Pääsiäinen ja musiikki

Pääsiäistä valmistellaan ja liturgisten värien merkitystä mietitään. Pääsiäistä koskevat tapahtumat muistuvat herkästi mieleen vaikeiden asioiden kohdatessa. Hiljainen viikko on ikään kuin tullut lähelle. Omaiset tarvitsevat tukea. Auttamista olen pohtinut muun muassa seuraavalla tavalla:

"Voit muutakin tehdä, kun voimia riittää. On taitoa tehdä hyvää, auttaa toisia, apua tarvitsevia."

Musiikki vahvistaa pääsiäisen sanomaa.  Monille ovat tuttuja  lyhyet lauletut virsitekstit, esimerkiksi: "Kristus on noussut kuolleista, kuolemallaan kuoleman voitti." Musiikin tekijät ovat luoneet musiikkinsa usein omakohtaisten tunnetilojen vallitessa. Musiikin sävelkulut saattavat johtaa kuulijat sellaiselle tunnetasolle, jota kiireisessä elämänrytmissä elävät tarvitsevat. Vaikeiden kysymysten äärillä auttanee hyvä musiikki, jos on voimia kuunnella sitä.

Johann Sebastian Bachin musiikki sopii pääsiäisen hiljaiselle viikolle, jota vietämme. Hänen ansiokas Matteus-passionsa kertoo Kristuksen kärsimyshistoriasta. Monet ovat kuunnelleet kyseisen suurteoksen, joka on esitetty televisiossakin.  Matteus-passiossa on kaksi osaa. Ensimmäisessä osassa ovat ehtoollisen asettaminen ja Jeesuksen vangitseminen. Toisessa osassa ovat Jeesuksen oikeudenkäyntiä koskevat tapahtumat, ristiinnaulitseminen ja hautaaminen.

Johann Sebastian Bach, Leipzigin Tuomaan kirkon kanttori,  sävelsi Matteus-passionsa oman kirkon kuorolle.  Sävellyksen esittäminen on ollut haastava tehtävä, jonka arvion saattoi tehdä muun muassa nähdyn televisioesityksen perusteella. Usein puhutaan matemaatikko Carl Friedrich Gaussista, jota on askarruttanut pääsiäisen paikka kalenterissa.  Johann Sebastian Bach on miettinyt puolestaan nuottien järjestystä viivastolla. Hänen säveltämänsä Tuomas-passio on korkealaatuinen tuotos, jota arvostetaan.

Kun pääsiäistä tarkastellaan musiikin näkökulmasta, Matteus-passiota ei ole mahdollista sivuuttaa.  Bachin musiikkia kuullessa juolahtaa mieleen matematiikka. On havaittu, että musiikillisesti lahjakkaat ovat usein myös matemaattisesti lahjakkaita. Tämä palmusunnuntain tienoilla valmistunut kirjoitus on avaus, joka saanee miettimään pääsiäisen sisältöä.  Asioiden sisäistäminen ja laajentaminen ovat yhteydessä omakohtaiseen ajatteluun, tietämykseen ja kokemukseen.

 

Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

 

2 kommenttia

  • Veikko Vilmi sanoo:

    Arvoisat lukijat

    Kiitän suuresti, kun olette lukeneet pääsiäistä koskevia artikkeleitani ja pohtineet niiden sisältöä.

    Historiasta muistamme Mikael Agricolan, jonka toiminta on ollut merkittävää. Häntä ei voida sivuuttaa, kun kerrotaan pääsiäisestä suomen kielellä.

    Hiljainen viikko on lopuillaan. Nyt 26. maaliskuuta on lankalauantai, jolloin aikoinaan poltettiin esimerkiksi katajista tehtyjä pääsiäiskokkoja. Polttamisella ajateltiin vaikutettavan suotuisasti hyviin asioihin.

    Kiirastorstain ja pitkänperjantain kirjoitetut tekstit ja tulkinnat ovat puhuttaneet. Mietimme, mitä annettavaa on hiljaisella viikolla kiireisille ihmisille. Virpojat ovat kuuluneet hiljaisen viikon tapahtumiin.

    Muutaman tunnin kuluttua siirrymme pääsiäiseen, jonka liturginen väri kertoo paljon pääsiäisen sanoman sisällöstä.

    Hyvää lankalauantaita ja pääsiäistä

    Terveisin

    YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

    Suomen tietokirjailija

    http://www.veikkovilmi.fi

    Kuopio

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Veikko Vilmi sanoo:

    Arvoisat lukijat

    Kiitän suuresti, kun olette lukeneet pääsiäistä koskevia artikkeleitani ja pohtineet niiden sisältöä.

    Historiasta muistamme Mikael Agricolan, jonka toiminta on ollut merkittävää. Häntä ei voida sivuuttaa, kun kerrotaan pääsiäisestä suomen kielellä.

    Äskettäin 9.4.2016 vietettiin Mikael Agricolan päivää, joka on samalla tärkeä suomen kielen päivä. Perustellusti voidaan kysyä, millainen olisi suomen kielen kehittyneisyyden tilanne, jos Mikael Agricola ei olisi pohtinut suomen kielen kysymyksiä. Hän on luonut puitteet tälle kirjoitukselle ja näytelmälle “Kivi kiveltä”, joka esitettiin viime viikolla 7.4.2016 Kuopion tuomiokirkon juhlatilaisuudessa.

    Pääsiäinen

    (Vilmi, Veikko 2016, sanat ja sävel)

    Nyt on päivä tärkeä.

    Pääsiäinen, tullut on.

    Seitsemänkolmatta maaliskuuta.

    Pyhä viikko muistetaan.

    Hän ei ole täällä, mietitään.

    Kysytään:

    Mitä rukous, uskontunnustus tarkoittaa?

    Miten kaikki mielletään?

    Leipä, viini siunataan, tarjotaan.

    Virsi, saarna tärkeä.

    Pääsiäistä vietetään.

    Iloitaan.

    Hiljaista viikkoa kutsutaan myös pyhäksi viikoksi, suureksi viikoksi ja piinaviikoksi. Kyseisen viikon päivillä on kansanomaisia nimiä: malkamaanantai, tikkutiistai kellokeskiviikko ja lankalauantai, jolloin aikoinaan poltettiin esimerkiksi katajista tehtyjä pääsiäiskokkoja. Polttamisella ajateltiin vaikutettavan suotuisasti hyviin asioihin.

    Kiirastorstain ja pitkänperjantain kirjoitetut tekstit ja tulkinnat ovat puhuttaneet. Mietimme, mitä annettavaa on hiljaisella viikolla kiireisille ihmisille. Palmusunnuntain virpojat ovat kuuluneet hiljaisen viikon tapahtumiin.

    Lankalauantaista siirryttiin pääsiäiseen, joka oli tänä vuonna 27.3.2016. Liturginen väri kertoi paljon pääsiäisen sanoman sisällöstä.

    Terveisin

    YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

    Suomen tietokirjailija

    http://www.veikkovilmi.fi

    Kuopio

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Veikko Vilmi
    Veikko Vilmi

    VEIKKO VILMI Dosentti, YTT, KT Suomen tietokirjailija. Osoitteesta http://www.veikkovilmi.fi linkkiyhteydet artikkeleihini ja profiiliini. Asun Kuopion Inkilänmäen kaupunginosassa, Kiuruntie 11 70340 Kuopio. Itä-Suomen yliopiston sosiaalipolitiikan, erityisesti koulutuspolitiikan dosentti. Muita tutkintoja: YTL, KM, HuK, Lukion oppilaanohjaaja, Ammattikoulunopettaja, Erityisopettaja, Luokanopettaja, Sotilasarvo luutnantti. Oulun yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston alumni. Tieteelliset artikkelit ja esitykset kansainvälisissä konferensseissa. Kunnalliset ja seurakunnalliset luottamustehtävät. EUSE-, MAOL-, OSJ- ja Tutkiva opettaja- järjestöt. Reserviupseeriyhdistys-, MPK - ja VAPEPA-toiminta. Maanpuolustusmitali (kultainen solki). Kultainen ampuma- ja suunnistusmerkki. Kuopion Reserviupseerikerho ry:n standaari. Toimitsija Kuopio - Jukola 2014 suunnistustapahtumassa. Olen kirjoittanut useita yhteiskunnan päätöksentekoa ja palveluja koskevia artikkeleita muun muassa Uuden Suomen ja Savon Sanomien verkkosivuille ja lehtiin. Olen nostanut esille veteraanien kuntoutusasioita Uuden Suomen vaalikiertueella ja perheiden tukemisasioita YLE:n ja Savon Sanomien yhteisellä vaalitorilla Kuopiossa. Pidän tärkeänä: Vastuullisuus näkyy ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan kokonaisvaltaisessa hoitamisessa. Päätöksenteko vaatii näkemystä. Ihmisten tarkka kuuleminen on tärkeä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestymistä on pohdittava huolella. Vanhustenhuollon ja omaishoidon palvelut on turvattava. Varhaiskasvatus ja lasten ja nuorten lähikoulut ovat tärkeitä. Perheet ovat tukemisen arvoisia. Erityisopettajakoulutus ja ammattitehtävätieto lisäävät tietämystä asioiden hoitamiseen, suunnitteluun ja päätöksentekoon. Vaaleissa mitataan arvojen toteutuminen. Seurakunnan toiminnassa on hyvä teema: "Kotikirkko - Lämmin lähiyhteisö." Julkaisuja: Vilmi, Veikko 2005. Turvallinen koulu. Suomalaisten näkemyksiä koulutuspalvelujen kansallisesta ja kunnallisesta priorisoinnista. University of Jyväskylä. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 257. Diss. Vilmi, Veikko 1993. Kuopiolaisten tyytyväisyys kaupunkiinsa ja sen palveluihin vuonna 1985. Kuopion yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 13. Diss. Vilmi, Veikko 2003. Koulutus ja koulutukseen valinta. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Snellman-instituutin arkistojulkaisu 1. Kuopio: Snellman-instituutti. Vilmi, Veikko 1989. Asukkaiden hyvinvointipalveluja koskevat arviot ja odotukset Kuopion kaupungissa. Sosiaalipolitiikan lisensiaattitutkielma. Kuopion yliopiston sosiaalitieteiden laitos. Historiajulkaisu (painettu 2017; myös E-kirjana): Seppälä, Jarmo & Vilmi, Veikko 2016. Kuopion Reserviupseerikerho. Vastuullinen, perinteitä arvostava, aatteellinen ja edunvalvonnallinen reserviupseeriyhdistys 1929–2014. Kuopion Reserviupseerikerho ry Kuopio. Vilmi, Veikko 2009. Turvallinen koulu tavoitteena. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Ryhmäpuutarhayhdistykset hyvinvointia edistävänä tekijänä. Tutkimus hallinnollisista päätöksistä ja toiminnoista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi,, Veikko 2018. Koulutuspalvelut päätöksenteon toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista 1850-luvulta lähtien. Kuopio: Maakuntakokoelma. Tieteelliset referee-artikkelit: Hirvonen, Jaana & Martin, Marjatta & Vilmi, Veikko 1994. Sirkkulanpuisto esimerkkinä omaan apuun perustuvasta asuntopoliittisesta kehittämishankkeesta. Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 44 -53. Laurinkari, Juhani & Vilmi, Veikko 1994. Onko vaihtoehtoisella asuntopolitiikalla tulevaisuutta? Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 36 - 43. Vilmi, Veikko 1996 . Die Selbsthilfegesellschaft als wohnungspolitische Lösung. Teoksessa Johann Brazda & Jerzy Kleer (toim.) Genossenschaften vor neuen Herausforderungen. Festschrift für Prof. DDr. Juhani Laurinkari. Augsburg: Maro Verlag, 305–318. Vilmi, Veikko 1999. Ammatillinen koulutus väline sosiaalistumisessa koulutusyhteiskuntaan. Teoksessa Eira Korpinen & Liisa Puurula (toim.) Tutkimisen ja löytämisen pasianssia. Professori Jorma Ekolalle omistettu juhlakirja. Tutkiva opettaja 3. Jyväskylä: TUOPE, 67–78. Vilmi, Veikko 2005. Opettajankoulutus opiskelijavalintojen toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Teoksessa Eira Korpinen (toim.) Opettajankoulutus eilen, tänään, tulevaisuudessa. Professori Erkki Viljasen juhlakirja 5.2.2005. Tutkiva opettaja 1. Jyväskylä: TUOPE, 35 - 69. Vilmi, Veikko 2006. Kunnalliset hyvinvointipalvelut murroksessa - esimerkkinä koulutuspalvelut. Teoksessa Juha Hämäläinen & Riitta Vornanen & Juhani Laurinkari (toim.) Hyvinvointi ja turvallisuus 2000-luvulla. Juhlakirja professori Pauli Niemelän täyttäessä 60 vuotta 5.4.2006. Kuopio: Kuopion yliopisto, 111 - 128.

    Kirjoittajan luetuimmat blogit

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit