Ortodokseille omistajaohjausta

Kanonisen oikeuden perusperiaate on, että pappien riidat ratkaistaan kirkon omassa piirissä.

Helsingissä seurakunta joutui kahden papin, Lars Ahlbäckin ja Mitro Revon, kanssa kahteen prosessiin maallisessa oikeudessa. Molemmissa tapauksissa hävittiin ja seurakunnalta kului Ahlbäckin ja Revon kanssa kolehti- ja verorahoja lähes puoli miljoonaa.

Iisalmessa seurakunta kävi kolme vuotta käräjiä entistä kirkkoherraa Elias Huurinaista vastaan. Esitutkinta loppui näytön puutteeseen huhtikuussa 2016, hallinto-oikeus vapautti Huurinaisen heinäkuussa 2017 ja hovioikeus pani pisteen riidalle – rovasti Eliaksen hyväksi – huhtikuussa 2018. Seurakunnan rahaa paloi ainakin kaksisataa tuhatta.

Helsingissä kokonaisvastuun miekkaan tarttumisesta kantaa kirkkoherra Markku Salminen. Iisalmessa seurakuntaa orkestroi lainopillisena neuvontajana kirkollishallituksen lakimies Jari Rantala.

Missä kirkkoherra Salminen ja lakimies Rantala menettelivät väärin?

Salminen on kirkkoherra, kirkollishallituksen kollegion ja kirkolliskokouksen jäsen. Hänen pitää tietää, että kanonisuus on ennakointia. Hallituksen perusteluissakin (HE 59/2006) kirkkolakiin ilmaistaan selvästi, että sopimattomilta saa ottaa pappeuden pois ennen työsopimuslain astumista kuvaan. Jos säädökset olisi vaivauduttu lukemaan Helsingissä kunnolla, olisi papeille annettu valinta: riitely seis tai pappeus pois.

Rantala on kirkollishallituksen ja seurakuntien ylin lainopillinen asiantuntija. Hän lähti Iisalmessa kuitenkin asianajajaksi ja vähät välitti siitä, mikä olisi sovinnon hinta.

Salminen ja Rantala ovat kirkon omistajaohjauksen keskeisimpiä valvojia. On kestämätöntä, että he käyttävät asemaansa kuuluvaa arvovaltaansa lakituvissa!

Elias Huurinainen, Lars Ahlbäck ja Mitro Repo voittivat kanssapalvelijansa maallisessa oikeudessa mutta hävisivät heille pyhässä kirkossaan. Ainakin parhaassa työiässä olevan Ahlbäckin kohdalla paluu näyttää hyvin epätodennäköiseltä.

Huurinainen, Ahlbäck, Repo ja eläkkeelle jäänyt metropoliitta Ambrosiuskin ovat poissa silmistämme. Ketkä jäivät?

Olen kasvanut lapsuuden köyhässä evakkoseurakunnassa. Suhtaudun lähtökohtaisen kielteisesti siihen, että omien pappien välisiä riitoja käydään käräjillä ja kirkon rahoja tuhlataan – ja vielä asianajajien palkkioihin. Vahinkoa kirkolle tulee myös siitä, että maallisen oikeuden päätöksistä tulee salakavalasti myös kanonisia linjauksia, koska kirkkoherra Salminen ja lakimies Rantala eivät persoonina perustele ratkaisujaan.

Ortodoksinen kirkkomme on pieni ja osaajia ei ole tuhlattavaksi. Piispoiksi, kirkkoherroiksi tai kirkollishallitukseen on kuitenkin valittava vain sellaisia, jotka osaavat tiukan paikan tullen tehdä diakriisin teoistaan.

Näin paljon rahaa kuluttaneiden kiistojen jälkeen ortodoksisen kirkkomme on kannettava vastuuta ihmiskasvoillakin. Itsearvioinnin paikka on nyt rovasti Salmisella ja lakimies Rantalalla.

