Onko vaijettava siitä, mistä ei voida puhua?

Kenelle koetan ja kenelle haluan puhua? Myös heille, joihin en itse kuulu: oman nuoruuteni aikaisille viidennen herätysliikkeen innovaattoreille ja investoijille; Paavalin synodilaisille: Luther-säätiöläisille ja Lähetys-hiippakuntalaisille. Teen kysymyksiä ennen reformaation juhlavuotta.

Martti Lutherin tarkoituksena ei ollut uuden kirkon perustaminen. Nyt hänen perintöään Saksassa vaaliva kirkko on evankeelinen, ei luterilainen. Jos joku olisi ehdottanut ”luterilaista kirkkoa”, olisi Luther itse nimestä todennäköisesti kauhistunut. Lutherin pyrkimys oli saada oma kirkkonsa, paavin johtama kirkko lähemmäksi kirkon alkuaikojen ihanteita ja käytäntöjä.

Yllä mainitsemieni ryhmäkuntien suhde ev.lut. kirkkoomme on enemmän kuin kriittinen. Kauimmaksi on ehtinyt Lähetyshiippakunta. Se on omasta pienestä laumastaan valinnut piispan vihkimään laumalle pappeja. Protestanttista kristikuntaa luonnehtiikin, että se on jakautumistaan jakautunut; aina uudestaan. On noussut yhä uusia oikeassa olevia ryhmäkuntia.

Kotimaa24 palstalla yritin saada selvyyttä siihen, mitä kirkossamme 60-luvulla oikein tapahtui. Kun fundamentalistiset, antikommunistiset ja antiekumeeniset tahot USA:sta rantautuivat ristiretkelle Suomeen.

Martti Simojoki kirjoitti aikanaan: ”Kirkossa ei saa olla mitään, mikä ei kestä päivänvaloa. Ja jos on jotakin, siitä on kerrottava.”

Pari päivää sitten yritin palstallani herättää keskustelua siitä, mitä kirkossamme 60-luvulla tapahtui. Mitä viidennen herätysliikkeen terävä kärki (Uusi Tie, Ylioppilaslähetys jne.) USA:sta tulleella rahoituksella sai aikaan? Seurauksena oli radiohiljaisuus, kuoliaaksi vaikeneminen. ”Totuus tekee vapaaksi”. Onko tämä totuus liian kipeä julki puhuttavaksi ja toisille kerrottavaksi?

67 kommenttia

  • Martti Pentti sanoo:

    Onko vanhoissa herätysliikkeissä – lähinnä evankelisuudessa ja rukoilevaisuudessa – tapahtunut jonkinlaista ‘viidesläistymistä’, jonka tuloksena liikkeistä on eronnut omiksi yhdistyksikseen mm virkakysymyksissä maltillisempien ryhmiä. Herätyskristillisyyttä käsitellään tähän liittyen usein ikään kuin samanmielisenä joukkona kirkon liberaaleja vastaan. Heränneitä voi sitten nimittää perinneyhdistykseksi, koska sen liikkeen ymmärtäminen näin ei oikein onnistu.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Salme Kaikusalo sanoo:

      Onko kirkossa herätysliike nimeltään “Liberaalit”? Eikö ennemminkin niin, että sekä liberaaleja että konservatiiveja on kaikissa kirkon herätysliikkeissä?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Heikki Palmu sanoo:

      SALME, varmaan on kaikissa herätysliikkeissä liberaaleja ja konservatiiveja. Mutta mitä ovat “liberaalit” ja “konseratiivit”? Minä olen määritellyt itseni kristityksi sosialistiksi. Mutta paitsi vasemmistolainen, jonkun sortin sosialisti, olen myös jonkin sortin pietisti. Mitä hyötyä loppujen lopuksi on leimioista, joita ei tavallisesti anneta omille, vaan “vastustajille”?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Salme Kaikusalo sanoo:

      Niin, mitäpä hyötyä leimoista olisi kenenkään kohdalla. Minä olen suomalainen kristitty.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Yrjö Sahama sanoo:

    Kirkko ei ole, ainakaan sen ei pitäisi olla, kansallinen instituutio. Käytännön syistä tosin kirkon organisoinnissa on huomioitava myös valtiolliset rajat, mutta kristittyjen veljeys, myös taloudellinen solidaarisuus, ylittää valtiorajat, ja niin pitääkin olla. Kylmän sodan oloissahan käytiin erittäin kovaa taistelua myös ihmisten sieluista vapaan maailman ja kommunistiblokin kesken. Suomen maantieteellinen sijainti teki maamme poikkeuksellisen haavoittuvaksi tässä ideologioiden kamppailussa, demokratiaa kun jouduttiin puolustamaan niin sanoaksemme toinen käsi sidottuna. Kansan sieluun tulleet vammat eivät vielä ole kokonaan arpeutuneet.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Heikki Palmu sanoo:

      YRJÖ

      kristillinen kirkko ei ole kansallinen, vaan kansainvälinen. Amen, se on varmasti totta. Mutta kun ev.lut. kirkkomme papisto 20- ja 30- luvuilla oli hyvin oikeistolaista ja työväenvastaista, oliko kovinkaan suuri siunaus se, että 50- ja 60-luvuilla saimme maahamme dollarisateen ja sen myötä antikommunismin, antiekumeenisuuden ja fundamentalismin kylvön?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Yrjö Sahama sanoo:

      Kylmän sodan aikana kumpikin suurvalta rahoitti sellaisia tahoja, joiden arveltiin olevan omalle asialle hyödyksi. Dollari- ja rupla virrat suuntautuivat pääasiassa politiikan ja ay-toiminnan kaltaisille aloille. En pidä uskottavana että ulkomaisilla avustuksilla olisi ollut mitään ratkaisevaa merkitystä 60-luvun hrätyskristillisyyden oppisisältöön tai kannatukseenkaan. Antikommunismi on kaikin puolin jalo ja kannatettava aate siinä missä antifasismikin, ja mielelläni tunnustaudun antikommunistiksi. Ekumeniaa taas kannatan täydestä sydämestä, ovathan kaikki kristityt saman Isän lapsia ja siis veljiä ja sisaria keskenään. Amerikkalaistyyliseen fundamentalistiseen raamatuntulkintaan ei tieteellistä sivistystä saanut voi uskoa, mutta materialistis-rationaalinen eksegetiikka on epäkristillistä koska se kokonaan sulkee silmänsä siltä todellisuuden ulottuvuudelta, johon luonnontieteellinen selittäminen ei yllä eikä voikaan yltää.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Tuosta en päässyt selvyyteen siitä miten on ollut ennen ja mikä on muuttunut nyt. Miten herätysliikkeet eroavat aikaisemmista?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Heikki Palmu sanoo:

      PEKKA,

      jos ymmärrän kysymyksesi oikein, yritän vielä vastata:

      Kaikki herätysliikkeee ovat paljonkin muuttuneet. Juha Heinilä esittää edellä ajatuksen,että Raamattu olisi aina tulkittu ja ymmärretty “oikein” ja samalla tavalla. Minun on vaikea käsittää tätä ajatusta, niin paljon meidän kristittyjen käsitys elämästä ja maailmasta on muuttunut 2000 vuoden aikana.

      KAIKKI herätysliikkeemme ovat ajan mukana muuttuneet. Heränneet eli körttiläiset myös. Tänään se on kaikkein avarin ja suvaitsevaisin herätätysliikkeemme.Paavo Ruotsalaisen aikaan niin ei ollut. Liike oli jyrkkä, jopa ahdasmikelinen, mutta samalla, Ukko-Paavo järkytti moralisteja juomalla markkinoilla kirkasta viinaa suoraan pullon suusta.

      Yksi jakolinja on suhteessa papin virkaan ja kahteen sukupuoleen. UT ei tunne selvää papin virkaa ollenkaan. Jeesus oli uhripappi, muita ei enää tarvittu. Tilalle tuli kaikkien kastettujen yleinen pappeus. UT tuntee paljon selvempänä diakonian kuin papinviran.

      Mutta herätysliikkeistämme on tullut niin vahvasti perinneliikkeitä, että moni niistä on hirttäytynyt miespappeusperinteen puolustamiseen ja näin saanut hajoitettua oman väkensä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Juha Heinilä sanoo:

      Heikki kirjoitti: “Juha Heinilä esittää edellä ajatuksen,että Raamattu olisi aina tulkittu ja ymmärretty “oikein” ja samalla tavalla.”

      Heikki, on käsittämätöntä, että väännät tulkitset tarkoituksellisesti väärin kommentteja, jota sinulle kirjoitetaan. Kanssasi keskustelu on täysin hyödytöntä. Jumalan tahto ja sen oikea ymmärrys on sama aina ja iankaikkisesti. Raamatun väärintulkinnat ovat aina väärin riippumatta siitä, onko väärin tulkittu 1000 vuotta sitten tai tänäpänä tai milloin tahansa.

      Muistutukseksi mitä kirjoitin:

      23.09.2016 22:13 Jumalan sana ja sen oikea ymmärrys on sama aina ja iankaikkisesti. Mitään uutta ja ihmeellistä Raamatusta ei löydy, jota ei olisi aiemmin oikein ymmärretty.

      24.09.2016 09:08 Heikki, Jumalan tahto on sama aina ja iankaikkisesti. Aina on ollut ja on niitä, jotka eivät ole luopuneet Jumalasta. Tosin aina on ollut myös luopioita. Jumalan tahto ei koskaan ole ollut, että orjia, vaimoja, lapsia tai ihan ketä tahansa kohdeltaisiin huonosti.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      “Jumalan tahto ja sen oikea ymmärrys on sama aina ja iankaikkisesti.” Kenties, mutta onko tuo oikea ymmärrys kenenkään ihmisen hallussa? “Kuinka ääretön onkaan Jumalan rikkaus, kuinka syvä hänen viisautensa ja tietonsa! Kuinka tutkimattomat ovat hänen tuomionsa ja jäljittämättömät hänen tiensä! Kuka voi tuntea Herran ajatukset, kuka pystyy neuvomaan häntä?”

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Salme Kaikusalo sanoo:

      “..kuka pystyy neuvomaan häntä?”

      Aika moni on viime aikoina katsonut pystyvänsä neuvomaan Jumalaa esim. avioliittoasiassa. On katsottu, että Jumala toimi väärin luodessaan miehen ja naisen ja käskiessään heidän liittyä yhteen (tulla yhdeksi lihaksi) ja muodostaa perhe.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Heikki Palmu sanoo:

      SALME,

      onko se Jumalan neuvomista, jos keskustelemme Raamatun mukaisesta parisuhteesta ja avioliitosta? UT:n kirjoittamisen aikaan ei nykyistä avioliittomallia vielä ollut. Raamattu sisältää monia erilaisia avioliittokäsityksiä. Vihittiinkö Aatami (ihminen) ja hänelle luotu Eeva avioliittoon?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      “Aika moni on viime aikoina katsonut pystyvänsä neuvomaan Jumalaa esim. avioliittoasiassa.” Kristityn ymmärrystä vastaan olevat ajatukset eivät ole aina Jumalan tahtoa vastaan. Niinpä häen neuvomisensa ei ole Jumalan neuvomista.

      Mieheksi ja naiseksi luodun ihmisen jakaminen toisilleen sopiviksi puolisoiksi ei ole niin yksinkertainen ajatus, kuin luulisi.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Salme Kaikusalo sanoo:

      Kyllä Aatami ja Eeva vihittiin avioliittoon, kun Jumala käski heidän liittyä yhteen, tulla yhdeksi lihaksi. Tämän on myös myöhemmin katsottu olevan avioliiton solmimisen täyttymys. Avioeroja on jopa myönnetty sillä perusteella, että yhdyntää ei ole koskaan tapahtunut. Samoin eri kulttuureissa oli hyvin tärkeää, että mies yhtyi hääseremonian jälkeen vaimoonsa ja siitä piti myös olla konkreettiset toditeet.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Salme Kaikusalo sanoo:

      “Mieheksi ja naiseksi luodun ihmisen jakaminen toisilleen sopiviksi puolisoiksi ei ole niin yksinkertainen ajatus, kuin luulisi.” Martti

      Mikä sinun mielestäsi on edellä olevassa monimutkaista?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Harva meistä on pelkästään miehekäs tai pelkästään naisellinen. Niinpä kuka tahansa ei olekaan se sopiva kumppani, joka täydentää kultakin puuttuvat ominaisuudet. Lumikin on saatava prinssinsä ja Pekka Puupään Justiinansa. Eihän tämä niin yksinkertaista ole. Miksei tähän kuvioon sopisi homo- ja lesboparitkin?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Salme Kaikusalo sanoo:

      Epämiehekkäältä ulospäin vaikuttava mies on kuitenkin mies ja sama naisen kohdalla. He ovat eri sukupuolta olevia ihmisiä, joiden kesken avioliitto on solmittu maailman alusta näihin päiviin asti. En ole missään väittänyt, että miesten tulee olla tosiuroksia tai naisten feminiinisyyden huippuja.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Se on eri asia, mikä on avioliiton historia. Nyt keskustelen siitä, mitä tarkoittaa ihmisen luominen ‘mieheksi ja naiseksi’. Ainakaan suomeksi ei sanota mieheksi tai naiseksi.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Heikki Palmu sanoo:

    JUHA,

    kuten nyt itse itseäsi edellä lainaat, väitit ensin sekä Raamattua, että sen tulkintaa, Raamatun ymmärtämistä “samaksi aina ja iankaikkisesti”. Näin ei ole. Raamatulla on perusteltu sotia, rotusyrjintää (viimeksi apardheid), naisten alistamista jne loppumattomiin. Mitä tarkoitat oikein ymmärtämisellä kun väärinymmärtämistä on ollut maailman sivu niin paljon? Lisäksi ymmärrys Raamatutarkoituksesta on koko ajan muuttunut. Jos tämän kiellät, en ymmärrä, kuinka voit kieltää historialliset tosiasiat.

    Päivää myöhemmin muutatkin väitettäsi radikaalisti: “Jumalan tahto on sama aina ja iankaikkisesti”. Siis ei enää ihmisten ymmärrys vaan Jumalan tahto. Raamatun valossa sekään ei pidä paikkaansa. Vanhan testamentin Jumala kehottaa juutalaisia tuhoamaan kokonaisia kansoja, ei vain sotilaita, vaan myös naiset ja lapset, syntymättömät lapset äitiensä kohtuihin. Näin puhuu heimojumala, ei Jeesuksen Jumala ja isä, jota hän kehotti lähestymään isinä.

    Juha, missä kohdassa väänsin tulkintaasi? Yllä koetin rautalangasta vääntää mitä ajattelen sinun sanomastasi.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Juha Heinilä sanoo:

      Heikki, sinun on vaikea ymmärtää se, että Jumalan sana on sama aina ja iankaikkisesti. Jumalan sanassa on kerrottu Jumalan tahto, joka on sama aina ja iankaikkisesti. Jumalan sanan ja Jumalan tahdon voi ymmärtää oikein tai sen voi ymmärtää väärin tai sen voi tulkita miten itse haluaa. Kuitenkin Jumalan tahdon ja Jumalan sanan oikea ymmärrys (tarkoittaa YMMÄRTÄÄ OIKEIN JUMALAN TAHDON, KUTEN KAIKKIVALTIAS JUMALA ON SEN TARKOITTANUT) on sama ja muuttumaton aina ja iankaikkisesti.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      “Mooses koetti lepyttää Herraa, Jumalaansa, ja sanoi: – Miksi, Herra, vihastuisit omaan kansaasi? Sinähän toit sen pois Egyptistä suurella voimallasi ja väkevällä kädelläsi. Miksi egyptiläiset saisivat sanoa, että sinä veit israelilaiset pois vain tappaaksesi heidät vuorilla ja hävittääksesi heidät maan päältä? Anna vihasi lauhtua ja luovu aikeestasi tuhota kansasi. Muista palvelijoitasi Abrahamia, Iisakia ja Jaakobia, joille vannoit oman itsesi kautta: ‘Minä annan sinulle jälkeläisiä niin paljon, että heitä on kuin taivaan tähtiä, ja annan heille ikuiseksi omaisuudeksi sen maan, jonka olen heille luvannut.’ – Niin Herran viha lauhtui, ja hän päätti luopua siitä hävityksestä, jolla oli uhannut kansaansa.”

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Juha Heinilä sanoo:

      Martti, otit Raamatun yhdestä tärkeimmästä luvusta lainauksen. 2. Moos. 32 on ajankohtainen myös meillä täällä Suomessa.

      Kaimasi, korkeasti kunnioitetun tohtori Martti Lutherin opetusta:

      “Nyt tulevat vasta ne varsinaiset solmukohdat. Ensimmäisenä on epäjumalanpalvelut, niin kuin apostoli sanoo: “Älkää myöskään ruvetko epäjumalanpalvelijoiksi, kuten muutamat heistä” jne. Eivät nuo olleet mitään tavallisia, halpaarvoisia ihmisiä, vaan jopa parhaimpia ja etevimpiä, sellaisia, jotka muita hallitsivat. Samoin kuin, näet, nämä kulkevat edellä, samoin joukko kulkee perässä, heidän esimerkkiään seuraten. Niinpä Aaronkin, Mooseksen veli, ylipappi, mukautui moisiin, heidän voittamanaan heitä seuraten, ja kaavaili kultaisen vasikan — 2. Mooseksen Kirja, 32. luku —, kun Mooses viipyi kauan vuorella. Todellakin täytyy kummastella, että niin suuret, oivat miehet, jotka olivat niin runsaasti saaneet kuulla ja nähdä Jumalan sanaa ja hänen ihmetekojaan, niin äkkiä lankeavat epäjumalisuuteen ja väärään jumalanpalvelukseen, aivan kuin olisivat pakanoita eikä heillä olisi mitään Jumalan sanaa, kenenkään estämättä ja vastustamatta. Paljon vähemmällä syyllä sopii kummastella sitä, että muu, sokea maailma on epäjumalanpalveluksessa.

      Kehitys on seuraava. Ellei ole Jumalan sanaa tai ellei sitä tarkata, inhimillinen viisaus valitsee ja muovaa itse itselleen jumalanpalveluksen. Se mielistyy siihen, sitä kallisarvoisena pitäen, vaikka Jumalan sana sen mitä jyrkimmin kieltää ja vaikka se sanoo sitä hänen edessään kauhistukseksi. Ihmisjärki näet luulee saavansa aivan oman luulottelunsa ja oman päähänpistonsa mukaan leikitellä jumalallisilla asioilla; sellaisena sen on myös Jumalalle kelvattava. Tällaista epäjumalanpalvelusta voimassa pitääkseen ja puolustaakseen se kaunistaa sen Jumalan sanalla: sanan täytyy sopeutua siihen ja taipua sen mukaiseksi. Näin muovaillaan itselleen erinomaisen kaunis muoto ja kaunistelma, aivan kuin ei oltaisi sanaa vastaan. Samoin paavilaisuuskin on koristellut ja kaunistellut kaikki iljetyksensä: messun, munkkilaisuuden, pyhienpalvonnan. Nykymaailma jälleen yrittää kaunistella ja koristella tuota epäjumalanpalvelusta, että se pysyisi voimassa Jumalan sanan rinnalla —. Samoin tässäkin Aaron menettelee tehdessään kansalle kultaisen vasikan, heidän uhrinsa ja jumalanpalveluksensa kuvan ja merkin, ja lisäksi rakentaessaan alttarinkin ja kuuluttaessaan sen Herran juhlan, joka on heidät johdattanut Egyptin maasta. Tämä on tietysti oikean Jumalan palvelemista suuressa hartaudessa ja kauniissa, hyvässä tarkoituksessa, vasikalla ilmaistussa uhrissa; pitihän heillä toki myös olla sopiva, järjestetty jumalanpalvelus!

      Tästä siis johtuu se, mitä 2. Mooseksen Kirjan 32. luvun raamatunkohta sanoo, ja minkä pyhä Paavali tässä ilmaisee näin: “Kansa”, uhrattuaan uhrinsa ja vietettyään jumalanpalveluksensa, “istui syömään ja juomaan, ja he nousivat iloa pitämään”, toisin sanoen, se tulee iloiseksi ja on hyvillä mielin, ja uskoo olevansa turvassa sellaisen jumalanpalveluksen suoritettuaan! Hyvin on siis kaikki tehty! Ja sitten se jatkoksi tekee sitä, mikä sitä itseään miellyttää, aivan kuin Jumala ei voisi siihen vihastua, varsin kurittomana ja valtoimena, Jumalan sanan nuhteista kaukana. Se tahtoo elää oman mielihalunsa mukaan, niinkuin Raamattu mainitussa paikassa sanoo Aaronin “päästäneen” kansan “kurittomuuden valtaan” (2. Moos. 32:25).

      Näin epäjumalisuus aina tekee: se ei suostu olemaan syntiä, vaan se rohkenee ansaita armon. Se kerskuu Jumalan kansan vapaudesta, kuitenkin elellen ilman parannusta, suruttomana, jopa julkisissakin paheissa. Se luulee pyhän jumalanpalveluksensa tähden kaiken olevan Jumalan edessä sovitettuna ja anteeksiannettuna. Aivan samoin tähän asti ja yhä jatkuvasti paavilaiset messupapit kaunistelevat, jopa lujittavat ja puolustelevat kauhistavaa haureuttaan, säädyttömyyttään ja kaikkia tunnettuja paheitaan seurakunnan ja pyhän messujumalanpalveluksen varjolla”.

      Tohtori Martti Luther, Kirkkopostilla/Yhdeksäs Kolminaisuuden päivän jälkeinen sunnuntai

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Heikki Palmu sanoo:

      Juha kirjoittaa:

      “Jumalan tahdon ja Jumalan sanan oikea ymmärrys on sama ja muuttumaton aina ja iankaikkisesti”

      Kun en saa Juhaa ymmärtämään itseäni, kun olen täysin toista mieltä, pyydän kommenttia toisilta:

      Olenko mielestänne harhaoppinen, kun ajattelen, että

      1) kuva Jumalasta on on erilainen Vanhassa ja Uudessa testantissa. Ja että 2) 2000 vuoden aikana on Jumalan henki kirkastanut ja selventänyt meidän ihmisten käsitystä Jumalasta ja hänen tahdostaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      “Niin Herran viha lauhtui, ja hän päätti luopua siitä hävityksestä, jolla oli uhannut kansaansa.” Lainaamani kappaleen loppu liittyy aiheeseemme Jumalan tahdosta, joka sinun mukaasi on sama aina ja iankaikkisesti. Tässä meille ilmoitetaan Jumala, jonka viha lauhtuu ja joka muuttaa mieltään ja peruu uhkauksensa. Toisin sanoen meille ilmoitetaan elävä Jumala.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Juha Heinilä sanoo:

      Martti Pentti, kannattaa lukea koko luku 2. Moos. 32 ja vaikka luku Uudesta testamentista 1. Kor. 10, niin voi ymmärtää mikä on Jumalan muuttumaton tahto.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Korinttilaiskirje päättyy selkeästi uuteen näkökulmaan. Paavali, joka taatusti tunsi Vanhan testamentin ruokaa koskevat säädökset, kirjoitti: “Syöttepä siis tai juotte tai teettepä mitä tahansa, tehkää kaikki Jumalan kunniaksi. Älkää loukatko sen enempää juutalaisia kuin kreikkalaisiakaan älkääkä liioin Jumalan seurakuntaa. Minäkin yritän aina tulla toimeen kaikkien kanssa; en etsi omaa etuani vaan muiden ihmisten parasta, jotta he pelastuisivat.” Lain kirjaimellinen noudattaminen on oman edun etsimistä, jotta välttäisi Jumalan vihan. Kristillisen etiikan noudattaminen ei etsi omaa pelastusta vaan muiden ihmisten parasta.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Martti L. Kehotti tutustumaan Jumalaan Jeesuksen kautta. Ei VT:n kautta. Muutoin joutuu käsityksissään suohon. Voimme unohtaa käsitykset, joita VT. meille Jumalasta antaa. Silti ristiriitaa ei näiden välillä tarvitse olla.

    Naisen aseman vastustamista pappeina en oikein käsitä. Eikä sitä käsitä herätysliikkeissä moni muukaan. Vastustajat saavat vain äänensä kuuluviin. Kukapa nyt olisi kiinnostunut hyväsyvistä näkemyksistä.

    Luulin HEIKKI, että tarkoitit herätysliikkeiden muuttuneen jotenkin samaan suuntaan. Tietysti kaikki liikkeet taantuu ajanoloon.

    Esim. Kansanlähetys korosti ennen selkeää uskonratkaisua tiukasti. Nyt Liikkeen vanhempien omat lapset ovatkin kasvaneet äidinmaidosta lähtien uskoon sisälle. ilman mitään ratkaisun hetkeä. Nyt tässä kohdin ei enää voida vetää tiukkaa linjaa. Uudet tiukat linjat on löydettävä nyt jostain tilalle. Tiukka kuri pitää laumaa kasassa.

    Paavolle oma henkilökohtainen Vapahtajan tunteminen oli ratkaisevan tärkeää. Nyt Körttiläisyydessä riittää pelkkä mukana olo.

    Lestadiolaiset on mielestään kaikki Jumalan perhettä, vaikka omaa henkilökohtaista uskoa ei olisi. Pelkkä mukana olo riittää sielläkin.

    Luterilaisuuskin oli aiemmin oma herätysliikkeensä. Sen herätysliike näköalat on ajat sitten haihtuneet taivaan tuuliin.

    Kaikki herätysliikkeet taantuvat ja jäljelle jää tiukkaa vastarintaa muita toisinajattelevia kohtaan. Tätäkö HEIKKI tahdoit sanoa?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Kiinnitin huomioni kahteen selvästi erilaiseen luonnehdintaan. Kansanlähetyksestä lausuttiin: “Tiukka kuri pitää laumaa kasassa.” Vanhojen herätysliikkeiden kohdalla taas ilmaisu oli tämä: “Pelkkä mukana olo riittää.” Sain kuvan, että Kansanlähetyksen on nähtävä vaivaa estääkseen jäsentensä erkanevan liikkeestä, kun taas herännäisyyteen ja lestadiolaisuuteen kuulutaan vapaaehtoisesti ja mielellään. Onko näin?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Heikki Palmu sanoo:

      PEKKA,

      “Kaikki herätysliikkeet taantuvat”.

      Onko kaikki muuttuminen taantumista? Puhut Kansanlähetyksestä ennen ja uusista sukupolvista. Yksi mikä on varmaa on, että kasvatuksessa, lastensa kasvatuksessa ei vielä kukaan ole onnistunut.

      Herätysliikkeissä, kuten kaikissa ihmiten yhteisöissä vaikuttavat samat, raadolliset tekijät kuin kaikkialla muualla. Täällä ei ole pyhien yhteisöjä, vain syntisten yhteisöjä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      “Täällä ei ole pyhien yhteisöjä, vain syntisten yhteisöjä.” Minä sanoisin toisin. Pyhien yhteisöt ovat syntisten yhteisöjä. Pyhä kun ei tarkoita erityisen hyvää ihmistä vaan Jumalalle kuuluvaa ihmistä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Heikki Palmu sanoo:

      MARTTI,

      aivan, olen kanssasi samaa mieltä. Paavali osoitti kirjeensä pyhille Efesossa, Korintossa jne. Eiväthän he pyhiä olleet jos sillä tarkoitetaan nuhteettomia. Kai ennemmin varkaita ja huoria. Mutta pyhiä siinä mielessä, että olivat suostuneet Jumalan pyhittävän työn alle.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    No eipä tietenkään. Yritin vain ymmärtää mitä Heikki ajoi takaa muutoksella. En vertailla eri liikkeiden painotuksia. Ei minun asiantuntemukseni siihen riitä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Heikki Palmu sanoo:

    Sekä tämä, että edellinen blogini lähti siitä, että teologisen tiedekunnan tutkija kertoi SUOMALAISEN UUSPIETISTISEN LIIKKEEN YHTEYKSISTÄ AMERIKKALAISIIN RAHOITTAJIIN.

    KUN MINULTA PUUTTUVAT KONTAKTIT UUTEEN TIEHEN (hyvä nimi!), OPISKELIJALÄHETYKSEEN, RAAMATTUOPISTOON, PERUSTAAN JNE VOISITTEKO KOTIMAA24:llä TOIMIVAT KERTOA HEILLE, JOS TUNNETTE SUOMALAISIUUSPIETISTEJÄ.

    Jos ei liikkeen piiristä minkäänlaista vastausta tutkimuksen raha-arveluihin tule, ainakin minä tulkitsen vaikenemisen myöntymisen merkiksi.

    Tosin on kommentoitu näinkin: Dollaritukea uuspietisteille? So what? Mitä siitä? Onhan Moskovastakin tuettu kommunisteja. No, jos tähän tyydytään, niin olkoon sitten minun puolesta niin. Kristinusko tuli Suomeen vajaa tuhat vuotta sitten, idästä ja lännestä, Ehkäpä jonkun mielestä on sitten vain luonnollista, että kristilliseen maahamme puoli vuosisataa sitten rantautui Uudelta mantereelta, Yhdysvalloista fundementalismia, antiekumeenisuutta, antikommunismia ja kreaonismia.

    Taisi olla Maon ajatus, että “annetaan kaikkien kukkien kukkia”. Ehkä suomalaiset uuspietistit ovat tässä kohdassa hänen kanssaan samaa mieltä?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      “So what? Mitä siitä? Onhan Moskovastakin tuettu kommunisteja.” Kirkon ja työväenliikkeen suhteiden tuohon aikaan yleisesti parantuessa voisi tuota vastakkainasettelua ja siitä nousevaa työtä pitää kirkon kannalta myyräntyönä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Heikki Palmu
    Heikki Palmu

    Tähän päivään mennessä olen ollut yli puoli vuosisataa lehtikirjoittaja, noin puoli vuosisataa kirjailija, yli neljäkymmentä vuotta luterilainen pappi ja yli kolmekymmentä vuotta työnohjaaja. Ja mitä vielä? Nyt, vanhuudessani yhä haluaisin olla yhteydessä muihin ihmisiin ja vähän myös vaikuttaa maailman menoon. Kirjoitan aktiivisesti. Kun saan kirjan valmiiksi, kuten viimeksi "Oulusa koulusa. 60-lukulaisen muistelmat." (Kirjapaja 2016), alan tehdä seuraavaa.