Pikkupaasto on parannuksen aikaa

Kamerunissa joulutähdet ovat isoja puita trooppisessa metsässä.

Liturgisesti adventtiaika on pikkupaastoa. Valmistaudumme joulun tuloon. Paasto on vanhastaan kuulunut joulun edelle adventin viettoon. Nykyisin erilaisten "pikkujoulujen" vietto on hämärtänyt kirkkovuoden ajankohdan paaston luonteen. Tästä on toimivana käytännössä useinkin vain lipeäkala, jota syötiin paastonaikana, kun muiden eläinten lihan syönnistä paastonaikana pidättäydyttiin.

Paaston aika on erityistä parannuksen teon aikaa. Halutaan vapautua kaikesta turhasta ja elämää sitovasta. Tehdään parannusta pahuudesta ja suuntaudutaan mielen uudistukseen ja halutaan saada elämään uutta rohkeutta ja puhdistautuneen persoonan suomaa turhista taakoista vapautunutta ja selkeästi suuntautunutta uuden elämän osallisuutta rakkaan Vapahtajamme armossa ja Pyhän Hengen voimassa.

Johannes Kastajan parannussaarna valmisti aikoinaan Jeesuksen julkista toimintaa. Siksi joulun valmisteluun kuuluu myös kolmannen adventtisunnuntain sanoma Johannes Kastajan esiintymisestä Jumalan Pojan syntymäjuhlan edellä.

Käsittelen tässä parannuksen sunnuntain Vanhan testamentin tekstiä, jossa profeetta Jeremia kirjoittaa kokonaisen kansan parannuksen teosta voimakkain sanoin. Parannukseenhan kuuluu kaksi osaa: syntien tunnustamisessa julki tuotu katumus sekä toisena merkittävämpänä osana synninpäästöön uskominen. Jeremian teksti on mitä voimakkaimmin sanoin kuvattu koko kansan synnintunnustus.

Sunnuntai 16.12.2018
3. adventtisunnuntai
Tehkää tie Kuninkaalle
Ensimmäinen lukukappale Jer. 3: 21-25

Jeremian kautena kansan luopumuksen erityisenä piirteenä oli Baal nimisen epäjumalan palvonta. Siihen sisältyi monenlaisten epäsiveellisten elämänmuotojen harjoittaminen. Tämä oli Juudan kansan synnin käytännön ilmenemismuotoa.

Epäjumalista vapautuminen

Jeremian lausumaan synnintunnustukseen sisältyi sen tunnustaminen, että Jumalan kansa oli luopunut elävästä Jumalasta. Kansa ei muistanut, että Jumala oli sen ottanut omakseen ja piti siitä huolta. Niinpä Jumalan lupaama siunaus jäi tulematta.

Sen sijaan kansa palvoi epäjumalia ja sen seurauksena oli monenlaisia ahdistuksia kansan keskuudessa. Juudan kansa oli tuhon partaalla, muttei tiedostanut tilaansa. Syntinen luopumus tuhosi kansan elinvoiman ja tuhosi kansan henkisen ryhdin.

Tervittiin parannuksen tekoa. Siihen tähtäsi Jeremian julki tuoma kansan yhteisten syntien tunnustaminen ja niistä vapauttavaan parannukseen vetoaminen.

Olemme rikkoneet Herraa, Jumalaamme, vastaan.
Nuoruudestamme asti tähän päivään saakka
olemme tehneet syntiä,
niin me itse kuin meidän isämmekin.

Parannus on kaste

Vanhan kirkon opetus parannuksesta voidaan kiteyttää kolmeen sanaan: "Parannus on kaste." Kasteessa olemme saaneet parannuksen omaksemme ja jokapäiväisessä elämässämme elämme todeksi tätä kasteessa annettua lahjaa.

Kahdentoista apostolin opetus eli Didakhe sanoo, että parannus on sama kuin kristityksi tuleminen. (Did 10:6)

Hermaan Paimen sanoo tästä, että parannus on kaste:
"Ei ole muuta parannusta kuin se, kun astuimme alas veteen ja saimme aikasempien syntiemme anteeksiannon."

Efraim Syyrialainen lausui Herramme toisesta tulemisesta puhuessaan seuraavaa:
"Myöskään me, veljeni, emme saa olla pelastuksestamme epätoivoisia. Jos olemme tehneet syntiä, kääntykäämme takaisin. Jos olemme tehneet syntiä tuhat kertaa, kääntykäämme tuhat kertaa"

Isossa katekismuksessa Luther sanoo, että kristityn parannus on jatkuvaa palaamista kasteeseen.

Parannus johdattaa tulevaisuuteen ja uskon rohkeuteen

Johannes Kastajan julistus tarjosi parannuksen kasteen vedessä. Hän julisti Taivasten valtakunnan tuloa ja siihen valmistauduttiin kasteen lahjaksi antaman parannuksen välityksellä.

Myös Vapahtajamme julisti Taivasten valtakunnan tuloa. Parannus ja usko kuuluivat yhteen. Jeesuksen kaste eli kristillinen kaste oli Pyhän Hengen kaste on elämän uudistuksen ja tulevaisuuden voiman antava kaste.

Teinosten kirja sanoo Jeesuksen parannussaarnasta:
"Myös Jeesuksen julistukseen kuuluu parannuksen vaatimus (esim. Mk 1:15). 'Parannus' (kr. metánoia) ei tällöin merkitse kuten kreikan kielessä yleensä vain älyllistä eikä siveellistä 'mielen muutosta', vaan koko ihmisen perusratkaisua, täyttä kääntymistä synnistä Jumalan puoleen: taustana on VT:n profeettain julistus. Parannus on eskatologisesti määräytynyttä, ja siihen kuuluu usko: 'Jumalan valtakunta on tullut lähelle: tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi' (Mk 1:15; Mt 3:2)."

* * *
Seppo A. Teinonen - Riitta Teinonen
ajasta ylösnousemukseen
Sata sanaa teologiaa, s 201
ISBN 951-625-996-0

3 kommenttia

  • Pekka Pesonen sanoo:

    Hei Matias.Olen jo vuosia pohtinut sitä ; miksiköhän seurakunnat ilmoittavat messuistaan hyvin niukasti netissä. Monista muista tilaisuuksista on hienoja värikuvin varustettuja , kutsuvia mainoksia. Messuista vain aika ja kolme nimeä.

    Minä kun olen muutellut paikkakuntia useampaan kertaan niin aina on sama ongelma edessä. Ensin pitää löytää kirkko, sitten parkkipaikka ja vielä oikea ovikin. Luetteloa voisi jatkaa pitkään. Sillä me uudet tulijat kaipaisimme paljon enemmän tietoa, kuin mitä nyt on saatavissa.

    Sen ymmärrän hyvin ,että kun lehdissä ilmoitellaan, niin se on kallista. Netissä on kuitenkin ilmaista. Joten päivän tekstitkin olisi kiva lukea ilmoituksista. Silloin niitä voisi tutkistella helposti jo etukäteen.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Pekka

      Kiitos puheenvuorostasi.

      Mielestäni esityksesi tuo elille erittäin tärkeän asian. Toisinaan on erittäin vaikeaa löytää etsimäänsä tietoa seurakuntien nettisivuilta.

      Mielestäni paljon olisi kehittämisen varaa.

      Kiitos puheenvuorostasi!

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Matias Roto
    Matias Roto

    Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kaupunginvaltuutettu ja tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja Somerolla. Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän valtuutettu. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja ja kansainvälisen toimikunnan jäsen. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu ja kirkkoneuvoston jäsen sekä Tampereen hiippakuntavaltuuston jäsen ja Kirkolliskokouksen 3. varajäsen. Vanhemmat lapset ovat jo aikuisia, kotona vielä prinsessat Hilary ja Elvira.