Pappien sananvapauden rajoittaminen kanteluilla

Olemme lukeneet kantelusta, jonka taustalla on papin kirjoittama yleisönosastokirjoitus.

'Kantelun poiki heinäkuussa Hirven Etelä-Saimaa-lehdessä julkaistu mielipidekirjoitus, jossa hän puolusti tasa-arvoista avioliittolakia ja kertoi olevansa valmis vihkimään samaa sukupuolta olevat parit avioon. Kantelussa vaaditaan tuomiokapitulin julkista irtisanoutumista Hirven näkemyksistä sekä tämän siirtämistä pois papin tehtävistä, kunnes hän "aidosti palaa kristilliseen opetukseen". Hirven ajatuksia kantelussa pidetään "vakavana eksytyksenä ja viettelyksenä".' (18.10.2014 10:02 - Johannes Ijäs Kotimaa24).

Kapituli tutkii periaatteessa kahta asiaa: onko pappi poikennut kirkon opista; onko pappi käyttäytynyt sopimattomasti. Kapituli ei sen enempää hyväksy kuin sanoudu irti papin esittämistä mielipiteistä. Kokonaan toinen asia on se, että toisinaan tällaisten päätösten uutisoinnin yhteydessä piispa tai joku hänen esikunnastaan muistuttaa jostakin tehdystä päätöksestä tai hyväksytystä asiakirjasta.

Kirkon oppia koskevien kanteluiden kohdalla omaa osaansa näyttelevät sekä papin rooli kirjoittaessaan tai puhuessaan sekä foorumi, jolla asia esitetään. Jumalanpalveluksessa saarnatuolista puhuttaessa ei voi sanoa kaikkea sitä, mitä jollakin etsijä-foorumilla voi. Myös äänilajilla on vaikutusta: 'Kirkon on muutettava linjaansa tässä asiassa!' 'Minusta kirkon pitäisi muuttaa linjaansa tässä asiassa.' 'Pitäisikö kirkon muuttaa linjaansa tässä asiassa?' 'Olen miettinyt, pitäisikö kirkon muuttaa linjaansa tässä asiassa.' Tässä tapauksessa äänilaji oli: 'Kannatan muutosta ja olen valmis toimimaan uuden lain mukaan, jos se säädetään ja kirkko antaa minulle siihen luvan.'

Kuvitelma, että valitus on sitä tehokkaampi mitä useampi sen allekirjoittaa on inhimillinen mutta väärä. Jos pappi on toiminut väärin sillä on seuraamuksia, vaikka kukaan ei valittaisi, jos asia tulee kapitulin tietoon. Vastaavasti, jos pappi ei ole rikkonut lakia tai kirkkojärjestystä, niin seuraamuksia ei tule, vaikka valittajien lista olisi miten pitkä hyvänsä. Kysymys on oikeudenkäytöstä, ei poliittisesta päätöksestä.

Toki ympäröivä yhteiskunta vaikuttaa aina oikeudenkäyttöön, myös kirkolliseen. Tästäkin syystä olisin todella yllättynyt, jos sanktioita nyt seuraisi. Harhaoppisena erottaminen repisi kirkon kappaleiksi. Ja asiallisen lehtikirjoituksen tulkitseminen papille sopimattomaksi käyttäytymiseksi nostaisi karmean ihmisoikeusmyräkän.

Oppinut arvaukseni kapitulin ratkaisusta on jotakin tällaista: '...kapituli painottaa sitä, että papin tulee harkita huolellisesti julkisia kannanottojaan, jotka voivat vaikuttaa seurakuntalaisten suhtautumiseen hänen viranhoitoonsa .... pappilla on kuitenkin oikeus osallistua julkiseen keskusteluun ja tuoda oma mielipiteensä julki .... asiassa ei ole aihetta jatkotoimenpiteisiin...' Ja sitten piispa tai joku muu kapitulin jäsen viittaa kirkolliskokouksen linjauksiin, kun päätettiin mahdollisuudesta rukoilla parisuhteensa rekisteröineiden puolesta ja kanssa.

Sananvapauden rajoittaminen on erittäin järeä toimenpide, johon on oikeutettua turvautua hyvin poikkeuksellisissa tilanteissa; lähinnä silloin, kun sananvapauden varjolla kylvetään vihan siemeniä yksityistä ihmistä tai ihmisryhmää kohtaan. Muissa tilanteissa sananvapauden rajoittamisyritys on heikkouden merkki: kun omat argumentit loppuvat, turvaudutaan toisen vaientamiseen.

15 kommenttia

  • Salme Kaikusalo sanoo:

    “Myös äänilajilla on vaikutusta:” H. Leppä

    Tämä tärkeä huomio muissakin yhteyksissä. Olen kommenteissani kiinnittänyt huomiota Tulkaa kaikki-liikkeen edustajien äänilajiin heidän lähettäessään kirjelmiä milloin kirkkohallitukselle tai muulle taholle. Äänilaji ei ole aina ollut yhteistyöhakuinen.

    “Sananvapauden rajoittaminen on erittäin järeä toimenpide, johon on oikeutettua turvautua hyvin poikkeuksellisissa tilanteissa; lähinnä silloin, kun sananvapauden varjolla kylvetään vihan siemeniä yksityistä ihmistä tai ihmisryhmää kohtaan. ” H. Leppä

    Tämä seikka tulisi kaikkien sananvapauttaan käyttävien ottaa huomioon, kirkossakin niin pappien kuin luottamushenkilöiden ja muiden jäsenten.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Sari Roman-Lagerspetz sanoo:

    Hyvä kirjoitus Heikiltä!

    Ilmeisesti tuomiokapitulit eivät kovin herkästi anna varsinaisia sanktioita tällaisissä sananvapausasioissa. Varsinaisia virallisia sanktioita ei kuitenkaan aina ilmeisesti edes tarvita.

    Heikki kirjoittaa:

    “Kokonaan toinen asia on se, että toisinaan tällaisten päätösten uutisoinnin yhteydessä piispa tai joku hänen esikunnastaan muistuttaa jostakin tehdystä päätöksestä tai hyväksytystä asiakirjasta”. (kirjoituksensa lopussa Heikki antaa esimerkin siitä, minkälaista tällainen piispallinen muistuttaminen voisi po. asiassa olla).

    Kantelun ei siis välttämättä tarvitse johtaa tuomiokapitulin sanktioon (esim. viralliseen huomautukseen tai muistutukseen) ollakseen “muistutus”. Kantelun kohteena olevan papin kaitsennallinen muistuttaminen/ohjaaminen oikeaan suuntaan toteutetaan toista kautta, päätöksen “kaitsennallisten” sanamuotojen ja niiden julkaisemisen kautta. Samalla lähetetään muillekin papeille viesti siitä, missä kulkevat sananvapauden rajat. Jokainen pappi voi sitten tykönään tulkita päätösten sanamuotoja ja pohdiskella – kieli keskellä suuta – sananvapauden rajoja. Uskoisin, että tämä tekee varovaiseksi sen suhteen mitä sanoo julkisuudessa…ainakin jos papilla ei ole vakituista virkaa ja hän toivoo sellaista/ hän haluaa edetä urallaan

    Jos en väärin muista niin tällaista kaitsentaa tapahtui esim. Oulun agnostikkoilloista tehdyn tuomiokapitulikantelun päätöksen sanamuotojen uutisoinnin yhteydessä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tuula Hölttä sanoo:

    Sari Roman-Lagerspetz: “”Uskoisin, että tämä tekee varovaiseksi sen suhteen mitä sanoo julkisuudessa…ainakin jos papilla ei ole vakituista virkaa ja hän toivoo sellaista/ hän haluaa edetä urallaan”

    Tuokaan ei mielestäni ole mitään uutta ”suomettuneessa Suomessa”. Noinhan toimi jo esim. aviottomana syntyneen ei-karjalaisen isoisäni ja hänen äitinsä elämän turvannut arkkipiispa Johansson ennen Suomen itsenäistymistä viime vuosisadan alussa:

    ”Papin lainmukainen velvollisuus on lukea kirkoista julki valmistetut säädökset, eikä hänelle kuulu punnitseminen ovatko ne laillisia vai ei. Jos hän ei sitä tee asettuu hän lain ulkopuolelle ja vastaan esivaltaa. Erilaisilla syillä on luultavasti kehoitettu pappeja olemaan julkilukematta asevelvollisuuslakia, mutta minun käsitykseni mukaan on selvää, että Jumalan tahto ei ole sellaisen vastarinnan puolella. – Sitä paitsi seuraukset eivät tästä ole niinkään pienet kuin moni luulee, pappi panee siinä alttiiksi palveluspaikkansa ja toimeentulonsa. Mitä vielä asian oikeudelliseen puoleen tulee, niin sanotaan, että kun yksi osa kansasta rikkoo lakia on se kehoituksena muillekin lain rikkomiseen, mutta tällaiseen näkökantaan ei kristitty suinkaan voi yhtyä. ” (Ote/ Helsinki, 12 p. elok 1901, Gustaf Johansson, arkkipiispa )

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Sami Paajanen sanoo:

    Asia voitaisiin kääntää toisinpäin. Jos joukko pappeja ilmaisisi huolensa perinteisen avioliiton puolesta tai jotkut kirkolliset järjestöt tekisivät niin. He kannataisivat vahvasti naisen ja miehen avioliittoa.

    Nyt muutamat homoaktivistit käynnistäivät valitusten ja kirjoitusten sarjan poistaisivat määrärahat ect. Nyt voidaan arvioida kumpi taho on edennyt pidemmälle.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jusu Vihervaara sanoo:

      Nyt mennään taas hieman muunnellun totuuden tielle. “Homoaktivistit” eivät ole poistaneet määrärahoja tietyiltä lähetysjärjestöiltä sen takia, että he pitävät avioliittoa miehen ja naisen välisenä vaan siksi, että järjestöt ovat ilmoittaneet, etteivät he rekrytoi palvelukseensa rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä ihmisiä. Se on eri asia.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Roman-Lagerspetz sanoo:

      Jusu Vihervaara,

      kiitos olennaisesta tarkistuksesta Sami Paajasen kommenttiin.

      Minä en esimerkiksi ole koskaan kritisoinut ketään (esim. lähetysjärjestöjä) sillä perusteella että he kannattavat miehen ja naisen välistä avioliittoa. Kuulun itsekin niihin jotka kannattavat vahvasti naisen ja miehen välistä avioliittoa, esim. omaa avioliittoani. Aikomuksenani on olla vastaisuudessakin naimisissa mieheni kanssa. Olen vastustanut homojen syrjintää.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Jusu Vihervaara sanoo:

    Höh. Sinänsä ansiokkaassa kirjoituksessa oli yksi pieni pettymys. Odotin koko matkan, missä on Heikki Lepän ulostulo, jossa hän toteaa, että avioliittolakia pitäisi muuttaa ja että hän vihkisi homopareja, jos kirkko hänelle sen mahdollisuuden antaisi.

    Mahtoiko Heikki tarkoituksella vältellä tähän rikollisjengiin liittymistä? 😉

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Weckroth sanoo:

      Jusu: “jossa hän (Heikki Leppä) toteaa, että avioliittolakia pitäisi muuttaa ja että hän vihkisi homopareja, jos kirkko hänelle sen mahdollisuuden antaisi.”

      Tuotanoin… Kuuluvatko nuo kaksi asiaa, avioliittolain muuttaminen ja homoparien kirkollinen vihkiminen noin itsestäänselvästi yhteen?

      Mitenkäs tähän nyt sopii se kun olet useaan kertaan esittänyt typeränä ja valheellisena ja ihan epärealistisena uhkakuvien maalailuna sen, että kirkkoa (ja kirkon pappeja) pakotettaisiin tai painostettaisiin vihkimään homopareja???

      Etkö itse tuossa tee juuri niin? Annat ymmärtää, että ainoa oikea tapa Heikki Lepältä ja muiltakin papeilta olisi valmius vihkiä homopareja.

      Arvelen tosin itsekin, että Heikki Leppä saattaisi ryhtyäkin vihkimään homopareja. Mutta tuo “pettymyksesi” ja “odottamisesi” asian suhteen osoittaa sen mitä sinä(kin) kirkolta odotat. Ja mitä pidät ainoana oikeana ratkaisuna, suhtautumisena ja toimintatapana kirkon taholta jos avioliittolaki muuttuu.

      Onko näin? Onko kirkon taholta ja kirkon papeilta ainoa oikea suhtautumistapa se, että se ryhtyy vihkimään homopareja? Vai onko kirkolla todella tässä asiassa vapaus päättää omasta opistaan, ja sitä tulee kunnioittaa? Oikeasti? Jos Heikki Leppä ei olisikaan valmis vihkimään homopareja (vaikka ehkä onkin), niin pidätkö sitä pelkurimaisena/suvaitsemattomana/vääränä/halveksittavana?

      Jotenkin on vaikea nähdä sinua puolustamassa kirkkoa ja pappeja, jotka haluavat pitäytyä perinteisessä miehen ja naisen välisessä avioliittokäsityksessä ja vihkimiskäytännössä. Ei pahalla, mutta kun olet niin moneen kertaan painottanut, että oikeus tähän säilyy, niin odottaisi vähän asian puolesta puhumistakin…

      Siis miten oikeasti suhtauduta, jos kirkko (ja Heikki Leppä tai kuka hyvänsä pappi) pitäytyisikin perinteisessä vain miehen ja naisen avioliittoon vihkimisessä?

      Kunnioitatko sitä? Sinun suhtautumisesi painaa yhtä paljon kuin muidenkin, jos halutaan välttää sitä painostamista ja pakottamista.

      (Tällä ei siis ollut tarkoitus vastata Heikki Lepän puolesta.)

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jusu Vihervaara sanoo:

      Sari, uskon että Heikki Leppä ymmärtää kommenttiini sisältyvän huumorin eikä tulkitse sitä siten, että olisin painostamassa Heikkiä olemaan jotain sellaista mieltä, jota hän ei oikeasti ole.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sami Paajanen sanoo:

      Jusu en tiennyt, että pidät Setaa rikollijärjestönä. Yllättävää sinulta.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jusu Vihervaara sanoo:

      En minä Setaan viitannut.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Roman-Lagerspetz sanoo:

      Kirkoilla on tosiaankin vapaus päättää omasta opistaan.

      Ja vaikka pappien sananvapautta rajoitetaankin keskusteltaessa julkisesti ja kriittisesti kirkon opista ja etiikasta (kanteluita, piispallista kaitsentaa jne.) niin onneksi on olemassa meitä maallikoita – ja ympäröivä yhteiskunta – jotka saamme keskustella kirkon opista ja etiikasta ilman pelkoa tuomiokapitulin sanktioista.

      1960-ja 70-luvuilla kirkko vastusti homouden poistamista sairausluokituksesta ja homosuhteiden poistamista rikoslaista. Ehkä silloinkin tuli tuli kanteluita ja piispallista kaitsentaa jos joku pappi uskalsi olla eri mieltä kirkon kanssa. Mutta onneksi kirkko ei hallinnut koko yhteiskuntaa. Onneksi oli demokraattinen yhteiskunta, tieteelliseen metodiin perustuva lääketiede jne.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Sami Paajanen sanoo:

    Sari, kysymyshän ei ole siitä kuka puolustaa homoja ja kuka heitä vastustaa, tai kuka puolustaa avioliittoa jne… Kysymys on siitä, että sanan syrjintä te olette vahvasti ottaneet itsellenne. Koko sanan te olettte määritelleet uudelleen – koettelette moraalisia ja eettisiä rajoja.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Mika Laiho sanoo:

    Sananvapaus on niin tärkeä asia, että täytyy olla poikkeuksellisen painavat perustelut, kun sitä ryhdytään rajaamaan.

    Luin jutun, ja minusta jopa kirkon papilla täytyy olla oikeus sanoa, mitä jutussa sanotaan. Jutusta näkee selvästi, että kirjoittaja ymmärtää, ettei hänellä ole tällä hetkelllä mahdollisuutta vihkiä samaa sukupuolta olevaa paria, mutta että hän toivoisi tällaisen mahdollisuuden avautuvan. Jutussa ei myöskään ole mitään sellaista, että se olisi suunnattu jotakuta vastaan tai olisi tyyliltään hyökkäävä. Kirjoittaja ei myöskään vaadi, että toisin ajattelivien pappien olisi mukauduttava hänen mielipiteeseensä.

    On mahdollista, että kaikki eivät pidä kirjoituksessa ilmaistusta mielipiteestä, mutta se ei voi olla riittävä peruste sananvapauden kieltämiselle. Usein erilaiset mielipiteet hyvin ilmaistuina pitävät ilmapiiriä avoimena ja aidosti hyviä ratkaisuja voi löytyä.

    Tämä on niin tärkeä teema, että siitä olisi hyvä keskustella myös seurakuntavaalien yhteydessä.

    Itseä tämä koskettaa sikäli, ettei yleiskirkollinen media julkaise printissä eikä netissä allekirjoittaneen kirjoituksia. Olen kokeillut erilaisia formaatteja, ainakin mielipiteitä ja selvien asiavirheiden korjaamista, kumpaakaan ei tehdä. Itsellä on vahvasti sellainen mielikuva, että näin toimitaan, koska ei haluta herätysliikkeiden saavan näkyvyyttä. Joku voisi vaikka huomata, että siellä on fiksujakin ihmisiä, ja että nämä liikkeet ovat oikeasti olemassa. Onneksi meillä on tämä lähes ainoa yleiskirkollinen sananvapauden saareke, K24 mielipidepalsta.

    Hyvin toimivassa mediassa mielenkiintoinen ja rakentava kokonaisuus syntyy juuri erilaisten mielipiteiden kirjosta.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Juhani Ketomäki sanoo:

    Sari Roman-Lagerspez kirjoittaa: “Onneksi oli demokraattinen yhteiskunta, tieteelliseen metodiin perustuva lääketiede jne.”

    Monet asiat tosiaan olivat ennen paremmin. [Blogisti on poistanut tästä kaksi loukkaavaa virkettä.] Silloin humanistisellakin puolella saatettiin tutkia jonkun sellaisen henkilän ajatuksia, joka oikeasti ajatteli.

    Ilmoita asiaton kommentti