Paavi, homot ja tiedotusvälineet – mihin nuoret unohtuivat?

Tiedossahan se on ollut jo kauan, tosin en tiedä kuinka yleisessä, mutta haastamatta sen ei saa antaa jatkua. Nimittäin se, etteivät tiedotusvälineet ainakaan täälläpäin maailmaa oikeasti ole kiinnostuneita tiedonvälityksestä eivätkä uutisoinnista, vaan ideologisesta ohjelmastaan. Ainakin tässä yhdessä tapauksessa. 

Muutama päivä sitten n. 3 miljoonaa nuorta kokoontui Copacabanan rannalle Rio de Janeirossa messuun ja bileisiin paavi Franciscuksen, Rooman piispan ja universaalin kirkon johtajan kanssa. Siis kolme miljoonaa – se on enemmän kuin kaikki Suomen nuoret yhteensä tai noin kolme kertaa koko pääkaupunkiseudun asukasmäärä. Siis rannalle – sinne, missä yleensä pelataan beachvolleyta ja otetaan aurinkoa bikineissä. Siis messuun ja bileisiin – eukaristian sakramentin viettoon ja iloiseen flashmob-tanssiin, jossa papit ja piispatkin heiluttivat käsiään ja pyörivät ympyrää. 

Mutta eihän tämä ole uutinen. HS, Yle, MTV, IS, IL? Eipä juuri mitään. TS sentään sanoi jotain, pisteet Turkuun! Mutta auta armias kun paavi paluumatkan lehdistötilaisuudessa siteerasi omin sanoin Katolisen kirkon katekismusta kysyttäessä Vatikaanin väitetystä gay-lobbysta, niin johan meillä kaikilla on uutisoitavaa: PAAVILTA LINJANMUUTOS: HOMOT HYVÄKSYTÄÄN. Toivon ennustavani väärin, kun ennustan, että tämänkin blogin kommenttiketju tulee käsittelemään ko. paavin sanojen tulkintaa eikä Maailman nuortenpäiviä. Huokauksien huokaus, sanoi Saarnaaja. 

3 miljoonan nuoren kokoontuminen juhlimaan kristillistä uskoa ei yksinkertaisesti sovi läntisen sekulaarimedian kertomukseen, jossa kirkko tasaisen varmasti menettää jäsenensä ja sekulaarihumanismin valo saavuttaa kohta koko yhteiskunnan. Sen sijaan kertomukseen sopisi erinomaisesti kirkon linjanmuutos (mikä implisiittisesti tietysti osoittaisi, ettei kristinuskossa ole mitään pysyviä totuuksia), varsinkin homokysymyksessä (joka on agendalla nro 1). Joten ignoorataan edellinen ja keksitään jälkimmäinen, vaikka otsikko jouduttaisiinkin hetken päästä taas muuttamaan (”ei sittenkään linjanmuutos” – eli toisin sanoen ”kirkko edelleen vanhoillinen”). Ainakin ihmiset on taas saatu ajattelemaan olennaista.

Olisi kiva joskus julkisessa ja avoimessa keskustelussa kysyä median edustajilta, mihin he oikein pyrkivät. Voin ymmärtää heitä: he kokevat kirkon syrjiväksi ja haitalliseksi voimaksi yhteiskunnassa, instituutioksi, joka pitää yllä vanhentuneita ja ei-perusteltuja uskomuksia, joilla se sitten oikeuttaa kaikenlaisen yhteiskunnallisen vääryyden (naiset, homot, you name it). Tämän takia ei tietenkään kannata rohkaista ihmisiä liittymään siihen tai esittää sitä positiivisessa valossa. Parempi nostaa se esiin vain silloin, kun se näyttäytyy nolossa valossa, ja jos jokin menee tätä ohjelmaa vastaan, on parempi marginalisoida se tai nostaa esiin vastakkainen näkökulma (kuten muutaman sadan hengen protestit maailman nuortenpäivien yhteydessä).

Ymmärrän siis yskän. Ongelma vain on siinä, ettei media tule koskaan onnistumaan kirkon hävittämisessä maailmasta, yhteiskunnasta, Suomesta, ei edes julkisesta elämästä/keskustelusta. Ja niin kauan kuin näin on asian laita (eli aina maailman loppuun asti), yksipuolinen uutisointi ei paranna vaan pahentaa tilannetta – se jakaa ihmisiä yhä vahvemmin, se saa sitä mitä tilaa: suuttumusta, epäluottamusta, riitaa, vihapuhetta. Sekulaarihumanismi ampuu täten itseään nilkkaan: ihanteet suvaitsevaisuudesta, toisten kunnioittamisesta ja rauhaisasta yhteiselosta eivät toteudu, vaan vastakkainasettelut vain kärjistyvät. 

Rakentava ratkaisu olisi tarjota kättä ja tehdä kirkolle sama, mitä kirkko on jo tehnyt yhteiskunnalle: yrittää ymmärtää. Katolinen kirkko lähti dialogiin modernin maailman kanssa Vatikaanin II konsiilissa 1960-luvulla (ks. dokumentti Gaudium et spes). Luterilainen kirkko on ollut vuorovaikutuksessa sekulaariyhteiskunnan kanssa vielä kauemmin, tosin en ole varma, onko vaikutuksen suunnassa ollut niitä vuoroja. Niin kauan kuin sekulaariyhteiskunta ei halua kuunnella eikä ymmärtää, vaan ainoastaan opettaa ja sanella, emme pääse eteenpäin. Kyllä, se on ollut meidän syntimme: kirkko on pitkin historiaa sanellut eikä kuunnellut. Mutta nyt kun olemme vihdoin ottaneet opiksemme, niin älkää nyt itse langetko samaan virheeseen! Kun olemme vihdoin tulleet luoksenne, sinne, minne te olitte meiltä karanneet, niin älkää nyt juosko taas piiloon sinne, missä me ennen olimme!

Toisin sanoen: miten olisi todellisen dialogin aloittaminen? Miten olisi avoin, tasapuolinen julkinen keskustelu, jossa eri ideologiat, maailmankatsomukset ja uskomukset tulisivat saman pöydän ääreen kunnioittavasti, kuunnellen, perustellen ja toisiltaan oppien? Ehkä osoittautuisi, ettei kirkko olekaan vain tuhovoima yhteiskunnassa. Ehkä kykenisimme näkemään sen toivon ja ilon, josta 3 miljoonan nuoren kristillinen festivaali kertoo. Ehkä pääsisimme eroon siitä pahamaineisesta vihapuheesta, ehkä löytäisimme toisemme ihmisinä ja tovereina, jotka kuitenkin lopulta olemme jollain lailla samassa veneessä.

Paavi toisti Brasiliassa useita kertoja, että tulevaisuuden takaamiseksi on kiinnitettävä erityistä huomiota kahteen ääripäähän: nuoriin ja vanhuksiin, sillä nuoret ovat tulevaisuuden vaikuttajia, vanhukset taas voivat antaa meille elämänkokemuksen ja menneisyyden viisauden. Nyt olemme valitettavasti sulkemassa nämä elintärkeät ääripäät pois yhteiskunnallisesta keskustelusta. Sama tuntuu pätevän muihinkin ”ääri”päihin. Leimataan vain ”ääri”-joksikin ne, joiden kannat eivät sovi ohjelmaan, ja marginalisoidaan heidät, ilman että kuunneltaisiin perusteluita ja keskusteltaisiin niistä kohteliaasti.

Pointti taisi tulla jo selväksi. Lopuksi kerron enää, että pyörittämälläni suomenkielisellä Paavi Franciscus-Facebook-sivulla on aivan kohta jo 500 seuraajaa (kuka rikkoo 500:n rajan?), ja lähes joka kerta, kun käännän sivulle paavin sanomisia, ne saavat useita tykkäyksiä, ja niitä jaetaan FB-seinillä, sekä yksityishenkilöiden että seurakuntien. Siellä kuuluu paavin oma ääni ilman ideologisia editointeja. Ne, jotka ovat uskaltautuneet sitä kuuntelemaan, ovat yllättyneet, ilahtuneet ja rakentuneet. Dialogi alkaa kuuntelemisesta. Tervetuloa mukaan.

  1. Emil Anton: ” Joukkotiedotusvälineet eivät ole kinnostuneita ” ? Se ei ole mikään ihme kun sitä informaatiota massmediassa tulee ” Tuuttien täydeltä” … aamusta iltaan. Kuinka ihmiset pystyvät sulattamaan kaikki ? Kaikista uutisista on sota-uutisia 95 % ja sitten tulee vasta muut ! Kai se on siksi että se on ”Kamppailu” kun on elämän tarkoitus, kun kiinnostaa eniten. Poliitikot ja papit eivät ole kiinnostuneita poistamaan sotaa koska se aiheuttaisi massatyöttömyyden, kun asetehtaat pannaan kiinni tarpeettomina. Se mikä on tullut esiin viime kerroilla Nobelinrauhanpalkinnonjaon yhteydessä on se että sota löytyy vain mielikuvituksessa. Norjalaisten Breivik on hyvä esimerkki tästä (kuinka sota on vain mieleikuvituksessa …nyt on rauha Hamasin ja Israelin välillä … mihn se sota katosi ? ) … hänhän pelasi sotapelejä Tietokoneella yötä päivää, ennen hänen täysin mieletöntä tekoa ! Ei mitään tarkoitusta ! Kaikkein törkeintä oli ne naurukohtaukset oikeussalissa johon tuomaritkin syyllistyivät !

  2. Tuolla uutispuolella on vielä nähtävissä uutinen paavin vierailusta. Sen ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan kommentin ensimmäisestä linkistä saa hieman kvantitatiivista tietoa. Katolisen kirkon jäsenmäärä on pysynyt suunnilleen ennallaan viimeksi kuluneen 20 vuoden aikana, vaikka paljon väkeä on siirtynyt helluntaiseurakuntiin. Väestö on nimittäin samaan aikaan kasvanut noin neljäsosan verran.

    Demografiset tekijät on otettava huomioon näissä kirkkojen jäsenmääriä koskevissa tarkasteluissa. Muutaman vuoden takaiset tiedot ovat monessa tapauksessa jo aika kaukana tämän hetken tilanteesta.Tämä koskee esimerkiksi luterilaisten kirkkojen jäsenmääriä.

  3. Risto, hyvä että nyt meni perille!

    Otetaan ensin uskonnottomat. Olen katsonut paljon debatteja ja dialogeja kristittyjen ja ateistien välillä, ja lukenut niistä, ja eräs mielestäni tärkeä pointti näissä on se, kuinka uskonnottomien kritiikki joskus on aivan asiallista ja uskovaiset myöntävät näitä pointteja ja pyrkivät sitten uskonyhteisön sisällä vaikuttamaan asian muuttumiseksi. Ks. esim. Richard Dawkinsin ja Alister McGrathin dialogi ja varsinkin loppu jossa Dawkins selittää ”vihansa” syyt. Niissä on miettimistä.

    Uskontodialogi: Kuten sanoin, uskontodialogi ja -teologia on ollut olemassa vasta muutaman vuosikymmenen, ja usein opin kehitys vie vuosisatoja, on hieman aikaista kysellä, mutta silti uskallan sanoa, että prosessi on jo vahvasti käynnissä: katolisessa teologiassa ja kirkon virallisissakin dokumenteissa on esimerkiksi alettu suhtautua yhä myönteisemmin muiden uskontojen edustajien pelastusmahdollisuuksiin. Tosin kehitys ei ole yksiviivaisen yksisuuntainen. Eniten vaikutus ylipäänsä (millainen tahansa) näkyy itse uskontoteologien teol.tuotannossa, mutta myös virallisia dokumentteja on julkaistu, joissa uskontoteologia on ollut vaikuttamassa jollain lailla, esim. Redemptoris Missio, Dialogue and Proclamation, Dominus Iesus.

    Väikkärini tulee käsittelemään Joseph Ratzingerin/Paavi Benedictus XVI:n kontribuutiota uskontoteologiaan/-dialogiin.

  4. Emil,

    kiitos, kun jaksat nostaa kissoja pöydälle. Itse en tosin ole tällaisena vanhana konservatiivina ehkä niin hirveän kovin innostunut hengellisestä bilettämisestä, mutta muuten iloitsen, kun jaksat tuoda esille Kirkon positiivisuutta Maailman negatiivisuuden taustaa vasten. (Ja, kuten ymmärrät, kun minä kirjoitan ”Kirkon”, en tarkoita ”roomalaiskatolista kirkkoa”.)

  5. Kiitos, sen verran tosin pitää ottaa takaisin, että minulle on tässä paljastunut yhä lisää HS:n juttuja, oli kokonaiset 5 juttua Brassi-matkasta. Mutta silti tendenssimäisyys vaivaa. Katsotaanpa niitä:

    http://www.hs.fi/ulkomaat/a1374457842687?jako=d3dbe19c672493e267a2e456fb0c0dfd&ref=fb-share

    Viimeinen lause ”pakollinen lisä” mielenosoittajista, mitään tarkkaa tietoa ei anneta.

    http://www.hs.fi/ulkomaat/a1374888126583?jako=7c342b488b3e259a87df3af2032cd035&ref=fb-share

    Heti alkuun sanotaan paavin ”yhdistäneen politiikan ja uskonnon”.

    http://www.hs.fi/ulkomaat/a1374543564086?jako=6275eeac645ad2fd6119ee22b984eec5&ref=fb-share

    Tämä on melko positiivinen ja hyvä, mielenosoittajat eivät ole tällä kertaa viimeinen sana ja tarkempiakin tietoja annetaan, tosin otsikko melko tendenssimäinen.

    http://www.hs.fi/ulkomaat/a1374464553817?jako=b5cf576174d36a513bef55ac97f45f69&ref=fb-share

    Tämä on taas enemmän sarjassa ”perinteistä uutisointia” katolisuudesta, vaikka valoisiakin kohtia on.

    http://www.hs.fi/ulkomaat/Paavi+homoudesta+Kuka+min%C3%A4+olen+tuomitsemaan/a1375064259018?jako=9dae25fd50a34704d68620c80d386cab&ref=mob-traf-isios-3

    Tässä vedetään turhan tiukasti eroa kahden paavin näkemysten välille ja siteerataan hieman lepsusti.

    Mutta kaiken kaikkiaan on kiitettävä HS:ää suht hyvästä työstä, ei mitään katolista uutisointia voi siltä odottaakaan. Näiltä osin on korjattava liian ankaraa arviotani blogitekstissä.

  6. Käsittely ja äänestys sujuivat odotetusti. Toinen ja lopullinen äänestys täysistunnossa ilmeisesti tämän kuun puolivälissä. Jos eduskunnan päätös on myönteinen, laki avioliittolain muuttamisesta tulee voimaan siinä säädettynä ajankohtana. Presidentti allekirjoittaa lain kuukauden kuluessa.

    Tässä suuren valiokunnan äänten jakautuminen puolesta ja vastaan:

    http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/pubman/templates/6.htx?id=7099

    • Tämä on ilmeisesti olevinaan jotenkin kristillistä keksiä kaikenlaisia halventavia tapoja puhua muista ihmisistä?

    • Rustholkarhu: ”Nyt voidaan ylpeästi seisoa ruotsalaisten rinnalla ..ollaan sivistyneistöä. Ollaan laitettu asiat tärkeysjärjestykseen.”

      Juuri niin. Olen täsmälleen samaa mieltä.

    • Olli on vaan katkera kun sivistys sivistyy ja taantumus taantuu.

      Kannattaisi tietenkin vähän jäähdytellä, ennen kuin kirjoittelee mitä ajattelee. Olisi mielestäni kohtuullista odottaa ilmeisen täysi-ikäiseltä Lehdolta, että mieluummin ajattelisi (jos osaa) mitä kirjoittaa.

  7. Toimitus oli niin innoissaan asiasta, että kirjoitti suuren valiokunnan sijasta että eduskunta äänesti.

    Uutisointi on muutenkin ollut kaikin puolin subjektiivista. Jos joku Tulkaa kaikki -liikkeen jäsen sanoo, että hänen mielestään mustikkapiirakka kuuluu tehdä murotaikinasta, toimitus tekee siitä uutisen.

    Tännepähän jäätte kirjoittelemaan. Minä en ainakaan aio maksaa siitä, että luen tuollaista ”uutisointia”.

Kirjoittaja