Pappisasessorin parahdus: Pääsevätkö kaikki taivaaseen?

Noin kaksikymmentä vuotta sitten julkaistiin Antti Kylliäisen Kaikki pääsevät taivaaseen: Välttämättömiä tarkistuksia kristillisiin opinkohtiin. Olin tuolloin elämän tarkoitusta etsivä ja kilpauintia lopetteleva lukiolaispoika. Vaikka en silloin vielä paljon teologian päälle ymmärtänytkään, minulla on muutama muistikuva tapaukseen liittyen. Muistan ensinnäkin hämärästi jotain aiheen julkisesta kohusta – juttu taisi ylittää reippaasti normaalin kirkkoon liittyvän uutisoinnin valtakunnan medioissa. Toiseksi muistan tavanneeni omassa kotikirkossanikin ulkopuolelta tulleita joidenkin herätysliikkeiden (en muista minkä) edustajia, jotka kiivaasti tuomitsivat Kylliäisen ja hänen kirjansa.  Paljon kiihkottomammin ja neutraalimmin asiaa taidettiin analysoida mm. tavallisten luterilaisten keskuudessa.

 

Olipa kirjasta mitä tahansa mieltä, sen otsikko kuitenkin pureutuu yhteen kristinuskon keskeisimmistä kysymyksistä. Kirjan suosion ja kohun salaisuus lienee siinä, että otsikko haastaa pohtimaan sitä ajatonta kysymystä, jota moni meistä miettii. Ainakin itse muistan silloin miettineeni kovasti sitä, onko tosiaan niin, että vain osa ihmisistä pelastuu. Kysymys ei ole kuitenkaan vieras kirkon historiassakaan. Kuka tai ketkä pelastuvat on pohdittu jo varhaisesta kirkosta käsin. Kyselevätpä Jeesuksen opetuslapsetkin itse Mestarilta sitä, kuka voi ylipäätään pelastua (ks. esim. Mark. 9:26).

 

Jos kuitenkin huolella lukee Jeesuksen opetusta ja julistusta, voisi toisenlainen kysymyksenasettelu olla vieläkin tärkeämpi: Kuka on jo nyt taivaassa? En tässä puhu niistä meille rakkaista ihmisistä, jotka ovat poistuneet keskuudestamme ja joita muistellaan pyhäinpäivänä. Puhun sinusta ja minusta. Olemmeko me jo taivaassa?

 

Jeesuksen julistuksen ytimessä nimittäin näyttää olevan ajatus, että Jumalan valtakunta on jo hänen elinaikanaan murtautunut ihmiskunnan keskuuteen. Esimerkiksi Matteuksen evankeliumissa Jeesus sanoo, että taivasten valtakunta on alkanut murtautua esiin ”Johannes Kastajan päivistä asti” (11:12). Myös muuten synoptisissa evankeliumeissa (eli Matteus, Markus ja Luukas) kuvataan, kuinka Jeesuksen myötä taivasten tai Jumalan valtakunta on tullut lähelle.

 

Synoptisista evankeliumeista löytyy myös muutamia kohtia, jotka eivät vain puhu lähestyvästä taivasten valtakunnasta, vaan sellaisesta valtakunnasta, joka on jo tullut. Yksi kiehtovimmista kohdista löytyy Luukkaan evankeliumista:
”Kun fariseukset kysyivät Jeesukselta, milloin Jumalan valtakunta tulee, hän vastasi: "Ei Jumalan valtakunta tule niin, että sen tulemista voidaan tarkkailla.  Eikä voida sanoa: 'Se on täällä', tai: 'Se on tuolla.' Katsokaa: Jumalan valtakunta on teidän keskellänne." (17:20–21)

 

Jumalan valtakunta ei siis ole jotain tuonpuoleista, josta emme tiedä mitään. Jumalan valtakunta on jo nyt tässä ajassa läsnä meidän keskellämme tai toisen käännösvaihtoehdon mukaan sisäisesti meissä. Mitä tämä oikein tarkoittaa? Miten taivas voi olla meissä sisäisesti tai meidän keskellämme?

 

Taivas on itse asiassa aika arkisesti jo nyt läsnä keskellämme ja meissä, vaikka emme sitä aina tiedostakaan. Kun menemme esimerkiksi kirkkoon kokoontumaan yhdessä pyhän salaisuuden äärelle, on silloin Jumalan valtakunta ja jopa Jumala itse keskellämme. Kun rukoilemme yksin tai yhdessä, luemme Raamattua, pyyteettömästi autamme lähimmäisiämme ja luomakuntaa, on Jumalan valtakunta keskellämme ja meissä.

 

Jumalan ja taivasten valtakunta on siis jo nyt läsnä, kun uskomme Kristukseen, asetamme toivomme Häneen ja osoitamme rakkautta Hänen esimerkkinsä mukaan. Kuolemaa ei siis tarvitse odottaa siksi, että vasta sitten pääsisimme taivaaseen. Taivas on jo nyt läsnä Pyhän Hengen antamana vanhurskautena, rauhana ja ilona! Kun tämän ymmärtää, asettuu Kylliäisenkin esittämä väite uuteen valoon.

27 kommenttia

  • ismo malinen sanoo:

    Kiitos hyvästä kirjoituksesta. Raamatussa on selkeästi tuotu esiin asioita, joita on syytä pitää merkittävinä syinä uskoa kuolleiden ylösnousemukseen. Siihen myös Apostoli Paavali tunnustautui selkeästi.

    Itse olen saanut ymmärtää myös, että kaikki ihmiset nousevat tuomiolle, ei siitä kukaan pääse ohi, eivät nekään, jotka nyt kieltävät Luojansa. Mitä taas tulee Jumalan valtakuntaan, niin se on Jumalan Valtakunta, jonka Hän on perustanut omalla Siemenellään (Kristus) ja näin ollen kaikki jotka ovat Jumalan lapsia ja ovat syntyneet tuosta Simenestä, ovat myös siitä osallisia ja näin ollen se on myös sisäisesti Jumalan lapsissa. Sanoohan Jeesus selvästi: “Jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan.” Tuo on toteamus, jonka ohi meistä ei kukaan voi mennä, vaikka moni yrittääkin sisälle väkisin. Lopuksi vielä Paavalin uskon ja toivon tunnustus ylösnousemuksesta johon on jokaisen Kristityn on autuasta yhtyä.

    “Mutta sen minä sinulle tunnustan, että minä sitä tietä vaeltaen, jota he lahkoksi sanovat, niin palvelen isieni Jumalaa, että minä uskon kaiken, mitä on kirjoitettuna laissa ja profeetoissa, ja pidän sen toivon Jumalaan, että on oleva ylösnousemus, jota nämä itsekin odottavat, sekä vanhurskasten että vääräin. Sentähden minä myös ahkeroitsen, että minulla aina olisi loukkaamaton omatunto Jumalan ja ihmisten edessä. Apt.24:14-16

    Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Ismo: ” Mitä taas tulee Jumalan valtakuntaan, niin se on Jumalan Valtakunta, jonka Hän on perustanut omalla Siemenellään (Kristus) ja näin ollen kaikki jotka ovat Jumalan lapsia ja ovat syntyneet tuosta Simenestä, ovat myös siitä osallisia ja näin ollen se on myös sisäisesti Jumalan lapsissa. Sanoohan Jeesus selvästi: “Jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan.” Tuo on toteamus, jonka ohi meistä ei kukaan voi mennä, vaikka moni yrittääkin sisälle väkisin”

      Sorry nyt vaan Ismo, mutta ainakaan minä en ymmärtänyt kommentistasi yhtään mitään. Saiskos saman rautalangasta väännettynä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Raamattu väittää (siis vaati itselleen Jumallista auktoriteettia) lukemattomissa Raamatun kirjoituksissa olevansa Jumalan ilmoitusta ihmiskunnalle, sinulle ja minulle. Tuo Sana on Jumalan Kristus. Tuon Sanan kautta maailma on saanut kaiken elämän.

    Jos joku saa uskon Jumalan Sanan kautta, niin silloin voidaan sanoa, että ihminen syntyy tuosta Siemenestä. Kun ihminen kastetaan tuohon Sanaan ja kun ihminen syö ja juo tuota Sanaa (Kristuksen ruumis ja veri), niin ihminen elää siitä.

    Näin siis on jokaisen, joka on syntynyt vedestä ja Hengestä. Tätä ei kannata järkeillä, se ei auta.

    Niinkuin mies antaa siemenensä vaimolle, niin on myös Jumala tehnyt Jumalan maailmalle antamalla Kristuksen Elämäksi, näin saattaen maailmaan paljon niitä jotka panevat toivonsa Jumalaan. Tästä voisi paljonkin…

    Jos et Kimmo kaikkea ymmärrä, niin älä huoli, avaa Raamattu ja ala lukemaan, älä kuuntele mitä ihmiset siitä puhuvat. Se on elämäksi kaikille, jotka ottavat sen vastaan. Jumala itse avaa sokean silmät ja kuuron korvat.

    Kaikella kunnioituksella Kimmo.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Kiitos vaan Ismo vaivannäöstäsi, mutta joko alan olla vanha ja seniili, lukemani ymmätämisessä on pahoja puutteita tai olen vain niin hel**tin tyhmä kun en ymmärrä noita uskon asioita, Raamatun tekstejä ja teologisia koukeroita.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Menisikö tällainen ansiottoman armon määritelmä kaaliin: Kaikki pääsevät Taivaaseen, joille Taivas kelpaa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Älä huoli Kimmo, sopisit hyvin joukkoon, ei tässä ole kukaan kovin viisas, eikä se siitä olekkaan kiinni, kuka on viisas ja kuka tyhmä, päinvastoin Juutalaiset, jolle Kristus ensin ilmeistyi olivat niin opin sokaisemia ja viisaita, etteivät katsoneet asian kuuluvan heille lankaan:

    “Silloin Paavali ja Barnabas puhuivat rohkeasti ja sanoivat: “Teille (Juutalaiset) oli Jumalan sana ensiksi puhuttava; mutta koska te työnnätte sen luotanne ettekä katso itseänne mahdollisiksi iankaikkiseen elämään, niin katso, me käännymme pakanain puoleen. Ap.t. 13:46

    Ja taas toisaalla sanoo: “Sillä kun, Jumalan viisaudesta, maailma ei oppinut viisauden avulla tuntemaan Jumalaa, niin Jumala näki hyväksi saarnauttamansa hullutuksen kautta pelastaa ne, jotka uskovat, koskapa juutalaiset vaativat tunnustekoja ja kreikkalaiset etsivät viisautta, me taas saarnaamme ristiinnaulittua Kristusta, joka on juutalaisille pahennus ja pakanoille hullutus, mutta joka niille, jotka ovat kutsutut, olkootpa juutalaisia tai kreikkalaisia, on Kristus, Jumalan voima ja Jumalan viisaus.

    Sillä Jumalan hulluus on viisaampi kuin ihmiset, ja Jumalan heikkous on väkevämpi kuin ihmiset.

    Sillä katsokaa, veljet, omaa kutsumistanne: ei ole monta inhimillisesti viisasta, ei monta mahtavaa, ei monta jalosukuista, vaan sen, mikä on hulluutta maailmalle, sen Jumala valitsi saattaaksensa viisaat häpeään, ja sen, mikä on heikkoa maailmassa, sen Jumala valitsi saattaaksensa sen, mikä väkevää on, häpeään, ja sen, mikä maailmassa on halpasukuista ja halveksittua, sen Jumala valitsi, sen, joka ei mitään ole, tehdäksensä mitättömäksi sen, joka jotakin on, ettei mikään liha voisi kerskata Jumalan edessä. 1.Kor.1: 22-29

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Jussi Koivisto
    Jussi Koivisto

    Luterilaisuutta, monipuolisuutta, sivistystä, hyvyyttä, tiedettä, kauneutta, taidetta ja urheilua arvostava kappalainen, pappisasessori, tiedemies (TT), fitness-valmentaja, fitness-urheilija, hiphop-tanssija, kilpauimari, nyrkkeilijä jne. Motto: "Kristus vie helvetin kautta taivaaseen."