Puhe alkaa paastosta ja huipentuu Messiaan tuloon

Ristiinnaulitun kuva Kangasniemen kirkossa.

Paasto

Juutalaisilla oli yksi pakollinen paastopäivä. Se oli suuri sovintopäivä. Muutamilla ryhmillä oli useampia paastopäiviä. Fariseukset paastosivat maanantaisin ja torstaisin. Jeesuksen opetuslapsilla ei ollut samanlaista paastoa. Tästä syntyi keskustelua liikkeiden välillä. Sunnuntain 8.10.2017 evankeliumi on osa tätä keskustelua.

Myöhemmin myös kristikunta otti tavakseen paastota kaksi kertaa viikossa. Toiseksi paastopäiväksi tuli perjantai, joka oli Jeesuksen kuoleman päivä. Toiseksi keskiviikko, joka oli Juudaksen pettämisen päivä.

Nämä paastopäivät ovat myöhemmin vaikuttaneet paljonkin ihmisten elämässä. Jopa suomalainen tapa viettää torstaita hernekeittopäivänä on seurausta tuosta paastopäivien vietosta. Vanhastaan ei voitu syödä lihaa keskiviikkona koska se oli paastopäivä ja toisaalta lihaa ei syöty kuin kahdesti viikossa, jolloin ylösnousemuksen päivä ja pyhäpäivä sunnuntai oli luonnollinen toisena päivänä.

Messias on tullut - Jumala on läsnä

Evankeliumissa Mark. 2:18-22 keskustelu paastosta syvenee keskusteluksi Jeesuksen olemuksesta. Jeesus käyttää sanoja ”Ihmisen Poika” ja ”Sulhanen” tavalla, jotka juutalaisessa yhteisössä liitettiin Jumalaan. Jeesus puhui hääjuhlasta tavalla, josta kuulijat ymmärsivät Messiaan ajan koittaneen. Jeesuksessa Jumala on ottanut yhteyttä ihmisiin ja tullut luoksemme.

Juutalaisessa yhteisössä hääjuhla oli niin arvostettu että jopa arvostetut juutalaiset opettajat keskeyttivät opetuksensa kun hääkulkue meni heidän ohitseen. Koko kylä ja kaikki sen asukkaat kunnioittivat hääjuhlaa niin paljon.

Sanasta sulhasesta tuli oppineitten piirissä ilmaus suuremmasta todellisuudesta kuin vain miehen ja naisen välisestä liitosta. Siitä kasvoi ilmaus Jumalan ilmestymisestä ihmisten elämään. Häneltä odotettiin Messiaan lähettämistä. Kansan keskuudessa odotettiin Jumalan valtakunnan tuloa. Messiaan odotus oli ilmassa. Jumalan vapauttavaa kosketusta kansansa hyväksi toivottiin syvästi.

Tähän tilanteeseen liittyvät Jeesuksen sanat siitä että yljän ollessa paikalla hääväki ei voinut paastota. Jeesus siis sanoi, että nyt oli koittanut aika, jolloin Jumala itse on tullut kansansa luo ja on heidän keskuudessaan hänen persoonassaan.

Tämän julistuksen liitteeksi Jeesus puhuu vielä kaksi tuon aikaisen arkielämän vertausta kankaan paikasta ja viinin säilytyksestä. Kummassakin oli sama sanoma. Jeesuksessa Jumalan aika on tullut. Uusi aika on koittanut. Jumalan valtakunta on paikalla. Jeesus on Jumala.

Jeesuksen tehtävään koko maailman pelastuksena kuuluu myös se että hän kärsi ja kuoli Golgatan ristillä. Siitäkin Jeesus puhuu, Ihmisen Pojan poismenosta. Rikkaassa Raamatun kohdassa siis olisi paljonkin sanottavaa. Tässä tuon vain lyhyesti viittauksen Jeesuksen olemukseen Jumalana ja ihmisenä ja tähän liittyen kolminaisuusoppiin sekä Jeesuksen sovintotyöhän ristin kuolemassa, mihin teksti myös viittaa.

4 kommenttia

  • Tapio Tuomaala sanoo:

    Roto näkee asiat lihan kautta, mistä esimerkki Jesajalta:

    “Tälläinenkö on se paasto, johon minä mielistyn, se päivä, jona ihminen kurittaa itseänsä? Jos kallistaa päänsä kuin kaisla ja makaa säkissä ja tuhassa, sitäkö sinä sanot paastoksi ja päiväksi, joka on Herralle otollinen?

    Seuraavassa jakeessa Herra kertoo, mikä on oikea paasto:

    “Eikö tämä ole paasto, johon minä mielistyn: että avaatte vääryyden siteet, irroitatte ikeen nuorat, ja päästätte sorretut vapaiksi, että särjette kaikki ikeet?”

    Roto ei tahdo juutalaisesti eli lihallisesti ajattelevana päästää kirkko-opin sortamia vapaiksi, vaan jatkuvasti levittää kirkkoisien oppeja. Ei hän tahdo särkeä alistamisen ikeitä, joista eräs on kirkkojen vesikasteoppi. Hän opettaa, että kastamaton lapsi joutuu helvettiin. Se on varmaan kirkon virallinen oppi, josta ei haluta julkisesti puhua, mutta Roto levittää sitä häpeilemättä.

    https://www.kotimaa24.fi/blogit/jumalan-lapseksi-tuleminen/comment-page-3/#comments

    Jos kirkossa kaikki olisivat Roton lailla ajattelevia, juoksisin siitä mahdollisimman kauas ja kehottaisin kaikkia muitakin tekemään samoin. Onneksi kirkossa on liberaali siipi, joka näkee sydämellään evankeliumin. Siinä on kirkon toivo. Kirjain on jo tappanut osan konservatiiveista eikä heitä pysty auttamaan.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Tapio

      Kiivailet aivan ajattelemattomasti. Miksi hyökkäät kirkkoa vastaan?

      Efesolaiskirjeen ensimmäisessä luvussa sanotaan, että kirkko on Kristuksen ruumis. Ef. 1:23. Kirkon vastaisesti kiivailemalla kiivailet Vapahtajaamme vastaan.

      Kiivailemalla pyhää kastetta vastaan pyrit estämään ihmisiä pääsemästä pelastuksen osallisuuteen. Raamattuhan sanoo, että kaste pelastaa. 1. Piet. 3:21.

      Ja eikö meidänkin olisi paljon miellyttävämpää turista keskenämme jos et käyttäisi niin ruokotonta kieltä minua kohtaan.

      Minun tehtäväni on julistaa puhdasta Jumalan sanaa. Aivan niin yksinkertaisesta syystä en mene sivusta tulleiden harhaoppien vietäväksi. Suosittelen sinullekin Tapio puhtaaseen oppiin siirtymistä kaiken maailman tuulien seuraamisen sijaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sami Paajanen sanoo:

      Tapio, monista asioista voidaan olla eri mieltä, mutta viha ja siihen liittyvä katkeruus on sielulle myrkkyä. Täytyy oppia kiivailemaan rakkaudessa ei vihassa. Mielenpahoittajaksi on liian helppo ruveta, se tosin kartoittaa rukouksen Hengen.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Sunnuntain 8.10.2017 aiheesta ja teksteistä kerrotaan osoitteessa

    18. sunnuntai helluntaista

    http://notes.evl.fi/Evkirja.nsf/keFI?OpenPage&dindex=20171008

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Matias Roto
    Matias Roto

    Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kaupunginvaltuutettu ja tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja Somerolla. Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän valtuutettu. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja ja kansainvälisen toimikunnan jäsen. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu ja kirkkoneuvoston jäsen sekä Tampereen hiippakuntavaltuuston jäsen ja Kirkolliskokouksen 3. varajäsen sekä seurakunnan edustaja useamman järjestön hallintoon. Vanhemmat lapset ovat jo aikuisia, kotona vielä prinsessat Hilary ja Elvira.

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit