Pieniä päivän mietteitä

Kiitän pilvisenä aamuna Jumalaa auringonpaisteesta. Auringonsäteet ovat asenne! Kristus nousi kuolleista! Hän on todellinen aamunkoitto.

Jokainen kristitty on pappi ja siksi joka päivä ollaan palvelusvuorossa.

Autossani on Kristus-ikoni. Jeesus kulkee työmatkan kanssani.

En tykkää kaahalijoista liikenteessä. Suutun siitä helposti. Haluan opetella siunaamaan kanssa-autoilijoita – kaikkia heitä!

Kunpa muistasin rukoilla päivän eri hetkinä. Ei ole aina mielessä ja se harmittaa.

Herran käsissä vaikkei aina siltä tuntuisi!

Hymy pitää usein pahan mielen loitolla. Iloisia tervehdyksiä ja kiitoksen toivotuksia saisi tulla enemmän vastaan.

Kaupan myyjää kannattaa tervehtiä ja toivottaa Näkemiin kiitoksen lisäksi. Se näyttää antavan heille motivaatiota ja piristävän päivää.

Rukoilen rintapenkissä. Jeesus bodaa kanssani.

Olen kastettu, olen siis kristitty. Uskon, olen pelastettu.

  1. Kiitos auringon säteistä harmauden keskelle. Niin kovin harmaaksi on nämä jututkin täällä menneet, pelkkää valitusta siitä, että kirkon piispat eivät osaa hommaansa. Silmille hyppijöitä riittää.

    Kiitos Jumala jokaisesta piispasta. Vaikuta heissä sinun mielesi mukaista tahtomista ja tekemistä, että sinun hyvä tahtosi saisi toteutua heissä ja heidän kauttaan kirkkomme parhaaksi.

Kirjoittaja

Hassinen Ville
Hassinen Ville
Kuopiolaissyntyinen ja neljänkymmenen alkupuolella oleva seurakuntapappi ja sivutoiminen tutkijanplanttu. Aikansa Pohjois-Karjalan laulumaita kierreltyään olen palannut kotiseuduilleni vaatimattomien (ja niitten oekeetten) ihmisten pariin Savoon Kuopion kupeeseen seurakuntapapiksi. Kirjoittelen osin seurakuntatyön näkökulmasta, milloin sitten eksyn naputtelemaan pohdiskellen ja sukeltelen syvempiin uomiin.