Pienempi kysymys vaaleissa, isompi kysymys kirkolle

Puolueitten nimet ovat niin pitkiä, että niistä tavallisesti käytetään lyhenteitä. 50-luvulla joukkoon ilmestyi Kristillinen Liitto, joka myöhemmin muutti nimensä Kristillisdemokraateiksi. Aikaisemmin ja yhä vielä puolueesta puhutaan ”kristillisinä”. Käytetään myös lyhennettä KD, joka aikaisemmin tarkoutti kansandemokraatteja. Useimmille nyky-äänestäjille tuntematon asia on, että Suomessa 1906-1923 toimi myös vasemmistolainen kristillinen eduskuntapuolue, Kristillinen Työväenpuolue.

Kun nykyinen KD aika pian viime sotien jälkeen syntyi, oli se osa liikettä, joka sai virikkeensä ja myös rahoituksensa USA:sta. Muut Pohjoismaat ja erityisesti Norja olivat monta vuotta edellä tälläkin rintamalla. ”Kristillisdemokraatti”-nimi on myöhäisempi ja siinä mallimaana on myös Saksa, jonka CDU ja CSU ovat lähellä katolista kirkkoa.

Suomen KD on noin neljän%- liike, sen onneksi meillä ei ole 5% äänikynnystä. Valitut kansanedustajat ovat usein olleet joko pappeja tai vapaiden suuntien, erityisesti helluntaiseurakuntien aktiiveja. Liikkeen alkuaikoina useampi arkkipiispa, Simojoki, Juva ja Vikström toivat esille, ettei KD-toiminta perustu luterilaiseen yhteiskuntanäkemykseen. Luterilaisen kirkon jäseniä toimii kaikissa puolueissa ja hyvä niin.

Viime kunnallisvaaleissa oli KD-ehdokkaina runsaasti luterilaisen kirkon työntekijöitä. Minusta se oli hyvin huolestuttavaa. Nyt, eduskuntavaaleissa on KD-kandidaatteina noin parikymmentä teologia ja kirkon työntekijää. Onko se paljon vai vähän? Ja ketkä menevät läpi?

Kaiken kaikkiaan KD-yhteydet kirkkoon ovat huolestuttava asia. Se sotkee ja hämärtää poliittuista kenttää. Vielä vaarallisempaa on, jos joku KD-aktiivisuuden tähden alkaa vetää yhtäläisyysmerkkiä kirkon ja KD-liikkeen välille. KD ei ole evankelisluterilaisen kirkon yhteiskunnallinen siipi, niinkuin CDU ja CSU voidaan nähdä katolisen kirkon yhteiskunnallisena toimijana.

Kirkkomme piispojen asema ei ole tänä päivänä helppo. Ja kuitenkin, kaikesta huolimatta, tässäkin kysymyksessä voi toivoa, että pasuuna antaisi selvän äänen.

59 kommenttia

  • Heikki Palmu sanoo:

    LAURI

    Et anna nimeltä ehdokkaista arviota. Niin avoin demokratia kuitenkin toimii, jopa piispaehdokkaista annetaan arvioita ja ihan nimeltä.

    Huhtasaari sanoi Mikaelin kirkossa, että Persut asettavat suomalaiset kaikessa etusijalle ja vastustavat pakolaisten tuloa – “kuten Sanassakin sanotaan”. Mutta kun ei sanota, se oli valhe. Tällainen “kristillisten arvojen puolustaminen” on paitsi tekopyhää, myös petosluontoista.

    Emme voi mitään totuutta vastaan vaan totuuden puolesta.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Heikki Palmu sanoo:

    Vaalitaistelussa, demokratian perustapahtumassa pyritään vaikuttamaan siihen, kuka käyttää valtaa yhteiskunnassa.

    Minä toimin oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoisuutta ajavien puolesta ja kannattamalla heitä, toimin eriarvoisuutta ja rahan valtaa ajavia vastaan.

    Mlkä on sinun kantasi, voit sen pitää omana tietonasi jos haluat – lähdit kuitenkin puolustamaan KD:n, galluppien mukaan 4 prosentin joukkoa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Eikö vähemmistöjen puolustaminen ole nykyään muotia, suorastaan pakollista???

