassakriisiin. Naapuri-Venäjän epävakaaksi kehittyvä tilanne, niin taloudellisesti kuin suurvaltapoliittisesti, johtanee siihen, että myös Suomen, ei vain Venäjän, kiinnostavuus niin sisäisenä kuin ulkoisena investointikohteena vain heikkenee – nämä pakotteet lisäävät purentaa entisestään ja ovat ajallisesti kauaskantoisia. Keskusvallat hykertelevät käsiään. Nyt ollaan käymässä kohti lakkokevättä ja sitten tuleekin loppu!

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Pekka Särkiö
    Pekka Särkiö

    Kenttäpiispa ja Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti. Harrastan mehiläistarhausta ja maatiaiskanojen kasvatusta, esteratsastusta ja nykyaikaista viisiottelua. Minulle tärkeitä asioita ovat luonto ja sen elinvoiman turvaaminen, ekologinen elämäntapa, historian tuntemus sekä kestävän yhteiskunnan puolustaminen.