Pelastavatko kirkon hyvät teot?

Tulevan syksyn seurakuntavaalien kampanjasivut avautuivat tänään.  Medianmakuinen iskulause lause pysäyttää: Hyvän tekemisessäkö on kirkon usko? Hyvät teotko ovat kirkkomme uskon kohde?

Diakonia on erottamaton osa kirkon perustehtävää, seurakunnan kautta ja seurakunnan kanssa autamme vähäosaisia. Kristuksen opetus ja oma esimerkki kehottaa meitä hyviin tekoihin. Kristuksen kirkko tekee hyvää ja tästä tekemisestä on lupa kertoa myös muille.

Arvatenkin kirkon viestintäosanto on kilauttanut mediatoimistolle, mutta huomasiko mediatoimista kilauttaa Kristukselle? Luterilaisen katekismuksen edes kursorinen läpiselauskin olisi riittänyt.

Luterilaisen vanhurskauttamisopin mukaan emme pelastu hyvien tekojen kautta vaan yksin uskosta Kristukseen.  En tarkoita että mediatoimiston pitäisi kampanjoida luterilaista vanhurskauttamisoppia, mutta parempi se olisi ollut ottaa huomioon.

 

http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp3?open&cid=Content1F9BF1

 

Edellinen kirjoitukseni:

https://www.kotimaa24.fi/seurakuntayhtyman-ja-seurakuntien-valisessa-vastuunjaossa-on-valuvika/

 

 

 

 

17 kommenttia

  • Jan Ahonen sanoo:

    Istuimme samassa tilaisuudessa, mutta meille on ilmeisesti syntynyt poikkeavat käsitykset tulevan vaalikampanjan hengestä.

    Minusta teot ovat uskossa keskeisiä, ilman niitä uskon on kuollut. Tukitsen, että luterilaisen uskonkäsityksen mukaan omavoimaiset teot eivät pelasta, mutta jotain tapahtuu, koska tekijänä on Kristus minussa, en minä itse.

    Ja mitä tulee tuoreimpaan Katekismukseen, hakusanaluettelon perusteella tekoja käsitellään noin 30 kertaa. Muuan muassa lähetyskäskyssä on vahva kristyille velvoitettu tekemisen meininki.

    Siitä olemme ilmeisesti samaa mieltä, että kampanjan teema tarjoaa oivan mahdollisuuden ehdokkaille pitää esillä esimerkiksi seurakuntiemme laadukasta diakoniatyötä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Uskomme kohde ei ole hyvät teot vaan Kristus.

      Kristus uskon kohteena ei kampanjasta nouse riitävästi esille. Hyviä tekoja tekee myös vaikkapa Punainen risti, MML, Yksi diakonian tärkeä muoto on jakaa Sanaa, saippuaa ja soppaa, kuten Pelastusarmeijassa, mutta mihnkä se Sana hukkui täsätä kamppanjasta.

      Jos siten ajatellaan, että kamppanjan kohteena onkin Kristusruumiin kuolleet jäsenet, niin onko sitten tarkoitus että he jäävätkin kuolleiksi?

      Jos sitten tarkoitus olikin viestiä luottamusta kirkon hyvään työhön, uskoa siihen että kirkko tekee hyvää, niin iskulauseen olisi voinut myös muotoilla niin.

      Termin “usko” käytössä on kirkossa pitkät perinteen ja sanan käyttö on aina liittynyt ihmisen ja Jumalan väliseen suhteeseen. Kamppanjassa sillä ilmeisesti tarkoitetaan jotain vallan muuta. Uskon kohteeksi vaihtuu se materiaalinen ja sosiaalinen hyvä, jota uskovat ihmiset uskonsa vahvistamina tekevät. Sekä on mediatoimiston mielestä kirkon sanoma.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Reino Suni sanoo:

    Ketjun aloittaja korostaa luterilaista vanhurskauttamisoppia ihmisten pelastumisesta yksinomaan uskosta Jeesukseen. Ei hyvien tekojen kautta.

    Siis hel-…-tiin nykyisin kauniinmin sanottuna kadotukseen on joutunut ennen Jeesusta eläneet 60 miljardia ihmistä ja hänen jälkeensä eläneistä ja elävistä 40 miljardista valtaosa. Uskon, että tällä hetkelläkin on miljardeja ihmisiä, joilla ei ole edes tietoisuutta Jeesuksesta ja olevat menossa kadotukseen. Ei ole edes teoriassa mahdollisuutta uskoa Jeesukseen.

    Jeesuksen vahvistama Jumalan sanoma on aivan erilainen. Jumalan tahto, jossa on kaikki laki ja profeetat on lähimmäisen rakkauden noudattaminen kunkin ihmisen omien kykyjen mukaisesti elämässään . Se saa Jumalan hyväksymisen pelastuksineen, mitä se sitten pitääkään sisällään.Tämä on ollut ensimmäisestä ihmisestä alkaen. Ei Jumala ole pilan päiten tahtoaan ilmaissut ja muodostanut.

    Usko Jeesukseen. Tarkoittaa uskoa ihmisten tekemään päätökseen Nikean kirkolliskokouksessa 325 Jeesuksen Jumalaksi julistamisesta. Tämä päätös kuten kaikki muutkin meidän ihmisten tekemät päätökset ovat kumottavissa uusissa kokouksissa niin kirkon kuin valtioidenkin järjestelmässä.

    Uskon perustana pitää olla rehellisyys ja realistisuus. On ainoastaan yksi Korkein. kristittyjen, Jeesuksen, kutsuma Jumala.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Yrjö Sahama sanoo:

      Ei liene väärin uskoa, että Jumalalla on ratkaisunsa myös niille, jotka eivät koskaan ole kuulleet mitään Jeesuksesta, ei hyvää eikä pahaa. Mutta Kristuksen kirkon välitettäväksi on uskottu lupaus, jonka mukaan kaikki, jotka on kasteen kautta liitetty kristilliseen seurakuntaan ja jotka uskovat heille kerrotun evankeliumin Kristuksesta pelastuvat, kun taas kuulemansa evankeliumin torjuvat saavat tahtonsa muksisesti elää ilman Jumalaa, siis kadotettuina, myös iankaikkisuudessa. Ekumeeniset uskontunnustukset ovat Pyhän Hengen ohjauksessa tapahtuneen perusteellisen pohdinnan kiteyttämiä tiivistelmiä siitä, mitä apostolinen evankeliumi opettaa kolmiyhteisestä Jumalasta.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Reino Suni sanoo:

      Yrjö Sahama

      Uskon vakaasti, että Jumalalla on myös ratkaisunsa niille ihmisille jotka ovat valinneet hänelle kolleegan ja vakuuttavat kanssaihmisilleen, että tähän kolleegan uskominen antaa pelastuksen.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Annikki Salo sanoo:

    Raamattu sanoo, että sydämestä lähtee elämä. (San.4:23). Meidän tekojemme tärkein osa on vaikuttimemme. Raamattu varoittaa:”Älkäämme olko turhan kunnian pyytäjiä, niin että toisiamme ärsyttelemme, toisiamme kadehdimme” (Gal.5:26). Olemme kukin Jeesuksen todistajia ja Jeesuksen lähetyskäskyn ensiosa onkin saarnata evankeliumia. Ensirakkaudesta Jeesukseen sitten versovat todistuksemme ja tekomme. Silloin emme “leipäämme” emmekä kyllästy, sillä “Jumalan virta on vettä täynnä” (Ps.65:10,11).

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Eija Moilanen sanoo:

    Sen verran vain äidin kulmasta, että katsokaa tarkkaan miten yhdistätte uskon ja hyvät työt. Miytä pitää muistaa edellisestä vaaleista? Oli äärimmäisen noloa lukea lapselle tullutta kirkon mainosta, jossa luki, että Jeesus on lasta/nuorta 2000 vuotta ja samassa on äänestys. Vaikutelmasta ei päässyt mihinkään. Jeesus on odottanut 2000 vuotta että lapseni menee äänestämään kirkollisvaaleissa. Ikään kuin Jeesus olisi sitä odottanut. Tämän lisäksi oli melkoinen arvolautautuma asioista, joita pitäisi äänestää. Taas päätelmä, että lapsen pitäisi äänestämällä päättää asioista, joissa Jeesus piti kiveen hakauttuna oliko asiat niin vain ei. Tähän sopii hyvin liittää hyvät työt. Hyvät työt, jotka lähtevät teoista kenties vaatimuksesta.

    Hyviin tekoihin kasvetaan uskon kautta tai sitten ilman uskoa. Jeesuksella taisi olla joku neuvo, miten niitä hyviä tekoja tehtiin. Aika hankala näitä on yhdistää. 🙂

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Sari Roman-Lagerspetz sanoo:

    Väitetäänkö kirkkovaalien kampanjasivuilla, että hyvät teot pelastavat?

    Jukka Kivimäki ehdottaa, että mainostoimistolle kilauttamisen sijasta kirkkovaalien kampanjahenkilökunnan tulisi kilauttaa Kristukselle. Voi tosiaan miettiä mitä Kristus mahdollisesti vastaisi, jos häneltä kysyttäisiin, tuleeko kristittyjen harjoittaa lähimmäisenrakkautta, köyhistä, orvoista ja sorretuista huolehtimista jne. Sanoisikohan hän, ykskantaan, että “hyvät teot eivät pelasta”?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Keskustelimme omassa seurakunnassamme kirkkoherramme kansas asiasta ja katsoimme asiaa eri vinkkeleistä. Usko hyvän tekemiseen voidaan lukea niin, että “hyvän tekeminen” olisi uskomme kohde. Itse luin sen kyllä seurakuntavaaleihin liittyen niin, että uskomme hyvän tekemisen tärkeyteen ja että kirkossa ja kirkon kautta tehdään hyvää. Usko hyvän tekemiseen antaa toiminnallisen ja uskon seurauksia korostavan painotuksen. Aiheellista kritiikkiä sen sijaan on esitetty siitä, että seurakuntavaalien sloganeissa ei lausuta uskomme sisällöistä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Kuten Toivo Loikkanen, myös minä haluaisin lukea viestin niin että kirkossa uskotaan hyvän tekemisen tärkeyteen ja toivomme myös seurakuntavaalien ehdokuutta harkitsevien uskovan niin.

      Mutta kuten Toivo Loikkanenkin toteaa, viesti voidaan lukea myös siten, että hyvän tekeminen olisi uskon varsinaiseksi kohde. Kun seurakuntavaalien sloganeissa ei muutoinkaan lausuta juuri mitään uskomme sisällöistä, nousee kamppanjasta vaikutelma naulojen iskemisestä tunnustuksellisen seurakunnan arkkuun.

      Kirkollisvaalien ehdokkaiden ja myös vaaleissa äänestävien olisi syytä muistaa että kirkko on järjestyksensä mukaisesti ja lainkin säätämänä tunnustuksellinen yhteisö.

      Kirkon jäsenenä ollaan osa Kristuksen ruumista. Jotkut ehkä oliivipuun “kuolleita oksia”, mutta oksia kuitenkin. Kuka on elävä ja kuka kuka kuollut oska, jääköön tässä ajassa itse kunkin omantunnon asiaksi. Kirkkolain 7 luvun 3 § mukaan vaalikelpoisuus seurakunnan luottamustoimeen on kuitenkin vain kristillisestä vakaumuksestaan tunnettuilla henkilöillä.

      Kirkkolain 4 luvun 1 mukaan seurakunta huolehtii jumalanpalvelusten pitämisestä, kasteen ja ehtoollisen toimittamisesta sekä muista kirkollisista toimituksista, kristillisestä kasvatuksesta ja opetuksesta, sielunhoidosta, diakoniasta ja lähetystyöstä sekä muista kristilliseen sanomaan perustuvista julistus- ja palvelutehtävistä. Kampanjassa kuitenki nousee esille vain ajalliset ja kehälliset asiat. Seurakuntaelämän keskus, Kristuksen ruumis ja Kristuksen veri jäävät kampanjassa huomiotta.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Paavo Eero sanoo:

    Kyllähän slogan “Usko hyvän tekemiseen” on vahvasti tekojen puolesta puhuva, eikä ane-oppikaan kauas ajatuksista jää.

    Sain tässä vasta lukea maakuntalehdestä, miten yksi yhteisvastuuriennoissamme ahkeraan myös kierroksia hiihtänyt varakas ja merkittävä seurakuntavaikuttaja ei malttanut olla lehdelle tunnustamatta, että HÄN lahjoittaa paljon muullakin tavalla, josta muut eivät tiedä mitään. Eipä tuohon voi oikeastaan todeta muuta kuin – voi, kun onnistuisi pysymään uskossa köyhänä, myös itsekin.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Markku Hirn sanoo:

    Tottakai kirkon antama mahdollisuus sen jäsenille tehdä hyviä tekoja on välttämätön niihin ,hyviin tekoihin, osallistuville totuttaa sisäistä pakkoaan kanalisoida hyvä tahtonsa johonkin.

    Tuo sisäinen pakko ajatella lähimmäisiään on meissä ihmisissä asuva empaattinen kyky joka on välttämätön koko ihmissuvun hengissä selviämiselle. Siksi kaikki uskonnot painottavat sen tärkeyttä. Kristityillä ei ole minkäänlaista monopoolia hyviin tekoihin mutta yksilötasolla on joskus välttämätöntä että luodaan mahdollisuus ulottaa hyvien tekojen tarve oman ryhmänsä ulkopuolelle. Siksi kirkko on välttämätön jotta sen kodikseen tuntevat saisivat foorumin tehdä sitä mikä heissä uinuvana asuu. Tavallaan kirkon yhteinen usko pelastaa ihmiset tekemään niitä tekoja joissa heidän uskonsa löytää sopivan muodon.

    Yksilö joka on herännyt maailman hätään tarvisee foorumin ja yhteisön toiminnalleen. Yksin on vaikeata pelastaa koko maailmaa sen hädästä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Vesa Ahlfors sanoo:

    Jukka KIvimäki: “Luterilaisen vanhurskauttamisopin mukaan emme pelastu hyvien tekojen kautta vaan yksin uskosta Kristukseen…”

    Jos sitä Raamattua ja Jeesuksen opetuksia noin yksipuolisesti tulkitaan, niin kirkon ja sen yksittäisten jäsenten pitäisi kaiketi varmuuden vuoksi pidättäytyä kaikesta hyvän tekemisestä, että ei vain joutuisi epäilyksenalaiseksi, että luulee pelastuvansa omien tekojensa kautta. Olisiko se raskauttavaa joutua sellaisen “kerettiläisen” asemaan? 🙂 🙂

    Täyttä farssia blogin “resonaaminen”, joka voi johtaa asioita tuolla tavoilla tarkistelevan pelkkään “umpiperään.” Jeesus opetuksissaan ja myös Uuden testamentin kirjoitukset taitavat nyt sentään kehoittaa kristittyjä pyrkimään hyvien tekojen suorittamiseen, vaikka se tuo esiin, että ne sinällään ja pelkästään eivät tuo ihmiselle pelastusta. Sen monimutkaisemmaksi ei asioita ole tarvetta tehdä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Jukka Kivimäki
    Jukka Kivimäki

    Aktiiviseurakuntalainen Espoosta. Päivätyössä ammatillisen koulutuksen parissa.