Paavali merellä

Aikanaan Raamatun eksegetiikkaan mahtui myös monen kaltaiset allegoriset selitysmallit.Asiassa kunnostautuivat erityisesti Jeesuksen aikalainen mutta Jeesusta tuntematon historioitsija ja heprealaisten  uskonnon erikoistuntija Filon,sittemmin mm. kirkkoisät  Klemens Aleksanadrialainen ja Origenes, mutta osin myös Luther.

Kannan korteni kekoon ja annan Paavalin merkimatkalle allegoris-metaforisen selityksen:

PAAVALIN MERIMATKA:
Paavalin merimatka Maltalle alkoi 14 päivä ja luku 14 on kirjain JOD eli heprean käsi -ideogrammi!
Merimatkalla laivassa oli 276 henkilöä ja luku 276 on ns. kolmioluku 23, joka on kreikan kirjain PSI joka on juuri kuin Poseidonin, meren Jumalan sauvan kuva! Kertomus on siis vahvasti esoteerinen. Ei ole sattuma, että Johanniittain parantajaveljeskunta toimi sittemmin juuri Maltalla. Ja Maltalla on ’käärmeenkoloja’ eli vihkimysluolia runsaasti maan alla yhä tänään.
Vanhaa vihkimystä eli intiaatiota kutsuttiinkin juutalaisuudessa sanonnalla mala jad eli ’käden täyttäminen’. Käsi saattoi saada tällöin parantavan voiman. Tästä lienee ollut myös kyse siinä kun ’käärme’ (Ofiittiadepti )  ’puri’ Paavalia käteen (vihki Paavalin) ja Paavali sen jälkeen paransi Maltan kuvernöörin isän. Käärme-palvonnan alku on Egyptissä, ofiitit eli eräs alkukristillinen lahko omasi sen Hermes Trismegistukselta, ja auringonpalvonta jumalineen saapui faaraoiden maahan Intiasta. Käärmeen esiintulo tulesta viittaa vihkimyksen  1) tulikokeeseen, myrsky 2) ilmakokeeseen ja  haaksirikko 3)vesikokeeseen ja saari 4) maakokeeseen.
Lohikäärme oli tiedon ja viisauden vertauskuva ja hierofantit, joihin Klemens Aleksandrialainen lukee myös Jeesuksen, kutsuivat itseään käärmeiden pojiksi. Jeesus kehottikin opetuslapsiaan käärmeitten viisauteen.
Käärme luo vanhan nahkansa ja syntyy uuteen ruumiiseen, lohikäärme on käärmeen voittaja. Kyseessä on ihmisen sisäinen taistelu. Käärme on eräässä merkityksessään myös phallistinen intohimo, mutta ei mikään ”Saatana”. Kiusausten erämaan Azazel oli paradoksaalisesti todellinen ihmiskunnan vapahtaja sillä hänellehän synnit vietiin erämaahan elävän uhrikauriin mukana. Kuitenkin krist. teologia on erittäin epäjohdonmukaisesti tehnyt Azaelistakin erään saatananoistaan!

4 kommenttia

  • Rauli Toivonen sanoo:

    Noita allegorioitahan maailmassa riittää. Ihailuni taas kerran siitä monimuotoisuudesta, jonka tämä sinun numerotkin pilkuntarkasti huomioiva selitysmallisi tarjoaa. Kokonaan toinen asia on se, tuleeko Raamattu nähdä ihan noin mutkikkaassa valossa?

    Tuo käärmesymboliikkasi minua kummastuttaa. Kirjoitat, että ”Lohikäärme oli tiedon ja viisauden vertauskuva”.

    Raamatussa ei asia taida nyt ihan noin mennä. Lohikäärme vastaa kreikan sanaa draʹkōn, joka kuvaa kauhistuttavaa hirviötä, käärmeen kaltaista ahmijaa. Sana esiintyy Raamatussa tasan 13 kertaa, mutta ainoastaan ja vain paljon symboliikkaa sisältävässä Ilmestyskirjassa, ja se edustaa aina Saatana Panettelijaa. Ilmestyksen 12:9 sanoo asian suoraan: ”Tuo suuri lohikäärme, tuo muinaisaikojen käärme, jota kutsutaan Paholaiseksi ja Saatanaksi, tuo koko ihmiskunnan eksyttäjä.”

    Eikö totta, tuollainen Raamatun itsensä antama kuvaus on varsin kaukana mistään todella viisaasta? Nokkela ja älykäskin Saatana Raamatun mukaan kyllä on.

    Olet varmaankin sinänsä oikeassa kirjoittaessasi, että ”hierofantit, joihin Klemens Aleksandrialainen lukee myös Jeesuksen, kutsuivat itseään käärmeiden pojiksi. Jeesus kehottikin opetuslapsiaan käärmeitten viisauteen.”

    Mutta ei Raamattu ja Jeesus aina käärmeisiin positiivisessa suunnassa viittaa. Esimerkiksi Roomalaiskirjeessä todetaan: ”Heidän kurkkunsa on avoin hauta, heidän kielensä puhuu petollisesti, huultensa takana heillä on kyykäärmeen myrkkyä”(Ro3:13). Ja fariseuksia Vapahtajamme (kuten myös Johannes Kastaja) vertasi käärmeisiin varsin epäsuotuisasti todeten, että ”Te käärmeet, te kyykäärmeitten sikiöt! Miten te voisitte välttää kadotustuomion?”(Mat23:33)

    Tällaiselle tavalliselle raamatunlukijalle Paavalin merimatkakertomus vahvistaa Ison Kirjan yhdenmukaisuutta ja korostaa esimerkiksi Jumalan lupausten toteutumisen varmuutta. Paavali oli täysin varma siitä, että hän selviää merimatkasta hengissä, koska hän oli saanut aiemmin lupauksen: ”Herra seisoi Paavalin edessä ja sanoi: ’Pysy rohkeana. Sinä olet todistanut minusta täällä Jerusalemissa, ja samalla tavoin sinun on todistettava myös Roomassa’.”(Apt23:11)

    Samalla tavoin me kristityt luotamme – ilman sen suurempia allegorioita – siihen Herran lupaukseen, jonka hän antoi myöhemmille seuraajilleen Vuorisaarnassa: ”Autuaita kärsivälliset: he perivät maan.”(Mat5:5)

    Mitä sinä Seppo ajattelet tuollaisen opetuksen esille ottamisesta Paavalin onnellisesti päättyneessä haaksirikkokäsikirjoituksessa?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    Kiitos Rauli palautteestasi, joita Sinä aina uskollisesti minulle annat. Ja hyvä että huomautit,että toki käärmeillä on Raamatussa myös negatiivinen merkitys, en huomannut tätä korostaa, koska se oli minulle itsestäänselvyys ja se on yleisesti tunnettua. Mutta olennaista yo blogissani on on ,että käärmeillä oli siis m y ö s positiivinen merkitys, sillä tätä faktaa eivät raamatun lukijat aina tahdo muistaa ja mieltää. Ofiittien alkukristillisestä ryhmästä on puhuttu eksegetiikassa aivan liian vähän. Nämä ofiitit ymmärsivät, että Edenin käärme nachas( lukuarvo 358/fibonaccisarja) saa laadun aruum, joka ei suinkaan merkitse kavala vaan ‘taitava’ ja ‘valaistunut’. Paavalin merimatka on mitä ilmiselvin vihkimys eli initaatiokertomus, samat initiaatiot kuvataan mm. aina myös heprealaisen teatteriohjaaja Spielbergin Indiana Jones leffoissa. “Elomme merta ‘laiva’ purhjehtii” laulamme: laiva ja vene on monipuolinen symboli sekin. Ja myrsky on ihmisen kriisin vertauskuva, Vrt Shakespearen näytelmä the Tempest,jonka vapaamuurari Sibeliuskin sävelsi. Siinä on hyvä vinkki Raamatuun ja sitä ‘sokeasti’ lukeville:

    “Herra Sebaot etsiskelee sinua ukkosen jylinässä ja maanjäristyksessä, kovassa pauhinassa, myrskyssä ja rajuilmassa, kuluttavan tulen liekissä. Hämmästykää ja ihmetelkää, tuijottakaa sokeiksi itsenne ja sokeiksi jääkää! He ovat juovuksissa, vaikkeivät viinistä, hoipertelevat, vaikkeivät väkijuomista, sillä Herra on vuodattanut heidän ylleen raskaan unen hengen.

    En voi välttyä ajatukselta, etteikö näissä jakeissa olisi nähtävissä Shakespearen Myrskyn motiiveja. Varsinkin Jesaja 29: 11 on mielenkiintoinen:

    Niin on kaikki ilmoitus teille niin kuin lukitun kirjan sanat; jos se annetaan kirjan taitavalle ja sanotaan: Lue tämä! niin hän vastaa: En voi, sillä se on lukittu!

    Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    En ota muuten kantaa keskusteluun, kuin tuon käärmeen osalta, käärme tunnetaan itämailla nimenomaan kyltymättömän ahneuden symbolina, petona joka syö niin että halkeaa itse kuoliaaksi. On tosin muitakin kuvia käärmeestä, se on totta.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Olennaista on Ismo että Jeesus kehotti opetuslapsiaan käärmeen viisauteen. Itämailla käärmeellä oli myös nimike Naga, jolla tarkoitettiin viisasta ihmistä, esim. lääketieteellistä tietoa hallitsevaa viisasta opettajaa ja parantajaa. Siksi lääkäreiden tunnuksessa on käärmeen kuva yhä tänään. Mooseksen vaskikäärme (nechoset) paransi kansaa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Kirjoittajan viimeisimmät blogit

    Kirjoittajan luetuimmat blogit

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit