Puhuiko Jeesus pehmeitä?

Koska en kuulu Facebookiin, en ollut aiemmin tutustunut kirkkoherra Jussi Mäkelän kirjoitukseen, josta on noussut melkoinen kohu. Kotimaa24:stä löysin kyllä asiaan liittyvää kirjoittelua mutta en alkuperäistä kirjoitusta. Ensin ajattelinkin, että ohitan koko asian. Eihän jokaisesta kohusta, joka kirkon piirissä nykyään syntyy, jaksa kiinnostua.

Kun kiistely asiasta kuitenkin on saanut aika isot mittasuhteet, pyysin miestäni tulostamaan kirjoituksen Facebookista, jotta ihan itse voisin lukea, mitä kamalaa mies on mennyt kirjoittamaan.

Totesin, että tämähän on ihan sitä peruskauraa, josta Raamattu ja luterilaiset tunnustuskirjat puhuvat. Samaa, jota apostolit julistivat ja Jeesus itsekin. En ymmärrä, mikä siinä oli sellaista, mitä pappi ei saisi sanoa. Sehän julisti ennen kaikkea Jumalan pelastavaa rakkautta, jota ei ole luvattu kenellekään ohi Jeesuksen.

Joitakin aikoja sitten kohistiin Tuomas Enbusken kolumnista Iltalehdessä. Siinä hän vaati kirkkoa palaamaan alkuperäiseen sanomaansa parannuksesta, pelastuksesta ja helvetistä. Eli juuri siihen, mitä Mäkelä kirjoitti (vaikka ei hän helvettiä edes maininnut). En tiedä, miten tosissaan Enbuske oli, vai eikö vain keksinyt parempaa aihetta pölläyttää henkistä ilmapiiriä. Mutta tähän toivomukseenhan Mäkelän kirjoitus suoraan vastasi – tahallaan tai huomaamattaan.

Ateisti huutaa alkuperäisen kristillisen sanoman perään, ja osa kirkon vastuunkantajia yrittää tukahduttaa huudon? Aika absurdia!

Suomen Raamattuopisto otti kantaa Mäkelän puolesta, Kansan Raamattuseura vastaan. Ulla Saunaluoma kirjoitti, että Jeesus ei puhunut tuomitsevia sanoja muille kuin fariseuksille ja kirjanoppineille. Voin monessa yhtyä Saunaluoman ajatuksiin, mutta tämä maininta Jeesuksesta antaa kyllä siloitellun kuvan hänen puheistaan. Ei Jeesus yksityisiin ihmisiin kohdistanut tuomitsevia sanoja, mutta puheissaan kansanjoukoille hän käytti usein varsin suorasukaista kieltä, suorasukaisempaa kuin Mäkelä, jonka kirjoituksesta en löytänyt tuomitsevia sanoja, ainoastaan selkeitä kehotuksia.

Esim. vuorisaarnansa Jeesus puhui kaikelle kansalle, ei vain fariseuksille. Sen lopussa Jeesus sanoo, että niitä, jotka menevät avarasta portista laveaa tietä kadotukseen, on suuri määrä. Samassa saarnassa hän sanoo, että joka nimittelee toista hulluksi, on ansainnut helvetin tulen. Ja myös: ”Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, kaadetaan ja heitetään tuleen.”
Kotikaupunkiaan Kapernaumia ja muutamaa muutakin Jeesus nuhteli siitä, että ne eivät tehneet parannusta, vaikka näkivät hänen tekonsa. Hän totesi, että Sodoma ja Gomorra pääsevät tuomiopäivänä helpommalla kuin ne.

Johanneksen evankeliumissa Jeesus toteaa: ”Sillä, joka uskoo Poikaan, on iankaikkinen elämä, mutta joka ei tottele Poikaa, se ei pääse näkemään elämää, vaan Jumalan viha pysyy hänen päällään.” (Joh. 3:36) Matteuksessa puolestaan: ”Joka rakastaa isäänsä tai äitiään, poikaansa tai tytärtään enemmän kuin minua, ei kelpaa minulle.” (Matt. 10:37). Nämä eivät ole pehmopuheita. Ei Jeesusta ole syytä puolustaa pehmentämällä tai peittelemällä hänen julistustaan. Hän ottaa kyllä itse vastuun puheistaan.

Sananjulistajan tulee uskaltaa julistaa myös Jumalan lakia, mutta samalla hänen on tehtävä ymmärrettäväksi, että hän itse on yhtä lailla sen kohde kuin kuulijatkin. Julistus, jossa julistaja asettuu muiden yläpuolelle, on kieltämättä vastenmielistä ja herättää torjunnan. Mäkelän tekstissä en kuitenkaan havainnut sellaista sävyä.

Nykyaika on pehmoaikaa, niin herkkänahkaista, ettei siedä minkäänlaista nuhtelua eikä ehdottomia totuuksia. Ihmiset haluavat olla rauhassa ja uskoa ”omalla tavallaan”. Mutta Raamatun perussanoma on selvä: vain usko Jeesukseen pelastaa kadotustuomiolta. Jos kirkko ei siedä tämän sanomista ääneen, se on menettänyt suolansa ja kelpaa vain pois heitettäväksi ja ihmisten tallattavaksi.

45 kommenttia

  • Joni Toivonen sanoo:

    Meinasin itsekin kirjoittaa blogin aiheesta ja hämmästellä samoja asioita. Nyt voinkin allekirjoittaa tähän erinomaiseen kannanottoon!

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kalevi Kauppinen sanoo:

    Näin minäkin ajattelen, olen samaa mieltä kuin kirjoittaja on. Hyvä ja asiallinen kirjoitus, jossa tulkitaan Raamattua oikein.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    Onko papilla oikeus ja velvollisuus puhua k a i k k i mitä Raamatussa sanotan ja vaikapa käsketään ja kehottaa ajatelemana ja tomimanja samoin? Ja jos ei ole – kuten uskon ja etenkin toivon – niin mihin raja vedetään?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Anita Ojala sanoo:

      Raja voidaan vetää perusasioiden, eli pelastukseen liittyvien asioiden, ja tapasidonnaisten asioiden välille. Kaikki Raamatussa ei ole pelastuskysymyksiä, esim. miesten hiusten pituus, naisten pään peittäminen rukoillessa yms.

      Jussi Mäkelä kirjoitti ainoastaan ydinasioista, joten ei ollut tarvista vetää mitään rajaa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Jaa jaa, mutta kun siitäkin mitkä ovat ns. pelastuskysmyksiä ollaan niin kovin erimielisiä niistäkin… Homous näkyisi olevan mutta esim. ylensyöminen eli ahneus ei…

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kalevi Kauppinen sanoo:

      Seppo Heinola: Raamatun mukaan kehomme on sielun temppeli, jota tulee hoitaa terveillä elämän tavoilla. Nykyään on jo niin paljon tutkittua tietoa siitä, miten kehoamme voidaan parhaiten hoitaa, ylensyöminen ei kuulu terveisiin elämäntapoihin.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Onko Kauppinen ahne nautinnonhimoinen ylensyöminen helvettiin vievä synti, koska se on samassa syntiluettelossa kuin homous?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Weckroth sanoo:

      Edelleen, sillä on merkitystä mitkä ovat kaikille tarkoitettuja eettisiä, hengellisiä ja moraalisia ohjeita, ja mitkä tietyssä tilanteessa oleville yksittäisille ihmisille, kansoille ja seurakunnille. Tietysti.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Weckroth sanoo:

      “Onko ahne nautinnonhimoinen ylensyöminen helvettiin vievä synti, koska se on samassa syntiluettelossa kuin homous?” —-

      -Miksi se olisi helvettiin vievä synti _sen takia_, että se jossain yhteydessä mainitaan samassa syntiluettelossa kuin homous?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Sarille: Keksiajalla vakiintui kirkossa seuraava kuolemansyntien luettelo: Ylpeys (turhamaisuus) Kateus Viha Laiskuus Ahneus Ylensyönti Himo Katumaton kuolemansynti johtaa kadotukseen. Muut synnit vahingoittavat ihmistä ja hänen suhdettaan Jumalaan, mutta eivät johda johda katumattomina kadotukseen. Toteutettu homous katsottanee himon alaiseksi kuolemansynniksi mihin lokgiikan mukan pitäisi katsoa myös katumaton ylensyönti… Miksi palstan kiihkouskovaiset eivät kuitenkaan ole tuomisemassa ylensyömistä, samoinkuin tuomitsevta homoseksuaaliset teot?

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Jouko Kukkonen sanoo:

    Kiitos Anita! Puit julkisiksi sanoiksi monien ajatukset!

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Näissä vastaavissa jutuissa on vähän sama tilanne kuin omien lasten riidassa. Siinä, kun menee väliin, ni hetkenpäästä saattaa tajuta menneensä väärälle puolelle. Joten en tee pelkän lukemisen perusteella mitään varmoja johtopäätöksiä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Anita Ojala sanoo:

      Voi olla näinkin, mutta en minäkään tee sen pidemmälle meneviä johtopäätöksiä kuin mitkä koskevat tätä Mäkelän kirjoitusta. Siitähän tämä kohu kai syntyi. Vuosaaren seurakuntaa tai kyseistä kirkkoherraa en tunne sen paremmin.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Totta on kaikki mitä kirjoitit.silti emme voi tietää kaikkea, mitä pitäisi tietää, jotta osaa tehdä oikeita johtopäätöksiä. Emme kuitenkaan tiedä riittävästi, vaikka luetun perusteella voimme olettaa asian olevan itsestään selvä. Pelkkä keskustelun aloittaminen on jo kannanotto.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Nyt oivalsin sen miksi seurakunnissa pyritään asioita laittamaan maton alle. Nimittäin tuossakin tapauksessa käy niin että yleiseen keskustelun kohteena seurakunnan kyky selvittää asia käy yhä hankalammaksi. Siinä sitä on puun ja kuoren välissä. Asioita tulisi puhua läpi, mutta jääkö siihen mahdollisuutta, kun ulkopuoliset tahot tulevat keskusteluun mukaan. Syntyy syviä rajalinjoja joiden ylittäminen on entistä vaikeampaa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Anita Ojala sanoo:

    Mäkelän kirjoitus julkaistiin lehdessä, Facebookissa ja Twitterissä. Siis se oli täysin julkinen. Siihen otettiin kantaa julkisesti Kotimaa24n sivuilla useassa artikkelissa. Miksi, jos asia on niin arkaluontoinen, ettei ulkopuolisten suotaisi ottaa siihen kantaa? Onhan kantaa otettu kaikkiin muihinkin kirkon kiistakysymyksiin piispan huolimatonta taloudenhoitoa myöten.

    Voi olla, että asiaa on uutisoitu yksipuolisesti. Että taustalla on muutakin. Silloin ei olisi asiasta pitänyt edes uutisoida. Mutta en ole saanut sellaista käsitystä, että tämä olisi niin poikkeuksellisen arkaluontoinen asia, että se pitää käsitellä suljetuin ovin.

    Kirkosta halutaan armon ja rauhan yhteisö. Jeesus puhui kyllä rauhasta, mutta kahdessa merkityksessä. Hän sanoi: “Älkää luulko, että minä olen tullut tuomaan maan päälle rauhaa vaan miekan. Minä olen tullut nostamaan pojan isäänsä, tyttären äitiään ja miniän anoppiaan vastaan…” Voisi ehkä jatkaa: kirkkoherran seurakuntaneuvostoa vastaan.

    Mutta Jeesus lupaa rauhan niille, jotka ottavat hänen pelastustyönsä vastaan ja luovuttavat elämänsä ohjat hänen käsiinsä. Se on rauha ihmisen ja Jumalan välille. Samalla ihminen voi kuitenkin joutua ristiriitoihin jopa oman perheen kanssa. Eräskin nainen kirjoitti äskettäin päivälehden mielipideviestissä: “Mieheni tuli uskoon. En enää kestä häntä. Lähden.” (Joskus kyllä vastakääntynyt voi olla niin äkkiväärä, että häntä oikeasti on vaikea sietää. Mutta se ei ole Jeesuksen aikaansaamaa riitaa, vaan ihmisen kypsymättömyyttä.)

    Sellaista rauhaa Jeesus ei sen sijaan julistanut, että ihmisten pitä saada elää oman mielensä mukaan ja jatkaa erossa Jumalasta.

    Katson, että julkinen keskustelu asiasta on sallittua, jopa tarpeen. Se ei nimittäin koske ainoastaan Vuosaaren seurakuntaa. Tämä rajalinja on olemassa kirkossa muuallakin – läpi Suomen. Jos nyt kirkko ottaa sen linjan, että tällaisia ei saa pappi puhua eikä kirjoittaa, kaiketi tarvitaan luettelo niistä “turvasanoista”, joista pitää luopua. Ja samantien lauseista ja asioista, joista ei saa puhua, jotta kirkkoon olisi “turvallista tulla”. Tämä turvallinen linja on ollut jo voimassa pitkään radiohartauksissa.

    Ainoa asia, mikä vähän särähti Mäkelän kirjoituksessa, oli kohta: “…annat Jumalan muuttaa sinua oman Poikansa kaltaiseksi”. Siitä tavoitteesta jäädään kyllä kauaksi – kaikki.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Tässä paljastuu se mekanismi, jonka tähden monen seurakunnan asiat eivät ole kunnossa. Vaikeista asioista kieltäydytään avoimesti keskustelemasta. Jolloin tilanne vain lukkiutuu.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Ts. Laitetaan maton alle.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Anita Ojala
    Anita Ojala

    Olen eläkkeellä oleva luokanopettaja, free lancer -kuvittaja, -kirjailija ja -toimittaja. Minulta on julkaistu 4 kirjaa: mm. Valopilkkuja: viriketekstejä lasten ja nuorten hartaushetkiin (soveltuu myös aikuisten hartauskirjaksi).

    Kirjoittajan viimeisimmät blogit