Pääsiäinen ja yhteiskunta

Historiasta muistamme Mikael Agricolan, joka on ollut suomenkielisten tuotosten kehittäjä. Hänen uudissanojaan on pääsiäinen, joka tarkoittaa tietyn pituisen paastonajan loppumista. Pääsiäisenä korostuvat syvälliset arvot. Olemme oppineet, että pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai. Ymmärrämme, että pääsiäisen paikka vaihtelee. Pääsiäispäivä oli 4. huhtikuuta vuonna 2010, nyt puolestaan 27. maaliskuuta.

Puheissa kysytään: "Miksi pääsiäistä, jonka liturginen väri on valkea, vietetään? Mitä tapahtui kiirastorstaina ja pitkänäperjantaina, jonka liturginen väri on musta?" Monia kiinnostavat pääsiäisen kielivastineet, joita ovat muun muassa påsk, Easter ja Ostern sekä  Пасха ja Πάσχα.  Niihin perehtyessä sanojen kulttuurilliset  ja kielihistorialliset tekijät vievät helposti mukaansa. Sanojen muinaisgermaaninen alkuperä tulee vastaan sanojen rakenteita ja taustoja tutkiessa.

Saksalaisen Carl Friedrich Gaussin mukaan pääsiäisen paikka voidaan määrittää matemaattisesti oikeaan paikkaan kalenterissa. Opiskelijoita kiinnostaa Gaussin käyrän ohella matemaatikon henkilöhistoria. Hän suoriutui 10-vuotiaana opettajansa antamasta tehtävästä, jossa oppilaiden oli laskettava summan arvo luvuista yhdestä sataan. Opettaja luuli, että hän saisi tehdä "rauhassa omia töitään", kun antaa kyllin vaikean matemaattisen tehtävän ratkaistavaksi. Toive ei kuitenkaan toteutunut.

Pääsiäisen paikasta muistuu mieleeni julkisuudessa ollut tieto, että Saturnus on saamassa uuden kuun. Tutkijoiden mukaan Saturnuksen uloimman renkaan laidalla kiertää jäästä ja kivestä muodostunut taivaankappale, joka on luultavasti kehittymässä Saturnuksen itsenäiseksi kiertolaiseksi.

Pääsiäinen on kristillisen perinteen juhla, joka on antanut uuden sisällön esikristilliselle kevään juhlalle. Keväisen luonnon ja elämän vertauskuvat liittyvät pääsiäiseen. Pääsiäisenä pohditaan ruokakulttuuria. Kristillisessä perinteessä pääsiäismuna on ylösnousemuksen vertauskuva.

Palmusunnuntaista alkaa hiljainen viikko, jota kutsutaan myös pyhäksi viikoksi,  suureksi viikoksi ja piinaviikoksi. Hiljaisen viikon läheisyys tuli kerran tutuksi vuorovaikutustilanteessa, kun virpojat soittivat ovikelloa sunnuntaina eli virposunnuntaina. Sade ei näyttänyt virpojia haittaavan. He kysyivät reippaasti, saammeko virpoa ja suorittivat tehtävän:

"Virvon varvon, tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks, sulle vitsa mulle palkka."

Hiljaisen viikon jokaiselle päivälle on annettu kansanomaiset nimet: malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, pääsiäislauantai eli lankalauantai, hiljainen lauantai ja pääsiäissunnuntai eli sukkasunnuntai. Pääsiäispäivän jälkeen seuraa toinen pääsiäispäivä.

Hiljaisen viikon päivien nimet ja pääsiäisen sanoma ovat tulleet tutuiksi kodeissa, kouluopetuksessa ja kirkollisissa tapahtumissa. Vilkkaasti on keskusteltu, mitä virsiä saisi esittää koulujen juhlissa. Kouluissa taideaineiden yhteydessä  askarrellaan ja maalataan pääsiäismunia.  Suomalaisten kultaseppien tekemät tuotokset Pietarissa ovat kuuluisia.

Pääsiäisen aikoinakin on pidettävä mielessä, että yhteiskunnassa on pohdittava huolella perustuslain mukaisten arvojen pohjalta ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiä ja kotouttamista. Oikeudenmukaisesti on ratkaistava muitakin arvoihin liittyviä, "vaiheessa olevia asioita", jotka koskevat sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusta.

Opiskelijat ovat lausuneet voimakkaasti mielenosoituksin omat käsityksensä koulutusasioiden järjestämisestä. Traktorimarsseja on toteutettu. Välikysymys on tulossa eduskuntaan, jolla on "piinaavia asioita", jotka on ratkaistava oikeudenmukaisesti. Hyvinvointivaltion periaatteet on sisäistettävä kunnolla. "Ymmärtävät ajatukset" ovat yhteydessä omiin kokemuksiin ja arvomaailmaan.

