Pappisasessorin parahdus: raamatullisuuden vaatimus johtaa helposti Raamatun vääristämiseen

Kiivaista keskusteluista yhteisiin tapaamisiin

 

Raamatun tulkinnasta on käyty Suomessa aiempina vuosikymmeninä runsaastikin keskustelua. Joillakin on muistissa 80- ja 90-luvun suuret teologiset keskustelut eksegeettien (mm. Heikki Räisänen) ja systemaatikkojen (mm. Tuomo Mannermaa) välillä. Niiden johdosta edelleenkin vuosittain Järvenpäässä tammikuussa kokoontuu lähinnä eksegeettejä ja systemaattikoja Raamattuteologiseen asiantuntijaseminaariin, jota johtaa nykyään onnistuneesti Mika Aspinen.

 

Osallistuin itsekin keskusteluun raamatuntulkinnasta viime vuosikymmenellä (ks. kirja Kirkko Raamatun tulkkina). Vaikka edelleen voin suurin piirtein allekirjoittaa sen, mitä kymmenen vuotta sitten kirjoitin, ilmaisisin nyt asiat toisin ja tarkemmin. Joka tapauksessa oma raamatuntulkintanikin on muuttunut jonkin verran vuosien varrella.

Raamattu ja upea vuorovaikutus

 

Nykyään työskentelen kirkossa. Siksi kontekstinikin Raamattuun on hyvin erilainen kuin kymmenen vuotta sitten yliopistossa. Nykyään näkökulmani on paljon käytännönläheisempi. Nykyään esimerkiksi kannustan seurakuntalaisia lukemaan Raamattua ikään kuin oman elämän valossa. Raamattu ei käsittele vain Jeesusta, vaan mm. ongelmallisia ihmissuhteita, vallankäyttöä ja oikeastaan kaikkea, mitä vain ihmisen elämään voi kuulua.

 

Kun pohdimme itseämme ja omaa elämäämme Raamatun tekstien valossa, niistä tulee ikään kuin osa elämäämme. Raamattu antaa näkökulmia elämäämme ja suhteeseemme Jumalaan sekä toisaalta samalla myös muokkaa elämäämme.

 

Kyse on ikään kuin upeasta vuorovaikutuksesta, jossa pyhyys tulee osaksi arkeamme ja oma arkemme osaksi pyhiä tekstejä. Toki kaikkien Raamatun tekstienkään suhteen näin ei välttämättä tapahdu, mutta Raamatun laajasta maailmasta löytyy todennäköisesti ainakin joitain tekstejä, jotka puhuttelevat tai vähintään haastavat melkeinpä ihmistä kuin ihmistä.

 

Monien Raamatun tekstien kohdalla minulle onkin käynyt niin, että mitä monimuotoisempana ja ihmeellisempänä maailmaa olen nähnyt ja elämää kokenut, sitä ihmeellisempiä ja rikkaampia sävyjä Raamatun tekstit saavat. Ehkäpä sinullekin on käynyt niin? Ehkä olet voinut elämän eri tilanteissa ikään kuin sijoittaa oman elämäsi ja sen haasteet tekstien sisään?

 

Mielestäni verrattoman kuvan tästä Raamatun ihmeellisestä maailmasta antaa varhaisen keskiajan yksi suurimmista teologeista Gregorius Suuri, joka eli 500- ja 600-luvulla ja päätyi jopa paaviksi. Selityksessään Jobin kirjaan Gregorius kuvaa Raamattua ikään kuin jokena, joka on laaja ja niin syvä, että norsut voivat uida siinä. Samalla tuo joki on kuitenkin niin matala, että lampaat voivat kahlata siinä. Gregoriuksen ajatusta mukaillen Raamattu toimii siis ikään kuin kirkastavana vetenä niin sitä vain vähän lukeville kuin siihen tarkkaan perehtyneillekin. Harvoin Raamattu jättää ketään kylmäksi.

 

Vaatimus raamatullisuudesta menee usein pieleen

 

 

Koska Raamattu erittäin laajana hengellisenä kirjakokoelmana puhuttelee erilaisia ihmisiä eri elämäntilanteissa, on joskus vaikea ymmärtää epämääräisiä ja erittelemättömiä vaatimuksia raamatullisuudesta – etenkin jos nuo vaatimukset perustuvat pinnalliseen Raamatun tuntemiseen. Mielessäni herääkin tuollaisten vaatimusten edessä kysymys, miten ihminen voi määritellä raamatullisuuden tarkkaan, koska kyseessä on niin uskomattoman laaja ja eri aikakausia läpäisevä kirjakokoelma, että maan päällä ei ole ollut eikä tule olemaan sellaista ihmistä – ehkä Kristusta lukuun ottamatta (joka oli toki myös Jumala) – joka voisi sanoa täysin hallitsevansa Raamatun.

 

Etenkin vaatimus Raamatun pilkuntarkasta noudattamisesta on outo. Pikkutarkasti kontekstistaan erotettujen irrallisten jakeiden seuraaminen johtaa melkein varmuudella kyseenalaiseen ja lakihenkiseen kristillisyyteen. Toki Raamatussa on olemassa selkeitä isoja linjoja: mm. Kristuksen voitto kuolemasta sekä lähimmäisen rakkauden vaatimus. Mutta juuri kokonaisuudessa piileekin vastaus terveeseen hengellisyyteen. Kokonaisuus antaa perspektiiviä myös yksityiskohtiin hengellisessä Raamatun tulkinnassa.

 

Yksi kokonaisuudesta nouseva teema on tuhkasta ja kuoleman kielistä nouseminen Jumalan avulla. Raamattu kertoo uudelleen ja uudelleen siitä, miten Jumala voi nostaa jopa maailman kaikkein halveksituimmat ihmiset tuhkasta ja kuolemasta. Tuohon keskeiseen käsitykseen on erittäin inspiroivaa ja hedelmällistä lukea oman elämän kamppailut ja voitot. Raamattu inspiroi muistamaan, että sillä ei ole väliä monestiko kaatuu, vaan sillä, että Kristuksen avulla nousee ylös aina uudelleen.

 

Samaan hengenvetoon on todettava, että Raamattu ei ole myöskään mikä tahansa virikekirja. Kyllä Raamatussa on selkeitä punaisia lankoja, jotka avaavat ymmärrystä niin Jumalaan, maailmaan kuin itseenkin. Huomio kuitenkin kannattaa pitää tuossa kokonaisuudessa, eikä hirttäytyä ahdistavalla tavalla yksittäisiin kohtiin. Pohjimmiltaanhan tuon kirjakokoelman tarkoitus antaa meille laajoja näkökulmia maailmaan, historiaan, Jumalaan ja myös omaan itseen. Ilman muuta Raamatun tehtävä on myös ohjata hyvään elämään sekä rohkeuteen, iloon, uskoon, toivoon ja rakkauteen. Hyviä lukuhetkiä!

 

Ps. Äläkä unohda lukea etenkään Vanhaa testamenttia ja sen viisauskirjallisuutta (mm. Job, Psalmit, Sananlaskut ja Saarnaaja)! Vanha testamenttihan oli ensimmäisten kristittyjen Raamattu.

 

41 kommenttia

  • Seppo Heinola sanoo:

    Siis Ari Pasanen mielestä on oikein, että Jumala saa ja tahtoo tehdä luomilleen jopa sylivauvoille mitä hirveyksiä tahansa. Että semmoinen rakastava Jumala.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Seppo Heinola onko se väärin kun nöyränä tunnustan sen mitä Jumala tekee ja sallii pahan voimien tehdä, siis se paha mitä maailmassa tapahtuu ole Jumalasta eikä Hänen tahto.

    Mikä on oikein, siis kaikki ihmiset ansaitsevat teoillaan kadotuksen, vauvoista minä en sano mitään koska evankeliumi ei anna siihen tarkkaa vastausta. Kumpi olisi parempi (spekuloin) ettäkö vauvana paha räjäyttäisi suolet pellolle (sekulaatiota) ja pelastuisi vai saisi jatkaa ja tekisi syntiä ja pelastus olisikin epävarmaa?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    “Onko se väärin kun nöyränä tunnustan sen mitä Jumala tekee ja sallii pahan voimien tehdä, siis se paha mitä maailmassa tapahtuu ole Jumalasta eikä Hänen tahto.”

    Vielä hetki sitten olit sitä mieltä,että myös mielisairaan tekemissä murhissa toteutuu nimenomaan Jumalan tahto. Ja jos sallii murhan vaikka voisi sen estää on itse murhaaja.

