Opetusmenetelmistä

 

 

 

b2ap3_thumbnail_min-uskonnonopettaja.jpg 

 

Paljon kommentoidussa uutisessa keskisuomalainen biologian opettaja on jättänyt lukiolaisille biologian 1.kurssiin kuuluvan evoluutio-opin itsenäisen opiskelun varaan oman kreationistisen vakaumuksensa vuoksi. Itse asiassa koko juttu ei kerro juurikaan siitä, miten opettaja itse asiaan siellä tuntitilanteessa suhtautuu. 

 

 

Pahimmassa skenaariossa hän tuomitsee koko evoluution harhaopiksi ja mitätöi asian jollain tylyllä ”lukekaa kirjasta itse jos tuollainen harhaoppi kiinnostaa” – kommentilla. Parhaassa tapauksessa hän on läsnä itsenäisessä opiskelussa ohjaten, tukien ja keskusteluun kannustaen. Ei luulisi olevan vaikeaa akateemisen luonnontieteellisen koulutuksen saaneelle opettajalle perehtyä sen verran evoluutioon, että osaa mahdollisiin kysymyksiin vastata neutraalisti toimimatta omaa vakaumustaan vastaan: ”Evoluutioteorian mukaan asia menee näin… ”.

Näin ainakin meitä 1990-luvun alussa Joensuun OKL:ssa opetettiin uskonnontunnilla vastaamaan. Ei niin, että ”Jeesus on Jumalan poika” tai ”Ei se Jeesus mikään Jumalan poika ollut” vaan ”Kristinoppi/kristillinen kirkko opettaa, että Jeesus on Jumalan poika”.

Kaikki tiede ja tieteellinen ajatteluhan on jo olemukseltaan syvästi ja perustavasti immanenttia. Ei systemaattisen teologian tutkimuskaan pääse Jumalan olemusta tai sakramenttien vaikuttavuutta tutkimaan: ”Tilastojen mukaan n.67 % ehtoollista nauttineista pääsee taivaaseen”, vaan tiede tutkii ajattelua näiden kysymysten äärellä. Sitä, mitä ihmiset ovat ajatelleet, miten he ovat näihin johtopäätöksiin tulleet ja millaisessa muodossa ne näyttäytyvät nyt.

Tuon uutisen keskusteluketjussa viitattiin tutkimustulokseen, jonka mukaan 27% suomalaisista uskoo kristinuskon mukaiseen Jumalaan. Hmm. Ennen kuin tuon relevanssia voisi arvioida, haluaisin ainakin minä tietää ne ehdot ja sisällöt, joita ”kristinuskon mukainen Jumala” pitää sisällään. Pitääkö se esim. sisällään oletuksen uskoa maailman syntyneen 6*24 tunnin ajanjaksona? Millainen pitää uskoa Jeesuksen syntyperän, elämänvaiheiden ja merkityksen olevan kelvatakseen tuon tutkimuksen edellyttämään ”kristinuskon mukaiseen” Jumala-uskoon?

Tällaista kriittistä ja keskustelua herättävää asennetta on tarkoitus opettaa koulussa. Ei siinä ole mitään pahaa, päinvastoin, jos opettaja käyttää itsenäistä (mutta tuettua) opiskelumenetelmää vaikeidenkin aiheiden kohdalla.  

Meillä oli muuten eksegetiikan syventävissä opinnoissa professorilla sama opetusmenetelmä: jätti meidät pohtimaan 1.Kor:n naiskohtia pienryhmissä. Parikseni sattui täältäkin tuttu Ryösön Manu. En Manun mielipidettä tiedä, mutta ainakin minä nautin noista keskusteluista. Kaipaan sellaista.

 b2ap3_thumbnail_creationism.gif

 

 

152 kommenttia

  • Elias Tanni sanoo:

    Se, että se on metafora, ei automaattisesti tarkoita, ettei se olisi totta. Varmasti toista ‘kultaseksi’ kutsuva tarkoittaa sillä jotain totuutta.