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kosti Vasumäki sanoo:

      Romanien kansallispäivä oli maanantaina 8.4. Heidän tasa-arvonsa ja oikeuksiensa puolesta Suomessa on ollut mahdollisuus harjoitella 500 vuotta. Yhtään eduskuntapaikkaa ei ole tähän mennessä heille tietääkseni langennut. En tosin tiedä, onko mikään puolue koskaan heitä edustajakseen edes pyytänyt, tai onko kukaan romaneista kansanedustajaksi pyrkinytkään tasa-arvon nimissä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Jukka Ahlgren edellisissä ja Jeppe Isberg näissä vaaleissa oli helppo löytää hakukoneen avulla.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kosti Vasumäki sanoo:

      Hyvä tietää. Jeppe Isberg ei tosin De Gröna-puolueelle näyttänyt kelvanneen. Toinen ehdokas on Aarre Lindeman.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Marko Sjöblom sanoo:

    Heikki Palmu. Olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että pastorin ei tulisi osallistua ollenkaan politiikkaan ehdokkaana ja että on hyvä, jos kristityt vaikuttavat eri puolueissa. Toisaalta voi mielestäni kysyä, toimivatko mainitsemasi 1960-luvun periaatteet enää 2020-luvun todellisuudessa. Perinteinen luterilaisuus on murentunut vauhdilla ja reformoidun teologian mukainen yhteiskunnan “kristillistäminen” hapattaa aktiivikristittyjen näkemyksiä yhä yleisemmin. Raamatun pohjalta voidaan tunnetusti tehdä hyvin erilaisia eettisiä ja poliittisia ratkaisuja. Mutta itse en juuri ihmettele KD:n vetovoimaa konservatiivisen herätyskristillisyyden piirissä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Heikki Palmu sanoo:

      MARKO,

      En minäkään ihmettele ja nehän nousevat samasta lähteestä. Näin olen ymmärtänyt, että esim. Uuden Tien alku rahoitettiin USA:sta.

      Vapaus mennä vaaleissa ehdolle on, mutta itse noudatin ehdottamasi linjaa: niin kauan kuin olin seurakuntapappi, en lähtenyt vaaleissa ehdolle.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Jos oletamme, että Amerikkalaista rahaa on tullut johonkin, niin voimme olettaa samalla kaavalla, että Saksasta tuli rahaa johonkin ja voimme olettaa, että N-liitosta tuli myös. Mitä eroa näillä rahoilla oli? Eikö jokainen raha, joka tulee ole tarkoitettu suuntausten vahvistamiseen?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Heikki Palmu sanoo:

    LAURI,

    Olettaakin voi, mutta tieto on kyllä oletuksia parempaa. Teologien lehdessä TA:ssa oli taannoin selvitystä amerikkalaisen rahan tulosta ja sen yhteydestä viidennen herätysliikkeen nousuun.

    Onhan meille rahaa tullut lähes kaikista ilmansuunnista. Sanotaan, ettei raha haise. Minusta on paljonkin väliä sillä, milloin, mistä ja missä tarkoituksessa raha ja ihmiset ovat tulleet. Eikö niin? Kun ajatellaan esimerkiksi Agricolaa Wittenbergistä tai myöhemmin mormooneja USA:sta.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • HEIKKI, Pitäisikö minun ajatella nyt niin, että ilman amerikkalaista rahaa ei Viides herätys olisi syntynyt? Kumpi voima vaikutti mielestäsi Muroman puheissa rahan voima vai Pyhän Hengen voima? Toki raha auttaa sovelluksissa, mutta sitten pitää laittaa heti kysmys, mikä taho kuitenkin kerää suurimman potin? Eikö se ole veronkantaja? Nyt meidän pitäisi asettaa itsellemme kysymys: Onko Herätys tarpeellinen Suomessa? Jos raha on apu, niin Suomen pitäisi juuri nyt olla äärimmäisen herätyksen tyyssijaa, eikö totta?

      Mitä tulee Mormooneihin, joita en juurikaan tunne enkä ole perehtynyt siihen oppiin kovin syvällisesti, niin ei pitäisi olla mitään vaaraa, jos suomalaisilla on vankka kristityn identiteetti.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Heikki Palmu sanoo:

    LAURI,

    kiitos kysymyksistä, keskustellaan.

    Olen ehdottanut Helsingin ja Joensuun kirkkohistorian viranhaltijoille, että tehtäisi kunnon tutkimusta Viidennen herätysliikkeen toiminnasta sotien jälkeen. Muroma ja Raamattuopisto on vanhempi. TA:n selvityksen mukaan raha kelpasi (mm. Uusi Tie), mutta ei kaikille, joille sitä tarjottiin, kuten ei SLEY:n Toivo Rapelille. KRS:sta en tiedä, mutta ilmeisesti sen lähteet olivat toiset, tosin myös amerikkalaiset. Koko ajan on aktiivisena ollut Missouri-synodi. Mikä on sen kontakti Lähetyshiippakuntaan? Joskus vielä sekin tulee julki, enkä pidä rehellisenä pimeän rahan selittämistä Pyhällä Hengellä.

    Mitä voidaan sanoa Pyhästä Hengestä? PH on aina mukana siellä, missä kirkko elää , toimii ja kasvaa. PH on rohkaisun, voiman ja lohdun tuoja. PH ei syytä vaan rohkaisee ja siunaa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Heikki!

      En selittänyt, koska en tiedä pimeistä rahoista. Tiedän hyvin ohuesti, että Muroma oli avainhenkilö jossain vaiheessa. Eikö mielestäsi Missourisynodi voi toteuttaa lähetyskäskyä vilpittömästi? Jos he kokevat, että voivat antaa apua köyhemmille seurakunnille ja liikkeille. En kiellä sitä, etteikö ole hyvä tietää avustavan porukan taustaa ja ideologiaa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Heikki Palmu sanoo:

    Missouri- synodi tuki ja avusti rahallisesti El Salvadorin luterilaista, evankeelista kirkkoa. Mutta kun kirkko hyväksyi papeiksi myös naiset, lopui tuki tuki siihen.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • He olivat uskollisia ajautkselleen. Näin jokaisen pitäisi olla. Pidämme sen mitä pidämme oikeana ja muutamme mielipidettä, jos Pyhä Henki siihen kehottaa. Ei ihmisten mielipiteen saisi vaikuttaa niin paljoa, koska Vapahtajamme ei ole ihmisten mielipide. Jos pitää jotain vääränä, ei sitä pidä edistää. Tässä tapauksessa pitäisi tarkata hedelmää ja jos se on hyvää niin voisi tukea jatkaa. Emme voi pohjoismaisina ajatella, että meidän tapamme on ainoa oikea ja kaikkien pitäisi siihen taipua, kun tämä systeemi on globaalisti vielä ainakin vähemmistö. Eihän demokratiassa aina tanssita vähemmistön pillin mukaan, vaikka vähemmistöistä halutaankin pitää huolta.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Miksi Missouri synodi ei olisi saanut avustaa meitä. Avustammehan mekin kirkkona todella monia kristillisiä puuhailuja ympäri maailmaa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      “Miksi Missouri-synodi ei olisi saanut avustaa meitä?” Nyt pitäisi kysyä, keitä ‘meitä’ synodi avustaa, missä tarkoituksessa ja millä ehdoilla. Missouri-synodi on tunnetusti aktiivinen toimija Kansainvälisessä luterilaisessa neuvostossa, joka on monessa asiassa eri kannalla kuin Luterilainen maailmanliitto, johon oma kirkkomme kuuluu. On siis luultavaa, että synodi avustaa sellaisia hengellisiä liikkeitä kirkkomme sisällä, jotka pyrkivät muuttamaan sen valitsemaa suuntaa. Silloin sitä voi pitää ulkopuolisena sekaantumisena kirkkopolitiikkaamme.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    En oikein tajua sitäkään, miksi pappi ei voisi olla neuvostossa jäsenenä. Papeilla kun on kaikkein paras näköala seurakunnan toimintaan. Moni pappi kun vielä asuu eri kunnassa, kuin työskentelee.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Mikroskooppisella kokemuksella sanoisin, että voi olla hyvä, mutta voi olla myöskin mykkätautia aiheuttavaa. Eräässä seurakuntaneuvostossa oli myös eläkerovasti mukana. Hän oli myös työvaliokunnan jäsen. Kun hän toimi esittelijänä, niin efekti oli sen kaltainen, että ajatusten tonava on tulvinut ja hullu, joka koittaa sanoa muuta kuin aamenta.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Martti: “On siis luultavaa, että …”

    No tuolla perusteella voi tietysti olettaa mitä tahansa ja kenestä tahansa. “On siis luultavaa että” , on nykyisen kirkkopolitiikan suuria löytöjä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Heikki Palmu sanoo:

      Dollariperusteinen Uusi Tie ja sen nykyinen päätoimittaja on m.m. vaatinut nimeltä mainittujen piispojen erottamista. Onkohan se ollut Pyhän Hengen vai Saatanan työtä?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      “’On siis luultavaa että’ on nykyisen kirkkopolitiikan suuria löytöjä.” En esittänyt ajatustani ‘suurena löytönä’. Pikemminkin on kysymys asiasta, joka pitäisi kunnolla tutkia. Se, mitä löydettäisiin, voi sitten olla kirkkopoliittisesti ‘suurta’, jos on ollakseen. Yhteys Lutheran Heritage Foundationista Suomen Luther-säätiöön on kuitenkin suora ja julkinen.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Heikki Palmu
    Heikki Palmu

    Tähän päivään mennessä olen ollut yli puoli vuosisataa lehtikirjoittaja, noin puoli vuosisataa kirjailija, yli neljäkymmentä vuotta luterilainen pappi ja yli kolmekymmentä vuotta työnohjaaja. Ja mitä vielä? Nyt, vanhuudessani yhä haluaisin olla yhteydessä muihin ihmisiin ja vähän myös vaikuttaa maailman menoon. Kirjoitan aktiivisesti. Kun saan kirjan valmiiksi, kuten viimeksi "Oulusa koulusa. 60-lukulaisen muistelmat." (Kirjapaja 2016), alan tehdä seuraavaa.