    Raamattu muuten toteaa, että Jumalan suusta muodostuu sekä paha että hyvä!

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Martti Pentti

    11.07.2017 22:22

    “”Taas kerran: Jeesus on itse Sana. Häneen meidän tulee uskoa. Jeesuksen sanat ovat toki myös varteen otettavia. Hän on kuitenkin paljon enemmän kuin opettaja, jonka sanat pitää ottaa todesta. Jeesus merkitsee sitä, että Jumala tuli ihmiseksi ihmisten joukkoon, jotta me pelastuisimme.””

    Tuossa yllä olevassa kommentissa kyllä kiteytyy “viisaan ja ymmärtäväisen” tulkinta kun sitä verrataan lapsenmielisen ottamaan Jeesuksen Sanaan.

    Yksinkertaisesti kuka on viisas rakentaja, siis kuka rakentaa elämänsä kestävälle perustalle:

    24 Sentähden on jokainen, joka kuulee nämä minun sanani ja tekee niiden mukaan, verrattava ymmärtäväiseen mieheen, joka huoneensa kalliolle rakensi. 25 Ja rankkasade lankesi, ja virrat tulvivat, ja tuulet puhalsivat ja syöksyivät sitä huonetta vastaan, mutta se ei sortunut, sillä se oli kalliolle perustettu. 26 Ja jokainen, joka kuulee nämä minun sanani eikä tee niiden mukaan, on verrattava tyhmään mieheen, joka huoneensa hiekalle rakensi. 27 Ja rankkasade lankesi, ja virrat tulvivat, ja tuulet puhalsivat ja syöksähtivät sitä huonetta vastaan, ja se sortui, ja sen sortuminen oli suuri.” (Matt.7)

    Entä kuka ylenkatsoo Jeesuksen:

    Joh. 12:48 Joka katsoo minut ylen eikä ota vastaan minun sanojani, hänellä on tuomitsijansa: se sana, jonka minä olen puhunut, se on tuomitseva hänet viimeisenä päivänä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Johanneksen evankeliumin alku on se ‘viisas ja ymmärtäväinen’ evankeliumin tulkinta, johon tukeudun. Uudestisyntymääkin siinä käsitellään: “Hän tuli omaan maailmaansa, mutta hänen omansa eivät ottaneet häntä vastaan. Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi oikeuden tulla Jumalan lapsiksi, kaikille, jotka uskovat häneen. He eivät ole syntyneet verestä, eivät ruumiin halusta, eivät miehen tahdosta, vaan Jumalasta. Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme. Me saimme katsella hänen kirkkauttaan, kirkkautta, jonka Isä ainoalle Pojalle antaa. Hän oli täynnä armoa ja totuutta.”

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Martti Pentti kommentissasi on kaksi kohtaa joita et tunnu ymmärtävän, ensinnäkin ketkä saivat voiman tulla Jumalan lapsiksi, ne jotka ottivat ja uskovat Häneen.

    Toinen on uskoa, tuossa mitätöit toiset kohdat yhdellä, siis kun olovinaan uskot kirjoittamasi niin eipä tarviikkaan välittää seuraavasta:

    Joh. 12:48 Joka katsoo minut ylen eikä ota vastaan minun sanojani, hänellä on tuomitsijansa: se sana, jonka minä olen puhunut, se on tuomitseva hänet viimeisenä päivänä.

    Siis Jeesuksen puhumat Sanat tulevat tuomitsemaan kaikki, uskotko?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Ari Pasanen, älä kirjoita Sanaa isolla kirjaimella, ellet tarkoita Kristusta, lihaksi tullutta Jumalan Sanaa. Kuten tuosta Johanneksen evankeliumin jakeestakin näet, Jeesuksen sanat kirjoitetaan Raamatussakin pienellä. Mitä tuomioon tulee, pidän mielessäni tämän: “Mikään kadotustuomio ei siis kohtaa niitä, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa. Hengen laki, joka antaa elämän Kristuksen Jeesuksen yhteydessä, on näet vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista.”

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Martti Pentti taasen “piiloudut” ottamasi jakeen taakse aivan kuin et osaisi lukea.

    Siis kuka katsoo Jeesuksen ylen, se joka ei ota vastaan Hänen Sanojaan, siis niitä joita Hän on puhunut.

    Ratkaisevaa on siis tekeekö niiden Sanojen mukaan, alkaen “tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi”.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Minä puolestani epäilen sinun lukutaitoasi, Ari Pasanen. Jeesuksen puhumia sanoja ei Raamatussakaan nosteta erityisasemaan kirjoittamalla niitä isolla alkukirjaimella. Hänen opetuksensa ainutlaatuisuus on siinä, miten vastaansanomattoman totta hän puhui. Kristituksi ei tulla vastaanottamalla Jeesuksen sanat vaan ottamalla Hänet itsensä vastaan ihmiseksi tulleena Jumalan Sanana.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Blogisti on vaiennut “lapsenmielisestä” keskustelusta, no kysytään suoraan mitä hän ajattelee seuraavista:

    Mitä tarkoittaa kun Jumala salaa evankeliumin “viisailta ja ymmärtäväisiltä” ja ilmoittaa sen lapsenmielisille?

    Entä onko yliopiston teologian opetus ihmisistä vai Jumalasta? opetetaanko siellä ihmis viisautta vai lapsenmielistä uskoa?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Yliopistossa ei opeteta uskoa, vaikka uskoa tutkitaankin ja siitä luennoidaankin. Voiko uskoa opettaakaan? Tiede on ihmisten tutkimaa tietoa, mutta se ei suinkaan sulje pois sitä, että ihmisen ajattelu on Jumalalta saatu lahja ja sekin on Jumalan ohjauksessa kuten muukin luomakunta.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Martti Pentti väität seuraavasti:”ihmisen ajattelu on Jumalalta saatu lahja ja sekin on Jumalan ohjauksessa kuten muukin luomakunta.”

    Ensinnäkin minkälainen on Jumalan antama lahja, hyvä ja täydellinen vai vajavainen? Siis kun ihminen syntyy “miehestä ja naisesta” niin onko ajattelu Jumalan ohjauksessa? Miksi Jumala salaa evankeliumin “viisailta ja ymmärtäväisiltä? Ketä ovat lapsenmieliset joille Jumala ilmoittaa evankeliumin?

    Toisaalla Jeesus Sanoo että Hän puhuu vertauksin ettei ulkopuolella olevat ymmärtäisi:

    Matt. 13:13 Sentähden minä puhun heille vertauksilla, että he näkevin silmin eivät näe ja kuulevin korvin eivät kuule, eivätkä ymmärrä.

    Siis jo muutamasta Jeesuksen käyttämästä vertauksesta voi todeta keneltä Jumala salaa evankeliumin, helppoa niille lapsenmielisille joille Jumala ilmoittaa evankeliumin ja näin avaa vertaukset, mutta mahdotonta “viisaille ja ymmärtäväisille” omassa viisaudessaan.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Kumpaan porukkaan luet itsesi, Ari Pasanen? Teeskenteletkö typerystä kelvataksesi Jumalalle? Ajatukseni on ilkeä, mutta se on toistuvasti noussut mieleeni. Kyllä kristitty saa olla viisas ja ymmärtäväinen, kun muistaa sen olevan Jumalalta saatua eikä itse ansaittua ymmärrystä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Martti Pentti mietippä Paavalia kuinka hän omassa “viisaudessaan ja ymmärryksessään” taisteli Vanhan testamentin pohjaltaJeesuksen seuraajia vastaan, entä kun hän sai Pyhän Hengen joka valasi kirjoitukset ja näytti niistäJeesuksen. Siis kuinka oli “viisauden laita, oliko se Jumalasta?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Miksi epäilet sitä? Paavali oli ensinnäkin selvästikin saanut Jumalalta merkittävät älyn lahjat. Toiseksi hänen koulutuksensa oli ymmärtääkseni korkeatasoista ja aidosti Jumalan tahdon mukaista – toki Vanhan testamentin näkökulmasta. Tästä viisaudesta ja ymmärryksestä oli hyötyä kääntymyksen jälkeen alkaneessa apostolin virassa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Jussi Koivisto
    Jussi Koivisto

    Luterilaisuutta, monipuolisuutta, sivistystä, hyvyyttä, tiedettä, kauneutta, taidetta ja urheilua arvostava kappalainen, pappisasessori, teologi (TT), kilpauimari jne. Kastettu vuonna 1994, vihitty papiksi 2004 ja väitellyt 2012. Motto: "Kristus vie helvetin kautta taivaaseen."