    Logiikan kauneudestakin olen samaa mieltä, mutta kaikkiin kysymyksiin se ei anna vastausta. Käyttääkseni metaforaa, jossain se toimii yhtä hyvin kuin hajuvesi lihapullassa…

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Antero Kangasluoma sanoo:

    Totta, totuudelle on ihan omat kriteerit ja yksi niistä on loogisuus. Eikä metaforakaan toimi jos se on epälooginen. Raamatun metaforat paljastavat kyllä totuuksia ja motivaatioita kirjoittajistaan mutta ei mitään suoraa yleismaailmallista totuutta tai yliluonnollisen tahdon luonnetta. Siinä se törmää ristiriitoihin muiden samanlaisten väitteiden kanssa.

    Annatko esimerkin asiasta jolloin logiikka ei toimi? Onko se kenties silloin kun oppi sanoisi jotain mikä ei ole loogista ja silloin se pitää ohittaa, jotta persoona pysyisi ehyenä?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Elias Tanni sanoo:

    Logiikka ei vastaa kysymykseen, miksi me olemme olemassa tai miksi ylipäänsä on olemassa jotain muuta kuin ei-mitään (nothingness). En tiedä yhtään luonnonlakia tai periaatetta, jonka mukaan materialla olisi pyrkimys monimutkaiseen järjestykseen.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Antero Kangasluoma sanoo:

    “Logiikka ei vastaa kysymykseen, miksi me olemme olemassa tai miksi ylipäänsä on olemassa jotain muuta kuin ei-mitään (nothingness).”

    Eivät vastaa lukuisat ristiriitaiset arvauksetkaan. Se, että keksisin vastauksen kysymykseen ei tee siitä vastauksesta totuutta. Looginen ihminen hoksaa, että lukuisat ristiriitaiset väitteet yliluonnollisesta tahdosta eivät voi olla totta.

    Humanistille on puolestaan helppoa elää sen kanssa ettei voi tietää näitä asioita. Ei ole tarvetta keksiä selityksiä. Se on eleganssia ja kauneutta, vain sen avulla voi oikeasti saavuttaa rauhan.

    En tiedä yhtään luonnonlakia tai periaatetta, jonka mukaan materialla olisi pyrkimys monimutkaiseen järjestykseen.

    Niin, luonnontieteitä sitoo logiikka. Väitteitä yliluonnollisen tahdon tulkinnoista ei. Se, että me ihmiset emme osaa kuvailla maailmankaikkeuden luonnetta kaikenkattavasti logiikan avulla, ei tee mistään epäloogisista väitteistä millään tavalla totta.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Elias Tanni sanoo:

    En minäkään tiedä niitä asioita, vaan uskon Jumalan olevan niiden takana.

    edit.typo

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Antero Kangasluoma sanoo:

    Mutta se on silti epäloogista. Se ei siis voi saavuttaa mitään erityisiä ymmärryksen tai elegantin kauneuden tasoja. Uskoahan nyt voi mitä vaan, mutta loogisen uskon saavuttaminen on ihan eri tasolla.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Elias Tanni sanoo:

    En vieläkään ymmärrä, miksi uskon pitäisi täyttää logiikan lait? Ikään kuin logiikka olisi se puuttuva Jumala…

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Antero Kangasluoma sanoo:

    Eihän uskon pidäkään täyttää. Ihmiset uskoo täysin epäloogisiin asioihin. Mutta luulisi, että kaltaisesi fiksu tiedostava ihminen pitäisi uskonsa loogisuutta ainakin yhtä tärkeänä kuin hankkimansa tiedon. Ei aitoa ymmärrystä tai rauhaa ja harmoniaa itsensä kanssa voi saavuttaa, jos elämänkatsomus perustuu epäloogisuuksiin.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Elias Tanni sanoo:

    Harmonia on toki kaunista, mutta oma kauneutensa on myös rosoisuudessa ja epäjärjestyksessäkin (vrt.luova kaaos).

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Antero Kangasluoma sanoo:

    Minäkin pidän riitasoinnuista ja monenlaisesta rosoisuudesta mutta en perustaisi elämänkatsomustani ja näkemystäni maailmankaikkeudesta niille.

    Ilmoita asiaton kommentti