En missään tapauksessa halua Salmiselle tai Rantalalle toimenpiteitä työsopimuslain valikosta. Toivoisin, että he itse kantaisivat vastuunsa virheistään ja tekisivät johtopäätökset edellytyksistä jatkaa nykyisissä tehtävissään.

-

Ylläpidon lisäämä linkki: Markku Salmisen ja Jari Rantalan vastaus Härköselle

16 kommenttia

  • kimmo wallentin sanoo:

    “Suhtaudun lähtökohtaisen kielteisesti siihen, että omien pappien välisiä riitoja käydään käräjillä ja kirkon rahoja tuhlataan – ja vielä asianajajien palkkioihin.”

    On ihan yksi lysti miten herra Härkönen suhtautuu po. asiaan. Maamme on demokratia, ei teokratia. Suomen kamaralla on ihan joka ikisen syytä noudattaa Suomen edeuskunnan säätämiä lakeja ja sovittamattomat riita-asiat ratkaistaan käräjillä, olipa uskovainen tai ateisti. Siinä eivät kanoniset linjaukset paljoa paina suuntaan eikä toiseen.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tuula Hölttä sanoo:

    kimmo wallentin :”On ihan yksi lysti miten herra Härkönen suhtautuu po. asiaan. Maamme on demokratia, ei teokratia. Suomen kamaralla on ihan joka ikisen syytä noudattaa Suomen edeuskunnan säätämiä lakeja ja sovittamattomat riita-asiat ratkaistaan käräjillä, olipa uskovainen tai ateisti. Siinä eivät kanoniset linjaukset paljoa paina suuntaan eikä toiseen.”

    Eikö sinua kimmo yhtään hävetä esittää tuota Konstantinopolin patriarkaattiin kuuluvan Suomen Ortodoksikirkon ylidiakonille, kun kirkoilla on, tai ainakin pitäisi olla, perustuslain turvaama kanoninen oikeus päättää itse asioistaan. Mene valittamaan Konstantinopolin patriarkalle, jos et hyväksy heidän oikeudenkäyttöään.

    Terveiset arvostamalleni ylidiakoni Jyrki Härköselle ja myös kaikille niille “serkuille ja herkuille”, joiden Valamon luostarin alttarissa siunaaman rukoussormuksen omistaja yhäkin olen.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Hölttä: “Eikö sinua kimmo yhtään hävetä esittää tuota Konstantinopolin patriarkaattiin kuuluvan Suomen Ortodoksikirkon ylidiakonille”

      Ei. Pitäisikö? Jos pitäisi, niin miksi ihmeessä? Kyllä Suomen demokraattisessa tasavallassa eletään Suomen demokraattisen tasavallan lakien mukaan, olipa sitten pappi, lukkari, talonpoika tai kuppari.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Hölttä: “Mene valittamaan Konstantinopolin patriarkalle, jos et hyväksy heidän oikeudenkäyttöään.”

      Miksi menisin? Ei minun tarvitse. Näyttää Suomen tuomioistuinlaitos hoitavan tehtävänsä ilman minun valituksianikin – uskovaistenkin riidat. Eipä siinä patriarkat ja patriarkkojen kanoniset linjaukset paljoa paina.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuula Hölttä sanoo:

      kimmo wallentin :”Suomen demokraattisessa tasavallassa eletään Suomen demokraattisen tasavallan lakien mukaan, olipa sitten pappi, lukkari, talonpoika tai kuppari.”

      Niin tai rikas, rakas, köyhä, varas. Pyramidihuijaukset laillistetaan, eikä kansalaisilla ole enää tietoa siitä, mistä kaikesta heidän on veroja maksettava.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuula Hölttä sanoo:

      kimmo wallentin,

      Pari ihan pientä esimerkkiä kuluneilta vuosilta. Tarkastin yhden toimeksiannon seurauksena sähkölaskuja, ja huomasin, että sähkölaskujen arvonlisävero oli peritty myös laskuun sisältyvästä energiaverosta. Soitin sähkölaitokselle ja kysyin voiko se olla totta, että he perivät veroa myös verosta ja vastaus oli, että kyllä.

