Pääsiäisaamuun on loputtoman pitkä aika

Millaiset asiat sinulle ovat elämässä tärkeitä? Kaikkein tärkeimpiä? Läheiset ihmiset ja heidän hyvinvointinsa? Toisten hyväksyntä, lähellä oleminen? Terveys ja oma hyvinvointi? Vakaumus, yhteinen päämäärä toisten kanssa? Sovinto toisten kanssa, usko Jumalaan, rauha sydämessä?

 

Pitkäperjantaina opetuslapset joutuivat luopumaan kaikista elämänsä tärkeistä asioista.

 

Kärsivä Kristus, Vapahtajamme.
Me polvistumme sinun ristisi juureen
ja rukoilemme rauhaa korkeudesta.

 

Jeesuksen äiti Maria joutui luopumaan rakkaasta pojasta. Rakkaasta tärkeästä ihmisestä, jonka hyvinvointi oli hänelle tärkeätä. Maria joutui katselemaan voimattomana poikansa kärsimystä. Moni tänäkin päivänä on katsonut voimattomana vierestä, kun läheinen kärsii kivusta ja sairaudesta.

Muistamme Mariaa, joka ei paennut tuskaa eikä luhistunut.
Hän piti sinua sylissään silloin,
kun vastasyntyneenä olit avuton.
Nyt hän näkee sinut toisella tavalla avuttomana.
Miekka on käynyt hänen sydämensä läpi.
Kuitenkin hän tietää, että tämä on se tie,
jolle häntä on valmistettu.
Ristin juurellakin hänellä on rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen.
Sitä rauhaa me etsimme.

 

Tänä päivänä moni pelkää hylätyksi tulemista. Liian moni on joutunut läheisten ihmisten hylkäämäksi. Pietari vakuutti vielä kiirastorstai-iltana, ettei milloinkaan pettäisi Jeesusta. Pietari yhdessä toisten opetuslasten kanssa oli valmis vaikka kuolemaan Jeesuksen puolesta. Pari tuntia myöhemmin hän oli kolmesti kieltänyt edes tuntevansa Jeesusta.

Kärsivä Kristus, Vapahtajamme.
Me etsimme pelastusta sielullemme.
Sydämemme on kauhistunut niin kuin Pietarin.
Hylkäätkö sinä meidät, kun me olemme niin usein hylänneet sinut?
Kiitos, Vapahtaja, että olet sanonut:
»Kun minut korotetaan maasta,
minä vedän kaikki luokseni.»
Tähän me turvaudumme.
Vedä meidät synteinemme ja puutteinemme lähellesi
ja armahda meitä ristiltäsi.
Herra, pelasta meidän sielumme.

 

Jeesus rukoili Getsemanessa, että kärsimys voisi mennä ohitse. Että olisi joku muu vaihtoehto. Opetuslapset rukoilivat varmasti samoin pitkäperjantaina. Toivo muuttui epätoivoksi. Tänäkin päivänä moni rukoilee, että kohtuuton ja raastava kärsimys voisi mennä ohitse. Että olisi vaihtoehto.

Kärsivä Kristus, Vapahtajamme.
Me rukoilemme sinulta kestävyyttä.
Kiitos Getsemanesta.
Siellä sinäkin kysyit, voiko kärsimys mennä ohitse.
Kiitos siitä, että sinä tunnet ihmisen epävarmuuden,
ihmisen epäilyn ja ihmisen epätoivon.
Anna kestävyyttä niille,
jotka ovat sortumaisillaan.
Kiitos, että sinä rukoilit Pietarin puolesta,
ettei hänen uskonsa sammuisi.
Rukoile sitä meidänkin puolestamme.
Herra, anna meille kestävyyttä.

 

Monelle ihmiselle oma vakaumus on elämän tärkein asia. Niin tärkeä, että sen puolesta olisi valmis vaikka kuolemaan. Vakaumus, yhteinen päämäärä, kokoaa ihmisiä yhteen erilaisiin yhdistyksiin, kirkkoihin, harrastuspiireihin, puolueisiin. Opetuslapset pettyivät Mestariinsa, pettyivät omaan vakaumukseensa, omaan itseensä. Sovinto ja yhteinen päämäärä muuttuivat pakoiluksi ja piilotteluksi.

Kärsivä Kristus, Vapahtajamme.
Me rukoilemme yksimielisyyttä.
Me olemme hajalle lyötyjä kuin opetuslapset vangitsemisesi jälkeen.
Me kiistelemme keskenämme ja syyttelemme toisiamme.
Me pakenemme ja piiloudumme.
Me emme enää usko löytävämme toisiamme.
Herra, vedä meidät luoksesi ristin anteeksiantamukseen
ja yhdistä meidät.

 

Kärsimyksen keskellä moni pettyy myös Jumalaan. Moni huutaa: Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut. Opetuslapset pettyivät ristin juurella myös Mestariinsa. Jumala ei vastannut. Jumala oli hiljaa. Jumala ei astunut alas ristiltä. Jumala kuoli.

Kärsivä Kristus, Vapahtajamme.
Me rukoilemme, että puolustaisit meitä.
Me olemme kuin ristin rikollinen:
tuskastumme omaan ja toistemme kärsimykseen ja kysymme,
etkö sinä tee mitään.
Herra, muista meitä niin kuin muistit ristin rikollista.
Puolusta meitä syyttäjämme edessä
ja Isämme edessä,
jotta meissä syttyisi toivo.
Herra, puolusta meitä.

 

Pitkäperjantaina opetuslapset joutuivat luopumaan kaikesta, mikä elämässä oli tärkeätä. Pimeys ja epätoivo valtasivat heidät.

 

Mutta tämä kaikki ei ollut vahinko tai sattumaa, vaan osa Jumalan suurta suunnitelmaa. Pitkäperjantain kautta Jumala osoitti rakkautensa ihmisiä kohtaan. Jumala valmisti pelastuksen Jeesuksen ristinkuoleman kautta.

 

Pitkäperjantaina pääsiäisaamuun on silti loputtoman pitkä aika.

 

(mukaelma saarnasta Lopen kirkossa 3.4.2015. Kursiivilla olevat Kirkkokäsikirjasta, ”Rukous ristin juurella”.)

pitkape

5 kommenttia

  • Tuula Hölttä sanoo:

    “Opetuslapset pettyivät ristin juurella myös Mestariinsa. Jumala ei vastannut. Jumala oli hiljaa. Jumala ei astunut alas ristiltä. Jumala kuoli.”

    Jumala astui tuonelaan ja hiljaisuus peitti maan. “Hiljaisuuden väreilyillä Valtias kutsui pohjatonta kuolemaa, jonka valtasi kauhu kuolleille ilmestyneen uuden hyvityksen tähden.

    ”Anna minulle Aadamin lapset, jotka paha on sinun haltuusi uskonut. Kyllin kauan olet raskaalla ikeelläsi vapauden lapsia orjuuttanut!” (ortodoksi.net/Narsai)

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tuula Hölttä sanoo:

    ”Kaikkiviisas ja kunnioitettava Jumalamme näki hyväksi asettaa kaikille uudenlaisen vapauden Herramme Kristuksen avulla samana päivänä, jona tämä näkyväinen paikalleen asettaminen oli alkanut. Näin Hän osoittaa olevansa se sama, joka kerran oli luomakunnan olevaksi tulemisen syy ja joka nyt on sen kruunaaja.

    Hyvä Jumalamme kävi läpi tuskien antaakseen tasapainon kaikelle mikä oli vanhastaan kieroutunut. Siksi Hänestä oli sopivaa antaa Herramme Kristuksen pysyä haudassa kuolleiden keskuudessa koko sapatin päivä. Näin Hän saattoi antaa levon tälle näkyvälle, paikalleen asetetulle maailmalle Herran kuoleman kautta sinä samana päivänä, jolloin Jumala lepäsi luomisesta. Hän viimeisteli jumalallisen pelastustaloutensa kuolleista nousemisen kautta, ja näin Hän paljasti koko maailman uudistumisen ja tarjosi koko luomakunnalle vapahduksen katoavaisuudesta.

    Jumalamme antoi siis rauhan sataman kaltaisen levon näkyväiselle luomakunnalle olemalla haudassa koko sapatin päivän. Sapatin jälkeisenä yönä, sunnuntain koittaessa, Hän nousi kuolleista ihmeellisellä tavalla. Näin Jumala tarjosi meille kaikille vapahduksen Herramme Kristuksen ylösnousemuksen kautta samana päivänä, jona Hän oli aloittanut luomakunnan perustuksen laskemisen.” (ortodoksi.net/Kyros Edessalainen)

    Lainaamani Suuren viikon syyrialaisten mystikkojen pääsiäisopetukset on kopioitu ortodoksi.netin sivustolta ja ne on koonnut ja syyriasta kääntänyt munkki Serafim, joka tunnetaan myös nimellä Serafim Seppälä, ja hänelle näistä lainauksista kiitokset.

    Lopuksi Intian Keralan ortodoksien hymni, joka saattelee heitä pääsiäisestä helluntaihin. Intian Kerala oli myös tapaamieni Tallinnan Piritan luostarissa olleiden nunnien alkuperäinen kotiseutu.

    http://www.youtube.com/watch?v=clOmVPgXmxE

    ”Kristus on ülestõusnud!”– “Toesti ülestõusnud!”

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Vuokko Ilola sanoo:

    Kiitos tästä. Paljolti samoissa mietteissä itsekin tänä Pääsiäisenä.

    Ilmoita asiaton kommentti