 

Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

13 kommenttia

  • Seppo Heinola sanoo:

    Jeesus joutui ristille 3 hetkellä, aurinko pimeni 6 hetkellä ja hän kuoli 9 hetkellä. Jos nämä 12 tunnin neljännekset laajennetaan vuosikierroksi tulevat esiin syyspäivän tasaus. talvipäivän seisaus ja kevätpäiväntasaus. Ei sattumaa…

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Nämä vuorokauden hetket ovat matemaattisesti ymmärrettävissä muinaisen Mesopotamian matematiikan 60 -järjestelmään liittyen. Tuon matemaattisen järjestelmän jäänteinä meillä vieläkin on ajanlaskussamme minuutti ja sekunti, 60s ja 60*60s osa tunnista.

      Vuorokauden rytmistä käsin nuo päivän hetkirukousten ajat taas nousevat suoraan auringon kierron havainnoista:

      auringon nousu, ensimmäinen tunti, auringon lasku 12 tunti, aurinko korkeimmillaan kuudes tunti, ja sitten aurinko puolessa välissä nousemassa kolmas tunti sekä aurinko puolessa välissä laskemassa yhdeksäs tunti.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuula Hölttä sanoo:

      Matias Roto :”Nämä vuorokauden hetket ovat matemaattisesti ymmärrettävissä muinaisen Mesopotamian matematiikan 60 -järjestelmään liittyen.”

      Sumerilaisen kulttuurin lukujärjestelmän kantaluku oli 6 ja ”ihmisen ja pedon luvussa” nuo kantaluvut ovat vierekkäin 666. Kun elämme kymmenjärjestelmän aikaa, voisimme omassa kulttuurissamme merkitä saman asian muodossa 101010. Douglas Adamsin kirjassa ”Linnunradan käsikirja liftareille” elämän tarkoitukseksi sanottu luku 42 on binäärijärjestelmässä juuri tuo 101010.

      Pääsiäisen tapahtumiin liittyen syyrialaisen Aarteiden luolan kirjaan perustuvan ortodoksisen perimätiedon mukaan ”Perjantain kolmannella hetkellä kunnian kruunu laskettiin Aadamin otsalle; perjantain kolmannella hetkellä piikkikruunu nostettiin Messiaan otsalle. Nämä kolme hetkeä Aadam oli paratiisissa ja loisti kirkkautta; kolme hetkeä Kristuskin oli tuomiosalissa tomusta muovattujen olentojen lyötävänä.

      Kristus kiinnitettiin ristiin kuudennen hetken aikaan. Samalla hetkellä, jolloin Aadam ahneudessaan hätäisesti ojensi kätensä poimiakseen kielletyn hedelmän, Kristus ojensi kätensä ristin puulle ja otti vastaan kärsimyksen Aadamin rikkomuksen tähden.

      Kuudennella hetkellä Eeva astui rikkomuksen puun eteen, ja kuudennella hetkellä Messias nousi ristille, elämän puulle. Kuudennella hetkellä Eeva antoi Aadamille kuoleman kitkeryyden hedelmän, ja paha väkijoukko Messiaalle viinietikan. Kolme tuntia Aadam oli alastomana puun varjossa ja kolme tuntia Kristus oli alastomana ristin puulla.

      Yhdeksännellä hetkellä Aadam astui paratiisin korkeuksista alas maan alhaisimpiin syvyyksiin ja yhdeksännellä hetkellä Kristus astui ristin korkeuksista alas maan alhaisimpiin syvyyksiin, tomussa makaavien luokse.” [lainaus munkki Serafimin kirjasta Paratiisi on idässä]

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Että siten Matias kerroit toisin sanoin saman kuin minä edellä…

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Veikko Vilmi sanoo:

    Arvoisat lukijat

    Suomen kielen päivänä muistellaan Mikael Agricolaa: Uuden testamentin suomennos on huomattava kulttuuriteko. Hänen tekemisiään korostettiin kansallisromanttisena aikana. Mikael Agricola on julkaissut lukemisen oppimista ja kristinoppia palvelevan kirjan ymmärtäen kirjojen sivistävän merkityksen. Hän on joutunut miettimään tekstiensä suomenkielisiä vastineita ja pohtinut tekstiensä luettavuutta ja ymmärrettävyyttä, mikä on ollut haastava tehtävä.

    Terveisin

    YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

    Suomen tietokirjailija

    http://www.veikkovilmi.fi

    Kuopio

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    Agricolan käännöksiinkannattaa palata muistakin syistä,sillä hän ei aina ole huonanut olla varovainen ja on jättänyt lähtötekstinsä suoria merkityksiä luettaviksi.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Agricolan saavutus suomen kirjakielen asemaan on sitäkin suuremmin arvostettava kun ottaa huomioon että hän Pernajan Torsbyn asukkina on täysin ruotsinkielisestä kylästä lähteneenä pystynyt oppimaan niinkin hyvää suomea, kuin mitä hänen tuotantonsa osoittaa.

    Toki Pernajan pitäjä tuohon aikaan ulottui aina nykyiseen Artjärveen ja Iittiin asti, joten pitäjässä oli myös suomenkielistä kansaa, jotka ainakin silloin tällöin tulivat kirkonkylään.

    Viimeisimmät hänen julkaisemansa kirjat sidottiin asiakkaita varten vasta parisen sataa vuotta nippujen painatuksen jälkeen. Muutaman sadan teoksen painosta siis riitti varastossa pitkäksi aikaa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Veikko

    Kiitos mielenkiintoisesta tekstistäsi.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Veikko Vilmi sanoo:

    Arvoisat lukijat

    Mikael Agricola saavutti monipuolisen koulusivistyksen. Hän lähti opiskelemaan saksalaiseen yliopistoon, jossa sai virikkeitä toimintaansa ja uskonpuhdistusta varten. Ihmiset ovat oppineet tuntemaan uskonpuhdistuksen sanoman kirkon palvelujen ja kouluopetuksen yhteydessä. He ovat omaksuneet uskonpuhdistuksen opillinen sisällön vähitellen. Perusteltua on kysyä, millä tavalla Mikael Agricola olisi vaikuttanut uskonpuhdistuksen asioiden sisäistämiseen ja nopeutumiseen, jos hänellä olisi ollut käytettävissään nykyiset viestintävälineet.

    Terveisin

    YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

    Suomen tietokirjailija

    http://www.veikkovilmi.fi

    Kuopio

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Veikko Vilmi sanoo:

    Arvoisat lukijat

    Nykyajan esimerkit osoittavat, että on melkoisia eroavuuksia opillisten kysymysten tulkinnoissa, vaikka on yhteinen opillinen lähtökohta. Mikael Agricolan taitoja tarvittiin rauhanneuvotteluissa, kun Ruotsin ja Venäjän välisiä rajakysymyksiä ratkottiin. Mielenkiintoista on pohtia, minkälaisia ominaisuuksia välittäjillä tulee olla lopputulosten onnistumiseksi. Mitä opittavaa olisi Mikael Agricolasta?

    Terveisin

    YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

    Suomen tietokirjailija

    http://www.veikkovilmi.fi

    Kuopio

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Veikko Vilmi sanoo:

    Arvoisat lukijat

    Kiitän suuresti, kun olette lukeneet “Pääsiäinen ja yhteiskunta”-artikkelini ja kommentoineet sen sisältöä.

    Historiasta muistamme Mikael Agricolan, jonka uudissana on pääsiäinen. Olemme lisäksi oppineet, että pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai.

    Nyt 20. maaliskuuta on kevätpäiväntasaus ja palmusunnuntai, josta alkaa hiljainen viikko. Odottelemme virpojia, jotka soittavat ovikelloa tänään virposunnuntaina ja virpovat tutuilla sanoilla:

    “Virvon varvon, tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks, sulle vitsa mulle palkka.”

    Hyvää palmusunnuntaita ja pääsiäistä

    Terveisin

    YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

    Suomen tietokirjailija

    http://www.veikkovilmi.fi

    Kuopio

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Veikko Vilmi sanoo:

    Arvoisat lukijat

    Kiitän suuresti, kun olette lukeneet pääsiäistä koskevia artikkeleitani ja pohtineet niiden sisältöä.

    Historiasta muistamme Mikael Agricolan, jonka toiminta on ollut merkittävää. Häntä ei voida sivuuttaa, kun kerrotaan pääsiäisestä suomen kielellä.

    Hiljainen viikko on lopuillaan. Nyt 26. maaliskuuta on lankalauantai, jolloin aikoinaan poltettiin esimerkiksi katajista tehtyjä pääsiäiskokkoja. Polttamisella ajateltiin vaikutettavan suotuisasti hyviin asioihin.

    Kiirastorstain ja pitkänperjantain kirjoitetut tekstit ja tulkinnat ovat puhuttaneet. Mietimme, mitä annettavaa on hiljaisella viikolla kiireisille ihmisille. Virpojat ovat kuuluneet hiljaisen viikon tapahtumiin.

    Muutaman tunnin kuluttua siirrymme pääsiäiseen, jonka liturginen väri kertoo paljon pääsiäisen sanoman sisällöstä.

    Hyvää lankalauantaita ja pääsiäistä

    Terveisin

    YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

    Suomen tietokirjailija

    http://www.veikkovilmi.fi

    Kuopio

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Veikko Vilmi sanoo:

    Arvoisat lukijat

    Kiitän suuresti, kun olette lukeneet pääsiäistä koskevia artikkeleitani ja pohtineet niiden sisältöä.

    Historiasta muistamme Mikael Agricolan, jonka toiminta on ollut merkittävää. Häntä ei voida sivuuttaa, kun kerrotaan pääsiäisestä suomen kielellä.

    Äskettäin 9.4.2016 vietettiin Mikael Agricolan päivää, joka on samalla tärkeä suomen kielen päivä. Perustellusti voidaan kysyä, millainen olisi suomen kielen kehittyneisyyden tilanne, jos Mikael Agricola ei olisi pohtinut suomen kielen kysymyksiä. Hän on luonut puitteet tälle kirjoitukselle ja näytelmälle “Kivi kiveltä”, joka esitettiin viime viikolla 7.4.2016 Kuopion tuomiokirkon juhlatilaisuudessa.

    Pääsiäinen

    (Vilmi, Veikko 2016, sanat ja sävel)

    Nyt on päivä tärkeä.

    Pääsiäinen, tullut on.

    Seitsemänkolmatta maaliskuuta.

    Pyhä viikko muistetaan.

    Hän ei ole täällä, mietitään.

    Kysytään:

    Mitä rukous, uskontunnustus tarkoittaa?

    Miten kaikki mielletään?

    Leipä, viini siunataan, tarjotaan.

    Virsi, saarna tärkeä.

    Pääsiäistä vietetään.

    Iloitaan.

    Hiljaista viikkoa kutsutaan myös pyhäksi viikoksi, suureksi viikoksi ja piinaviikoksi. Kyseisen viikon päivillä on kansanomaisia nimiä: malkamaanantai, tikkutiistai kellokeskiviikko ja lankalauantai, jolloin aikoinaan poltettiin esimerkiksi katajista tehtyjä pääsiäiskokkoja. Polttamisella ajateltiin vaikutettavan suotuisasti hyviin asioihin.

    Kiirastorstain ja pitkänperjantain kirjoitetut tekstit ja tulkinnat ovat puhuttaneet. Mietimme, mitä annettavaa on hiljaisella viikolla kiireisille ihmisille. Palmusunnuntain virpojat ovat kuuluneet hiljaisen viikon tapahtumiin.

    Lankalauantaista siirryttiin pääsiäiseen, joka oli tänä vuonna 27.3.2016. Liturginen väri kertoi paljon pääsiäisen sanoman sisällöstä.

    Terveisin

    YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

    Suomen tietokirjailija

    http://www.veikkovilmi.fi

    Kuopio

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Veikko Vilmi
    Veikko Vilmi

    VEIKKO VILMI Dosentti, YTT, KT Suomen tietokirjailija. Osoitteesta http://www.veikkovilmi.fi linkkiyhteydet artikkeleihini ja profiiliini. Asun Kuopion Inkilänmäen kaupunginosassa, Kiuruntie 11 70340 Kuopio. Itä-Suomen yliopiston sosiaalipolitiikan, erityisesti koulutuspolitiikan dosentti. Muita tutkintoja: YTL, KM, HuK, Lukion oppilaanohjaaja, Ammattikoulunopettaja, Erityisopettaja, Luokanopettaja, Sotilasarvo luutnantti. Oulun yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston alumni. Tieteelliset artikkelit ja esitykset kansainvälisissä konferensseissa. Kunnalliset ja seurakunnalliset luottamustehtävät. EUSE-, MAOL- OSJ- ja Tutkiva opettaja- järjestöt. Reserviupseeriyhdistys- MPK - ja VAPEPA-toiminta. Maanpuolustusmitali (kultainen solki). Toimitsija Kuopio - Jukola 2014 suunnistustapahtumassa. Olen kirjoittanut useita yhteiskunnan päätöksentekoa ja palveluja koskevia artikkeleita muun muassa Uuden Suomen ja Savon Sanomien verkkosivuille ja lehtiin. Olen nostanut esille veteraanien kuntoutusasioita Uuden Suomen vaalikiertueella ja perheiden tukemisasioita YLE:n ja Savon Sanomien yhteisellä vaalitorilla Kuopiossa. Pidän tärkeänä: Vastuullisuus näkyy ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan kokonaisvaltaisessa hoitamisessa. Päätöksenteko vaatii näkemystä. Ihmisten tarkka kuuleminen on tärkeä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestymistä on pohdittava huolella. Vanhustenhuollon ja omaishoidon palvelut on turvattava. Varhaiskasvatus ja lasten ja nuorten lähikoulut ovat tärkeitä. Perheet ovat tukemisen arvoisia. Erityisopettajakoulutus ja ammattitehtävätieto lisäävät tietämystä asioiden hoitamiseen, suunnitteluun ja päätöksentekoon. Vaaleissa mitataan arvojen toteutuminen. Seurakunnan toiminnassa on hyvä teema: "Kotikirkko - Lämmin lähiyhteisö." Julkaisuja: Vilmi, Veikko 2005. Turvallinen koulu. Suomalaisten näkemyksiä koulutuspalvelujen kansallisesta ja kunnallisesta priorisoinnista. University of Jyväskylä. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 257. Diss. Vilmi, Veikko 1993. Kuopiolaisten tyytyväisyys kaupunkiinsa ja sen palveluihin vuonna 1985. Kuopion yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 13. Diss. Vilmi, Veikko 2003. Koulutus ja koulutukseen valinta. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Snellman-instituutin arkistojulkaisu 1. Kuopio: Snellman-instituutti. Vilmi, Veikko 1989. Asukkaiden hyvinvointipalveluja koskevat arviot ja odotukset Kuopion kaupungissa. Sosiaalipolitiikan lisensiaattitutkielma. Kuopion yliopiston sosiaalitieteiden laitos. Historiajulkaisu (painettu 2017; myös E-kirjana): Seppälä, Jarmo & Vilmi, Veikko 2016. Kuopion Reserviupseerikerho. Vastuullinen, perinteitä arvostava, aatteellinen ja edunvalvonnallinen reserviupseeriyhdistys 1929–2014. Kuopion Reserviupseerikerho ry Kuopio. Vilmi, Veikko 2009. Turvallinen koulu tavoitteena. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Ryhmäpuutarhayhdistykset hyvinvointia edistävänä tekijänä. Tutkimus hallinnollisista päätöksistä ja toiminnoista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi,, Veikko 2018. Koulutuspalvelut päätöksenteon toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista 1850-luvulta lähtien. Kuopio: Maakuntakokoelma. Tieteelliset referee-artikkelit: Hirvonen, Jaana & Martin, Marjatta & Vilmi, Veikko 1994. Sirkkulanpuisto esimerkkinä omaan apuun perustuvasta asuntopoliittisesta kehittämishankkeesta. Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 44 -53. Laurinkari, Juhani & Vilmi, Veikko 1994. Onko vaihtoehtoisella asuntopolitiikalla tulevaisuutta? Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 36 - 43. Vilmi, Veikko 1996 . Die Selbsthilfegesellschaft als wohnungspolitische Lösung. Teoksessa Johann Brazda & Jerzy Kleer (toim.) Genossenschaften vor neuen Herausforderungen. Festschrift für Prof. DDr. Juhani Laurinkari. Augsburg: Maro Verlag, 305–318. Vilmi, Veikko 1999. Ammatillinen koulutus väline sosiaalistumisessa koulutusyhteiskuntaan. Teoksessa Eira Korpinen & Liisa Puurula (toim.) Tutkimisen ja löytämisen pasianssia. Professori Jorma Ekolalle omistettu juhlakirja. Tutkiva opettaja 3. Jyväskylä: TUOPE, 67–78. Vilmi, Veikko 2005. Opettajankoulutus opiskelijavalintojen toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Teoksessa Eira Korpinen (toim.) Opettajankoulutus eilen, tänään, tulevaisuudessa. Professori Erkki Viljasen juhlakirja 5.2.2005. Tutkiva opettaja 1. Jyväskylä: TUOPE, 35 - 69. Vilmi, Veikko 2006. Kunnalliset hyvinvointipalvelut murroksessa - esimerkkinä koulutuspalvelut. Teoksessa Juha Hämäläinen & Riitta Vornanen & Juhani Laurinkari (toim.) Hyvinvointi ja turvallisuus 2000-luvulla. Juhlakirja professori Pauli Niemelän täyttäessä 60 vuotta 5.4.2006. Kuopio: Kuopion yliopisto, 111 - 128.

    Kirjoittajan luetuimmat blogit

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit