Oppi vai opetus?

Piispat eivät torju väärää oppia, sanoi Lähetysyhdistys Kylväjän lähetysjohtaja Pekka Mäkipää viitaten siihen, että piispat pyrkivät kunnioittavaan keskusteluun avioliittolain muutoksesta. Itse asiassa tuohon lyhyeen kommenttiin sisältyy paljon enemmän kuin äkkiseltään ajattelisi. Kysymys ei ole vain erilaisesta tavasta toimia tässä tilanteessa, vaan koko tilanteen erilaisesta ymmärtämisestä, pohjia myöten. Piispainkokouksen selvitys ei puhu avioliitto-opista vaan avioliitto-opetuksesta. Kysymys ei ole mitättömästä yksityiskohdasta, vaan koko keskustelun perustasta.

 

Kirkon oppi eli dogma on muuttumaton. Sen sijaan kirkon opetus erilaisesta tämän elämän toimiin liittyvistä asioista voi tilanteen muuttuessa muuttua. Esimerkkinä vaikkapa kirkon opetus palvelijan alamaisuudesta isännälleen on muuttunut vuosisatojen saatossa. Puhuessaan selvityksessä avioliitto-opetuksesta piispat kuvasivat, mitä nyt opetetaan, eivät kertoneet, mikä on tässä asiassa dogmi eli kirkon oppi. Toki on syytä huomata, että piispat eivät myöskään esittäneet nykyisen opetuksen muuttamista.

 

Tällä ratkaisulla on neljä loogista seurausta. Ensiksikin, asiasta on mielekästä keskustella, koska kirkon opetus muuttuu ympäristön muuttuessa. Toiseksi, tämä keskustelu ei, ainakaan itsestään selvästi, kohdistu kirkon tunnustukseen. Kolmanneksi, vastoin piispainkokouksen kantaa toimivalle papille voi seurata sanktioita niskuroinnista, mutta ei kirkon tunnustuksesta poikkeamisesta. Neljänneksi, kirkkomme ei pidä skandinaavisia sisarkirkkojamme harhaoppisina.

 

Kristityissä on niitä, joiden mielestä avioliitto miehen ja naisen välisenä on dogmi. Osa heistä kuuluu myös luterilaiseen kirkkoon. Sillä ei ole merkitystä, johtavatko he näkemyksensä Raamatusta, luomisesta vai luterilaisista Tunnustuskirjoista. Heillä on oikeus mielipiteeseensä. Mutta Piispainkokous ei syksyllä viitannut tällaiseen dogmiin eikä myöskään määritellyt tällaista dogmia Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle.

38 kommenttia

  • Juhani Ketomäki sanoo:

    Sen sijaan että julkaiset saman kolumnin ties kuinka monetta kertaa, voisit näyttää olevasi sanojesi takana. Ilmoittaudu vaikka sinne teatteriin vihkimään samaa sukupuolta oleva pari heti 1.3.2017. Vai olisiko tässä sama kuin muuallakin elämässä: ne on eri miehet jotka puhuu ja eri miehet jotka tekee.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Heikki Leppä sanoo:

      Tämän kirjoituksen keskeiset elementit ovat syksyinen Piispainkokouksen selonteko ja Kotimaa24:ssä kolme päivää sitten julkaistu haastattelu. Tarkistin piispainkokouksen selontekoa seuranneet kirjoitukseni. Yksikään ei lähestynyt asiaa tältä teologiselta kantilta. Ja mitä tulee Kylväjän lähetysjohtajan näkemyksiin, niin haastattelun jälkeen tämä on ensimmäinen kirjoitus. Mitenkähän olen voinut julkaista tämän kirjoituksen aikaisemmin?

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kari-Matti Laaksonen sanoo:

    Sen verran täytyy tarkentaa, ettei kirkon opetus suinkaan ole yhtenä päivänä tätä ja toisena tuota. Kirkollisten liberaalien käsitys kirkon opista on sikäli mielenkiintoinen, että yhtäältä aina korostetaan opin ehdotonta muuttumattomuutta, toisaalta opin alue on liberaaleilla aika kapea. Kirkon opetus perustuu Raamattuun, vanhan kirkon tunnustukseen ja luterilaisiin tunnustuskirjoihin. Kirkon avioliitto-opetuksen taustalla on Raamatussa ja tunnustuskiroissa ilmaistu avioliittokäsitys. Kirkon uskon (ja opin) mukaan avioliitto on Jumalan luomistyössä asettama yhden miehen ja yhden naisen välinen liitto. Tälle löytyy – kuten Heikki tietänee – Raamatusta vankat perusteet

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Heikki Leppä sanoo:

      Siitä, että Raamattu ja Tunnustuskirjat ilmentävät oman aikansa käsitystä jostakin asiasta, ei seuraa luterilaisen käsityksen mukaan että kyseessä olisi dogmi. Juuri siksi piispatkin puhuivat ‘opetuksesta’ eivät ‘opista’ tai ‘kirkon uskosta’.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kari-Matti Laaksonen sanoo:

      Ja mihinköhän Heikin mielestä se “kirkon opetus” perustuu?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Yrjö Sahama sanoo:

      Heikki Lepän raamattukäsitys on kovin liberaaliteologinen. Kirkkomme kirkkolaki edellyttää kirkon kaikessa toiminnassaan pitäytyvän raamattuun ja luterilaisiin tunnustuskirjoihin. Tämä ei anna mahdollisuutta vapaan harkinnan perusteella päättää kirkon opetuksesta missään asiassa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Heikki Leppä sanoo:

      Ja mikähän tässä blogissa viittaa edes välillisesti minun raamattukäsitykseeni?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Yrjö Sahama sanoo:

      Raamatun historialliseen alkuperään vedotaan usein silloin, kun halutaan leimata jotkut raamatunkohdat vanhentuneiksi ja ei enää uskovia sitoviksi. Toki raamatun kirjat kantavat myös syntyaikansa leimaa, mutta silti ne ovat Jumalan ilmoitusta kaikkien aikojen ihmisille. Tunnustuskirjoila ei toki samaa pyhyyttä ole, mutta jos pysytään luteilaisina ei voida luopua niidenkään asettamista reunaehdoista kirkon opetukselle

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Juhani Ketomäki sanoo:

    Ymmärtänet että mainintani samasta kolumnista on eräänlaista liioittelua. Ei se tietenkään konkreettisesti sama ole kuin aikaisemmat mutta sisältö on sama. En minä ainakaan huomaa mitään eroa.

    Oikeustieteen emeritusprofessori Erkki Aurejärvi esitti hyvän määritelmän,: Teologia on sitä että otetaan Raamatusta joku kirjoitus ja sitten sanotaan että siinä ei lue sitä mitä siinä lukee. Maakaaressa säädetään että kiinteistökauppa on tehtävä kirjallisesti ja on muitakin muotomääräyksiä. Kenellekään juristille ei tulisi mieleenkään väittää että ei se tarkoita etteikö kiinteistökauppaa voisi tehdä myös suullisesti.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Sami Paajanen sanoo:

    Heikki, ” Kirkon oppi eli dogma on muuttumaton.”

    Kirkon dogma on monessa tilanteessa muuttunut ja muuttuu edelleen. Kristinusko ei kaiketi ole naulannut ikinä dogmaansa lukkoon, vaan se on alati tarkastelun alla. Tähän viittaavat myös Luterilaiset tunnustuskirjat. Islamin usko on lyönyt dogmansa lukkoon 1200 luvulla ja joka siitä poikkeaa on harhaoppinen. Jokainen kristitty sukupolvi joutuu sanottamaan uskonsa uudelleen ja myös oppia joudumme miettimään alati.

    Toinen asia mielestäni mikä on mielessäni, liittyy oppiin ja opetukseen. Augustinus muistaakseni sanoi, on eri asia mitä opetamme, mitä uskomme ja mitä siedämme. Tämä on monessa suhteessa toimiva malli ja ratkaisu.

    Oppi ja opetuksen välinen raja on joissakin tapauksissa kuin veten piiretty viiva. Loogista olisi mielestäni, että oppi ja opetus kulkisivat käsikädessä. Aina elämässä tämä ei ole mahdollista, mutta periaateena tämä on luovuttamaton.

    Siksi kirkon avioliitto oppi ( jos katsotaan, että sellainen on olemassa) näkyy opetuksessa. Jonkinlainen sisäinen ristiriita on olemassa näiden kahden välillä tällä hetkellä. Ei ole siis väärin opettaa normatiivista naisen ja miehen välistä liittoa, kirkon oppina.

    Jos yhteiskunta vaatii kaikkia pappeja ja seurakuntia tunnustamaan kuten Hitlerin Saksassa, Hitlerin ylivertaisuuden rangaistuksen uhalla, kristitty joutuu miettimään miten toimia tässä tilanteessa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Juha Heinilä sanoo:

      Sami, teidän lipilaarien käsitykset vaihtuvat kuin tuuliviiri. Toisin on Kristuksen kirkon oppi, joka on sama aina ja iankaikkisesti.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Tarja Aarnio sanoo:

      Näitä eri pappien käsityksiä opista, opetuksesta ja niiden peilaamisesta Raamattuun alkaa olla myös sitä mieltä, että mikä tahansa missäkin ajassa on näköjään ev.lut. kirkossa mahdollista. Kuka tulkitsee mitäkin mielensä mukaan. Aika tuskastuttavaa seurattavaa.

      Siinä mielessä olen alkanut arvostaa niin ortodokseja kuin roomalaiskatolisiakin, koska he näköjään ovat oppinsa ja opetuksensa pohtineet ja päättäneet ja pitävät niistä sitten kiinni eivätkä ihan minkä tahansa ajan hengen mukaisen fiiliksen mukaan toimi ollaan siitä sitten kansalaisten keskuudessa mitä mieltä tahansa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sami Paajanen sanoo:

      Juha Heinilä, tarkoitat varmaan itseäsi.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Jukka Kivimäki sanoo:

    Kirkon opetus perustuu kirkon oppiin, joka puolestaan nojaa kirkon muuttumattomiin fundamentteihin. Keskeisin fundamenttimme on, että Kristus kuoli meidän syntiemme vuoksi, niin kuin oli kirjoitettu. (1 Kor 15:3). Lunastusta edeltää luominen ja syntiin lankeaminen.

    Ihmisen luomiseen liittyy kaksi fundamenttia: 1) Jumala loi ihmisen alun perin omaksi kuvakseen, 2) Jumala loi ihmisen alun perin mieheksi ja naiseksi.

    Näiden fundamenttien pohjalta voimme sitten pohtia miten menetellä silloin, kun asiat eivät mene niin kuin ne on alun perin tarkoitettu. Tästä esimerkkinä Jeesuksen opetus fariseuksille: ” Mooses antoi teille luvan hylätä vaimonne, koska te olette niin kovasydämisiä. Mutta alun perin ei ollut niin.” (Matt 19:8) Vaikka jossain tilanteissa opetus muuttuisikin, fundamentit, joihin opetus perustuu eivät kuitenkaan muutu.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      “1) Jumala loi ihmisen alun perin omaksi kuvakseen, 2) Jumala loi ihmisen alun perin mieheksi ja naiseksi.” Mitä tarkoittaa ‘Jumalan kuva’? Ihmisen kuvahan voi olla melkein mitä tahansa kiinalaisesta kahdella siveltimenvedolla tehdystä kirjoitusmerkistä Michelangelon marmoriseen Daavid-veistokseen. Mitä tarkoittaa ihminen luotuna ‘mieheksi ja naiseksi’? Miksi Raamatussa ei käytetä monikkoa tai vaihtoehdon ilmaisua. Siellähän ei lue, että ‘ihmiset luotiin miehiksi tai naisiksi’.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kosti Vasumäki sanoo:

      “Siellähän ei lue, että ‘ihmiset luotiin miehiksi tai naisiksi’.”

      Niin siellä lukee, että “mieheksi ja naiseksi hän loi heidät. ” Monikolta vaikuttaa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      “Mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.” Voi tuonkin ymmärtää niin, että mieheys ja naiseus ei jakaantunut jäännöksettä tasan heidän välilleen, kun siinä ei ole selvästi ‘joko mieheksi tai naiseksi’.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kosti Vasumäki sanoo:

      “Mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.”

      Voi tuon myös ymmärtää niin, että “mieheksi ja naiseksi hän loi heidät. Tosin on myös niin, että synnin sumu sielun peittää, joka on jakaantunut molemmille tasan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      “Jumala loi ihmisen alun perin mieheksi ja naiseksi.”

      Tämäkin fundamentti kuten moni muukin fundamentti ei perustu ilman muuta alkuperäiseen Raamattuun vaan yhten raamatuntulkintaan tekstistä minkä siuhteen moni muukin tulkinta on mahdollinen.

      Ihmistähän ei suinkaan luotu tyhjästä vaan tehtiin monien ns. elohimien toimesta (asa) maaperästä. Tämä on sikäli mielenkintosita, että nykytieteen käsityksen mukaan elämän perusta on savessa ja heprealainen traditio tekee ihmis-golemin (golem=alkio) juuri savesta.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Luomiskertomuksen “mieheksi ja naiseksi” luominen kertoo, että heissä tai meissä miehissä ja naisissa ja luoduissa toteutuu ihmisyys. Tuota kohtaa voidaan hyvin käyttää sekä perinteisen avioliiton puolesta puhujien että seksuaalivähemmistöihin kuuluvien puolesta puhujien argumenttina.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kosti Vasumäki sanoo:

      “Luomiskertomuksen “mieheksi ja naiseksi” luominen kertoo, että heissä tai meissä miehissä ja naisissa ja luoduissa toteutuu ihmisyys..”

      Niin kyllä, jopa langenneenakin. Raamatusta ei kuitenkaan mistään löydy kohtaa, jossa Jumala olisi siunannut spn-liitot.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Jukka osui naulan kantaan! Jos me ihmiset emme pysty lakia noudattamaan, niin onko laki huono ja kelvoton? Ei, vaan se juuri todistaa, että joku on pielessä.

    Jos me emme kuule Jumalan hyvää tahtoa meitä kohtaan, vaan väkisin toimimme vastoin sitä mikä olisi meille hyväksi, niin syytämmekö Jumalaa, miksi teit meistä tällaisia?

    “Mistä tulevat taistelut ja mistä riidat teidän keskuudessanne? Eikö teidän himoistanne, jotka sotivat jäsenissänne? Te himoitsette, eikä teillä kuitenkaan ole; te tapatte ja kiivailette, ettekä voi saavuttaa; te riitelette ja taistelette. Teillä ei ole, sentähden ettette ano. Te anotte, ettekä saa, sentähden että anotte kelvottomasti, kuluttaaksenne sen himoissanne. Te avionrikkojat, ettekö tiedä, että maailman ystävyys on vihollisuutta Jumalaa vastaan? Joka siis tahtoo olla maailman ystävä, siitä tulee Jumalan vihollinen. Vai luuletteko, että Raamattu turhaan sanoo: “Kateuteen asti hän halajaa henkeä, jonka hän on pannut meihin asumaan”? Mutta hän antaa sitä suuremman armon. Sentähden sanotaan: “Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon”. Olkaa siis Jumalalle alamaiset; mutta vastustakaa perkelettä, niin se teistä pakenee.” Jaak.4:1-7

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Heikki Leppä sanoo:

    Mitenkähän tähänastiset vastaukset liittyvät siihen mistä plogissa kirjoitin?

    Plogikirjoitus analysoi tämänhetkistä tilannetta, sitä, mitä piispainkokous linjasi, mitä siitä seuraa ja mitä Pekka Mäkipää piispojen toiminnasta sanoi. Kirjoitus ei ota kantaa sen enempää piispainkokouksen kuin Mäkipäänkään puolesta tai vastaan. Vielä vähemmän siinä otetaan kantaa siihen, miten tilanteessa tulisi toimia.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Juhani Ketomäki sanoo:

    Liittyyhän se sikäli että kaikki tiedämme kantasi asiaan. Se on juuri sitä teologiaa että mikä tahansa Raamattuun kirjoitettu voidaan tulkita miten tahansa. Ensin päätetään lopputulos ja sitten etsitään sille perustelut.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Heikki Leppä sanoo:

      Ja fiksuna herrasmiehenä katsot, että asiallista keskustelua on mennä henkilökohtaisuuksiin sen sijaan että kommentoisi sitä, mikä blogissa on kirjoitettu.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Juhani Ketomäki sanoo:

    Sekö on henkilökohtaisuuksiin menemistä että arvostelen kantaasi? Saivartelet opettamisen ja opin eroista.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Heikki Leppä sanoo:

      Jälkimmäinen virke on ensimmäinen blogiin suoraan liittyvä kommenttisi tässä ketjussa. Siihen sisältyy olennainen kysymys: olenko se minä, joka saivartelee ‘opetuksen’ ja ‘opin’ erosta, vai piispainkokous?

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Taitaa olla oppi kuin se metrinmitta. Moni ei ole nähnyt vielä harvempi sitä käyttänyt, mutta uskomme sellaisen olemassaoloon, kun meille on keroottu sellaisen olevan olemassa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Lahtinen: “mutta uskomme sellaisen olemassaoloon, kun meille on keroottu sellaisen olevan olemassa.”

      Ei kannattaisi uskoa ilman kyseenalaistamista mihinkään – ei edes siihen Jumalaan, jonka olemassa olemisesta on täälläkin paljon tarinaa isketty.

      Ilmoita asiaton kommentti