      Sama tilanne oli, kun jouduin tarkastamaan sen, että Suomen Pankki tilastoi ulkomaiseksi velaksi myös ulkomaisten sijoittajien suomalaisiin osakeyhtiöihin kohdistuvat osakeostot. Yrittäjä, jonka toimeksiantoa hoidin, ei voinut uskoa, että se olisi totta, mutta puhelinsoitto Suomen Pankkiin vahvisti, että näin todella tapahtui.

      Ja voi kyynel näitä yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyönä tekemiä elinkaarirahoituksia esimerkiksi moottoriteiden parantamiseen. Yksityisen sektorin suurfirma perustaa osakeyhtiön minimipääomalla ja antaa yhtiölle pääomalainan, jonka suuryhtiölle voitoksi tuleva korko sisällytetään ja peritään veronmaksajilta esimerkiksi “kokonaisvaltaisina hoitokuluina”. Kun suurfirma on laskenut saaneensa tavoittelemansa voiton, se myy osakkeet toiselle suurfirmalla, jolla taas on omat “visionsa” siitä, minkälaisen “aitakoron” se verovaroista itselleen haluaa – ja kansa maksaa ja maksaa…

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Sami Paajanen sanoo:

    Hatunnosto Jyrki Härköselle kun uskaltaa puhua oikeilla nimillä asioista.

    Mutta, kanoninen oikeus? Jyrki Härkönen voisit selittää mistä on kysymys kanonisessa oikeudessa ja mitä ovat ne tekstit? koska ne ovat kirjoitettu ja kuka ne on kirjoittanut. Tämä selventäisi koko kanonista oikeuden käsitettä mikä lukijalle jää nyt epäselväksi.

    Israelin kansan keskuudessa oli omat lait jossa syytön sai oikeutta. Uuden testamentin teksteissä pyydetään tekemään sovinto veljien kesken ja välttämään käräjöinti. Tarkoittaako tämä sitä, että käräjöidä ei saa vaan aina on alistuttava kärsijäksi? Tuskin.

    Monet työsuhteet liittyvät laajempaan kokonaisuuteen. Työ tuo rahan ja jokapäiväisen leivän usein koko perheelle. On ajateltava siis, että lähimmäiset joutuvat kärsimään näin ollen oikeuden hakeminen on lähimmäisen rakkauden mukaista.

    Raamatussa oikeuslaitos nähdään myös Jumalan asettamana ja hänen palvelijanaan. Miksi siis kanonin oikeus kieltään tämän mahdollisuuden? Tämä Jyrki Härkönen voisi avata.

    Härkönen kirjoittaa: “Elias Huurinainen, Lars Ahlbäck ja Mitro Repo voittivat kanssapalvelijansa maallisessa oikeudessa mutta hävisivät heille pyhässä kirkossaan.”

    Näin se varmasti on tietyltä kannalta katsottuna. Tämän mukaan ortodoksi kirkossa on paljon hävinneitä ja päähän potkittuja. Mutta asian voi nähdä myös toisin. Jumalan palvelija on tuominnut (tuomioistuin) ja ne ihmiset jotka erottivat ovat itse erottaneet itsensä ja hävineet kirkossa ja myös maallisessa oikeudessa.Tämän myös Härkönen viittaa:

    “”En missään tapauksessa halua Salmiselle tai Rantalalle toimenpiteitä työsopimuslain valikosta. Toivoisin, että he itse kantaisivat vastuunsa virheistään ja tekisivät johtopäätökset edellytyksistä jatkaa nykyisissä tehtävissään.”

    Näin ollen Jyrki Härkösen kirjoituksessa on ristiriita! Hän ehdottaa kaikille osapuolille vain huonoja ratkaisuja. Riitelijät ulos. Olisin kiitollinen jos selventäisit tätä kanonista oikeutta lähteineen tavalliselle lukijalle.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuula Hölttä sanoo:

      Sami Paajanen :”Raamatussa oikeuslaitos nähdään myös Jumalan asettamana ja hänen palvelijanaan. Miksi siis kanonin oikeus kieltään tämän mahdollisuuden?”

      Kanoninen oikeus on vanhin länsimaissa käytössä oleva oikeus. ”Kanonien ja maallisen lainsäädännön suhde muotoutui 300-luvulla. Jo tuolloin korostettiin sitä, että maallinen lainsäädäntö on yhteiskuntaa varten ja kanonit kirkon oma ohjekokoelma. Näin ortodoksisen käsityksen mukaan kanonien tulkintakin on kirkon sisäinen asia.” (ortodoksi.net)

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Hölttä: Kanoninen oikeus on vanhin länsimaissa käytössä oleva oikeus. ”Kanonien ja maallisen lainsäädännön suhde muotoutui 300-luvulla.”

      Jaa, olisikohan sitten pikkuhiljaa jo korkea aika uudistaa sekin tämän päivän olosuhteita ja vaatimuksia vastaavaksi.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuula Hölttä sanoo:

      kimmo wallentin :”…olisikohan sitten pikkuhiljaa jo korkea aika uudistaa sekin tämän päivän olosuhteita ja vaatimuksia vastaavaksi.”

      Miten ortodoksikirkon mielestäsi pitäisi uudistaa toimintaansa “tämän päivän olosuhteita ja vaatimuksia vastaavaksi”?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuula Hölttä sanoo:

      Lisäys kimmo wallentinille:

      tai no, onhan se eräällä tavalla jo toimintaansa uudistanutkin:

      https://www.youtube.com/watch?v=zFEdmX2rGUg

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Sami Paajanen sanoo:

    Kiitos Tuula vastauksesta. Nyt vaan pitäisi tietää tuon kanonisen oikeuden sisältö ja mikä on se sääntö jota sovelletaan tässä tapauksessa. Lisäksi missä näin on päätetty, dokumentoitu.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Jari Haukka sanoo:

    Kiitos erinomaisen ajankohtaisesta blogista. Kyllä monet seurakuntalaiset ovat silmät ymmyrkäisinä seuranneet näitä kalliiksi tulleita prosesseja.

    Yleinen lähtökohta käräjillä pitää olla vahinkojen minimointi, ei arvovallan tms. puolustaminen. Melkein aina kalliskin sovinto on parempi kuin käräjillä riitely, oli lopputulos mikä tahansa. Vaikka sovinto tuntuisi epäoikeudenmukaiselta, niin on syytä muistaa että eivät ole ihmisen maailma ja lait täydellisiä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Risto Korhonen sanoo:

    Valmius liki puolen miljoonan käräjöintiriskiin kertoo siitä, että kirkolla piisaa rahaa. Riittääkö kirkollisveron tuotto pitämään kirkon noin vakavaraisena? Onko kirkolla muita merkittäviä tulonlähteitä, tai runsaasti tuottavaa omaisuutta?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tuula Hölttä sanoo:

    Hyvää Pyhien Isien muistopäivää ylidiakoni Jyrki Härköselle ja äitien päivää kaikille äideille.

    “Jos maailman äitien huokaukset kimppuihin koottaisiin, jos jokainen huoli ja pelko ja toivo pantaisiin pakettiin, jos jokainen piilossa itketty itku puroina virtaisi, ja jokainen kaipaus siivilleen saisi nousta kuin enkeli, niin maailmankaikkeus olisi täynnä laulua äitien, ja jokainen pensas ja lintu ja tuuli katsoisi vaieten, kun ilmojen halki valkea joukko kantaisi valoa, ja enkelin siipi koskettaisi jokaista taloa.” (Anna-Mari Kaskinen)

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Jyrki Härkönen
    Jyrki Härkönen

    Olen ortodoksisen kirkon ylidiakoni, slavisti ja kulttuurimatkaopas.

    Kirjoittajan viimeisimmät blogit

    Kirjoittajan luetuimmat blogit

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit