Puolet pois on liian vähän

Suomessa kaikki on kiellettyä ellei sitä erikseen ole säädetty luvalliseksi. Tältä näyttää kun katsellaan ympäristöministeriön touhuja maamme orjuuttamiseksi.

EU on määritellyt noin 2000 lupaa vaativaaa asiaa, joilla selvitään ympäristön hoidosta.

Ruotsissa vaaditaan lupa noin 5000 ympäristöä koskevaan asiaan.

Mutta Suomessa vaaditaan lupa noin 180.000 ympäristöön vaikuttavaan toimenpiteeseen.

Jotkut säädökset ovat täysin terveen järjen vastaisia.

En voi ymmärtää miksi muutamilla paikkakunnilla lähikanamunien suoramyynti on kielletty suurtalouskeittöille.

Ihmettelyä herättää, miksi oman tilan maitoon leivottujen pullien myynti on kielletty maalaiskaupoissa. Miten terveystarkastajille on annettu valtuutus tällaiseen nipotukseen.

Hämmästystä herättää, miten kaavoittaja katsoo oikeudekseen puuttua terassien kalusteiden värivalintaan.

Käsittämätöntä että Ely-keskus on jossakin puuttunut hääpaikalle opastavaan kylttiin. Olisi pitänyt kuulemma olla lupa tuon pystyttämiseen.

Itse en juo olutta enkä suosittele sitä muillekaan, mutta silti esimerkki suomalaisten byrokraattien kukkasista. Suorastaan tragikoominen oli erään tamperelaisen kokemus. Hän halusi ostaa vieressä tehtyä käsityöolutta. Mutta sepä ei käynytkään. Piti tilata virolaiselta nettikaupan kautta. Olut teki noin 400 km matkan, vaikka sitä olisi saanut läheltä.

Myöskään kaikkialla ei näytetä ymmärrettävän historiallisten arvojen päälle.

Trafi sulki matkailumajakoita sillä perusteella, että niistä puuttui varauloskäytävä.

Trafi kielsi Lapin perinteisen jokiveneiden käytön kun niistä puuttui CE merkintä.

Suomessa on noin 50 hyllymetriä lakeja. Mielestäni näistä on päässyt tulemaan pöhötauti. Huomattavalla karsinnalla päästäisiin eroon turhista ja elämälle vieraista kirjoituspöytätuotteista, joiden hyöty on lähes olematon ja joista muutamat jopa terveen maalaisjärjen vastaisia.

Noista 180.000 ympäristöasiaa koskevan luvan määräävistä säädöksistä voitaisiin 100.000 lopettaa heti. Sitten voitaisiin jatkaa 50.000 kun ollaan vähän käytetty harkintaa. Perusteellisemman harkinnan jälkeen voitaisiin vielä pienentää 20.000 lupavähennyksellä ja lopuksi vielä 5000 tuhannella ja päästään naapurimaamme tasolle.

Tuolloin maamme ympäristöasioiden hoidon pitäisi olla todella mielekästä. Ihmiset ymmärtäisivät mistä on kysymys ja myös lakien valvonta olisi selväpiirteisempää, kun päästään eroon nykyisestä virkamiesten mielivaltaan johtavasta pykälien sortovallasta.

Puolet pois on liian vähän.

* * *

Olen saanut tähän ideoita Salon Seudun Sanomien pääkirjoituksesta kuukauden vaihteessa, missä näitä asioita pohdittiin.

20 kommenttia

  • Joku lauloi joskus: Kaikki on ihanasti rempallaan! Kun lomailemme ulkomailla, ihailemme useasti rakennuksia, joissa ovat nurkat rempallaan. Kuljeskelimme joskus eräässä naapuriomaassa, joss talot olivat joen varteen rakennetut harmaan väriltään ja saunat ihan jokitöyräällä. Joku retkikunnan jäsenistä loihe lausumaan miten ihanan näköistä kaikki on. Tapani mukaan toimin ilonpilaajana, kun kysyin asuisiko hän mielellään siinä idyllissä.

    Ehkä joku taika on tässä maassa, kun palataan kieltojen ja täyskanttisen reknnusmateriaalin maahan niin kauneusarvot muuttuvat. Lähiö rakennetaan niin, että erot löytyvät vain postilaatikon nimestä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Juhani Ketomäki sanoo:

    “En voi ymmärtää miksi muutamilla paikkakunnilla lähikanamunien suoramyynti on kielletty suurtalouskeittöille.”

    Sen takia että munien tuoreudesta ei ole mitään takeita.

    “Ihmettelyä herättää, miksi oman tilan maitoon leivottujen pullien myynti on kielletty maalaiskaupoissa.”

    Samasta syystä kuin äsken mutta munien tilalle kirjoitetaan maito.

    “Miten terveystarkastajille on annettu valtuutus tällaiseen nipotukseen.”

    Meidän hyvinvoinnin ja terveyden suojelemiseksi.

    “Käsittämätöntä että Ely-keskus on jossakin puuttunut hääpaikalle opastavaan kylttiin. Olisi pitänyt kuulemma olla lupa tuon pystyttämiseen.”

    Niitä kylttejä asetellaan ihan mihin vaan. Ne saattavat peittää liikennemerkin tmv. Ja jos nämä sallitaan, mihin se raja vedetään? Eikö kuka tahansa saisi silloin pystytellä kuitteja.

    “Trafi sulki matkailumajakoita sillä perusteella, että niistä puuttui varauloskäytävä.”

    Tämän ymmärrät jos joskus joudut tulipaloon rakennuksessa josta puuttuu varauloskäytävä. Aika vähän var¨maan majakkapalossa kuolleen omaista lohduttaisi, että vainaja sai sentään suojella historiaa.

    Nykyään on muotia arvostella sellaista säätelyä, joka on tehty kaikkien parhaaksi. Kun ensimmäinen salmonellaepidemia puhkeaa niin loppuu tämä muotiin tullut ravintolapäiväpelleily. Siinähän kuka tahansa voi yhden päivän aikana myydä mitä tahansa ruokana

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Juhani

    Otan tässä lähempään vain yhden noista kuittaamistasi asioista ikään kuin esimerkiksi siitä että todellisuus ei ihan vastaa kuvitelmia turhien lupien tarpeellisuudesta.

    Annat ymmärtää että noilla lupahakemuksilla kananmunien tuoreus olisi taattu paremmin kuin ilman hakumenettelyä.

    Käytännössä ainakin muutamilla paikkakunnilla homma menee käytännössä niin että kananmunien laskutus menee kaupalta tukkuliikkeelle, tukkuliikkeeltä sisäänostajalle ja sisäänostajalta tuottajalle, mutta tavara kulkee suoraan tuottajalta myyntipisteeseen. Miten siis tuo välistävetäjien mukaantulo rahaliikenteessä muuttaa tuotteen tuoreutta?

    Toiseksi on huomioitava että jo tuottajalla on tarkat kontrollit tavaraa lähetettäessä. Jo pikkupoikana 1950 -luvulla tein myytävien munien tarkastusta. Kaikki kotoamme lähetetyt munat läpivalaistiin. Mikäli niissä ilmeni pienintäkin läikkää joka voisi kertoa pilaantumisesta, niin sellaiset munat hylättiin. Ainuttakaan viallista munaa ei lähetetty eteenpäin eikä niitä myöskään syöty kotona.

    Sen sijaan sellaiset kananmunat jotka olivat joko sallittuja mittoja pienempiä tai isompia jäivät kotiin meidän kotoväkemme ravinnoksi. Vain sallittujen mittojen mukaiset kananmunat lähtivät eteenpäin.

    Tuosta ajasta eteenpäin tiloilta lähetettävien kananmunien tarkastustekniikka on mennyt eteenpäin.

    On vielä yksi näkökohta. Naapurissamme on yksi tuottaja joka on jaksanut käydä läpi yhteiskuntamme mielettömän luparuletin niin että voi myydä kotitilallaan tuottamiaan kananmunia. Kysyntä on niin suuri että kanalan tuotanto ei aina riitä siihen nähden mitä hänellä on kysyntää. Vähän väliä hänen on netissä pyydettävä asiakkailtaan malttia koska munia ei vaan tule niin paljoa kuin on kysyntää.

    Tuollaisen menekin arkirealiteetissa kananmunat eivät yksinkertaisesti ehdi vanhenemaan maatilalla, vaan ne lähtevät liikkeelle kohta kun käytönnössä on mahdollista toimittaa ne eteenpäin.

    Tässä on nyt yksi noista kohdista vähän perusteellisemmin valotettuna jotta huomattaisiin että useinkin arkitodellisuus on jotain muuta kuin joistain sivullisten sinkauttamista sanailuista voisi päätellä.

    Säädösten tekijöiltä pitäisi olettaa että he myös tietävät mistä he kirjoittavat eikä ainoastaan että kirjoittavat “käskyjä käskyjen päälle” ilman että edes tietävät mistä kirjoittavat.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Lauri

    Tekstistäni tuli mieleeni että Ruotsissa on paljon yksinkertaisempi ja järkevämpi systeemi rakennuslupien hakemisessa.

    Hakemukseen tarvitsee tehdä selostus vain kahdesta asiasta.

    Ensimmäinen koskee rakennuksen kantavia rakenteita. Tällä halutaan taata rakennuksen turvallisuus.

    Toinen kohta on talon ulkonäkö. Tällä halutaan taata rakennuksen sopivuus ympäristöönsä niin etteivät naapurit kärsi kaikenmaailman hökötyksistä.

    Mitään muuta kohtaa rakennuksesta ei sitten tarvitse hakemuksessa käsitellä. Näihin kohtiin rakennusviranomaisilla ei ole oikeutta puuttua. Jokaisella on täysi vapaus tehdä omalla omaisuudellaan ihan mitä lystää. Itsepä iloitsee omasta mielikuvituksensa tuotteesta kun se toimii hyvin tai päin vastoin kärsii nahoissaan jos rakentaa mielettömiä virityksiä.

    Lisäksi Ruotsissa on vielä muuan näkökohta rakennuslupahakemuksessa. Jos viranomaisilta ei ole kuulunut mitään yhden kuukauden sisällä rakennusluvan jättämisestä, niin lupa katsotaan automaattisesti hyväksytyksi. Mikäli rakennuslupaa myöntävän viranomaisen tarvitsee puuttua asiaan niin sen on tuon kuukauden sisällä ilmoitettava siitä mitä kohtia se haluaa tutkia tarkemmin.

    Tässä yksi esimerkki siitä miten toimintoja vähentämällä koskemaan vain toimintojen oleellisia seikkoja naapurimaamme selviää noin 10% alemmalla julkistalouden asteella. Mikä luonnollisesti merkitsee vastaavaa etulöyntiasemaa ruotsalaisyritysten kansainvälisessä kilpailukyvyssä.

    Viro toki on vieläkin edullisemmassa asemassa kansainvälisessä kilpailutilanteessa. Suomen noin 60% julkistalouden osuuden sijaan Viron julkistalouden osuus on vain noin 40%, mikä merkitsee että virolaisilla on samassa suhteessa suuremmat kilpailuvaltit käsissään omien tuotteittensa kansainväliselle myynnille. Eipä siis ihme että esim. monet rakennusalan tuotteet ovat jo nykyisellään virolaistuotteita meidänkin maassamme.

    Samasta julkistalouden osuuden suhteesta 60% vastaan 40% seuraa myös että useampi pienempi tai keskisuuri yhtiö maassamme on alkanut suunnitella virtuaalisen kotipaikkansa siirtämistä Suomenlahden eteläpuolelle. Moisella toimenpiteellä kun joillakin tuotantoaloilla voi saada firmaansa merkittäviä kilpailuetuja.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Jotain kai maksimoitiin, kun keksittiin elementtirakentaminen. Arkkitehti piirsi talon prototyypin. Kerrokseen neljä huoneistoa kaikissa kaikki samanlaista paitsi huoneluku. Talot ovat ulkoa samanlaisia, koska en ladottiin standardielementeistä. Väri voi vaihdella hiukan sen mukaan minkäväristä sepeliä sai läheltä. Näitä taloja sitten ralkennettiin kolmikerroksisia, kun ei tarvinnut laittaa hissiä tai sitten 7,8 ja 9 kerrosta. Maastossa niitä siroteltiin sinne ja tänne voitiin kytkeä kaksi taloa yhteen, mutta yhden nähtyään ihminen on nähnyt suuren osan lähiöasunnoista. Tehokasta oli, mutta oliko halpaa?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Näissä elementtitaloissa oli lähtökohtana työntekijäin olojen huomiointi. Kun Armas Puolimatka oli itse aloittanut metsätyömiehenä ja sitten rakennusporukan vetäjänä, niin hän mietti miten paljon mukavampaa olisi tehdä työtä katon alla kuin sateessa. Niinpä hän ajatteli että tehdäänpä katon alla se mitä voidaan ja paikan päällä tehdään vain se, mitä ei voida tehdä katon alla. Näin syntyi ajatus valmisosien tuottamisesta ja siitä edelleen niin isoista elementeistä kuin kuljetuskalustot ja maamme maantiet sallivat.

    Luonnollisesti isoissa keskitetyissä halleissa tehty työ tuli mahdolliseksi tehostaa paremmin kuin ympäriinsä hajallaan olevissa pisteissä. Esimerkiksi lankomieheni oli muutaman muun kanssa tekemässä kerrostalon seinää. Tuon pienen ryhmän tuottamalla päivittäinen neliömäärä oli paljon isompi kuin mitä yleensä on suomalaisten omakotitalojen kaikkien seinien yhteispinta-ala.

    Kerran tekivät Puolimatkalla kokeen missä merkitty puumassa ajettiin etuajo-oikeutettuna läpi koko ketjun. Aamulla kaatoivat puuta metsästä. Kuljettivat sen sahattavaksi ja kuivatettavksi. Sitten se syötettiin talotehtaan liukuhihnalle. Siitä tehtiin talon rakenne-elementit. Nämä kuljetettiin paikoilleen lopulliselle alustalleen. Iltapäivän loppuosissa tekivät talon viimeistelyt ja illalla luovuttivat valmiin talon avaimet ostajalle. Missään vaiheessa ei ruvettu mitenkään erityisesti hosumaan tai tekemään ylimääräisellä vauhdilla. Ainoa erityisjärjestely oli että tuolle merkitylle puuainekselle koko matkalla jokaisessa työn vaiheessa annettiin etuajo-oikeus muun puumateriaalin ohi.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Suomalaisen lupabyrokratian hintalappu on hyvin suuri.

    Tässä yhden alan menetykset suomalaisen byrokratian tehottomuudesta.

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/lupabyrokratia-seisottaa-160-miljoonan-euron-yritysinvestointeja-1.92996

    Viivästyksen yleisimpänä syinä ovat seuraavien kolmen alan jutut:

    Useimmat liittyivät kaavoitukseen, 42 %, jotka kuuluvat ympäristöasioiden joukkoon. Toiseksi yleisimmät viivästyksen syyt löytyvät ympäristölupien viivästymisissä, 29%. Kolmanneksi yleisin viivästyksen syypää löytyy rakennuslupien joukosta, 24 %, ja kuinkas ollakaan nämäkin luvat kuuluvat ympäristöministeriön vastuualueeseen.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Juhani Ketomäki sanoo:

    Jospa kyse onkin siitä, että asiat eivät ole kunnossa ja se on vain helppo panna viranomaisten piikkiin. Luonolllsestikaan uutinen ei kerro minkä takia asiat viivästyvät. Kun ei kerro mitään, voi sokkona syyttää.

    Joku saattaa esimerkiksi kirjoittaa paperille: Haluan ympäristöluvan. Kun viranomainen sitten kysyy että millaisen luvan ja mihin niin tämä joku sanoo, että onpas mahtava byrokratia.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    On paikkakuntia missä asiat hoituvat mutta myös valitettavan monia missä mikään ei tunnut toimivan. Joillakin paikkakunnilla yhden henkilön muuttuminen jossain toimistossa muuttaa joidenkin asioiden käsittelyn muuttumisen muutamasta päivästä moniin kuukausiin. Kun asiakkaat joutuvat tuollaisten pilkunviilaajien armoille niin on täysin ymmärrettävää että monen asiakkaan pinna meinaa palaa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Myös virkailijoitten asenteissa on suuria eroja. On henkilöitä, jotka asiakkaan tultua heti saavat hommat hoidetuksi, kun ottavat asiakkaan todesta, kuuntelevat tätä ja järjestävät asian saman tien. Mutta on myös virkailijoita joiden asenteesta heijastuu sellainen mieliala että vaikka viranhaltija ei mitään sellaista sanokaan, niin asiakas kuitenkin kokee viranhaltijan ilmeistä ja tavasta kohdata asiakas kuin hän sanoisi asiakkaalle: “Puhu mitä puhut, mutta turha sinun on rutista, ei tästä noita lupia kuitenkaan tipu.”

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Matias Roto
    Matias Roto

    Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kaupunginvaltuutettu ja tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja Somerolla. Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän valtuutettu. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu ja kirkkoneuvoston jäsen. Vanhemmat lapset ovat jo aikuisia, kotona vielä prinsessat Hilary ja Elvira. Fb Tauno Matias Roto Puh 040 - 356 06 25