Pyhän kasteen sunnuntai

Pyhässä kasteessa meistä tulee Jumalan lapsia. Kaste on Jumalan työ ja sen keskuksena on Jeesus Kristus itse. Meidät liitetään Vapahtajamme yhteyteen hänen ruumiinsa jäseniksi.

Sunnuntai 13.01.2019
1. sunnuntai loppiaisesta
Kasteen lahja
1. lukukappale: Jes. 42:1–4

Loppiainen eli epifania syntyi noin vuoden 150 tienoilla Egyptissä. Jo noin vuoden 200 tienoilla sen vietto oli yleistynyt koko maahan. Epifanian perussanoma on Jumalan kirkkauden ilmestyminen. Jumala ilmoittaa oman suuren kunniansa kansallensa.

Loppiainen syntyi lähetystyön tarpeesta

Lähetystyö alkoi Egyptissä erittäin varhain. Yhteydet Pyhän maan ja Egyptin välillä olivat siksi vilkkaita, että jo aivan alusta pitäen sanoma meni sinnekin. Egyptin kirkon perinne on hyvin vanha.

Vanha Egyptin koptilais-ortodoksisten kristittyjen perinne pitää evankelista Markusta kirkkonsa perustajana. Hän saarnasi Egyptissä jo 40 -luvun alussa, toimi sitten välillä toisaalla, mutta palasi takaisin Egyptiin ja toimi sitten ensimmäisenä Aleksandrian piispana vuodesta 62. Hän kärsi marttyyrikuoleman 25.4.68. Markus oli ensimmäinen Aleksandrian piispa eli paavi. Nykyinen saman viran haltija on 18.11.2012 alkaen ollut järjestyksessä 118. Aleksandrian paavi Tawadros II.

Apostoleiden jälkeisinä vuosikymmeninä evankeliumi meni voimakkaasti eteenpäin, mutta koko kansan kääntymisen esteenä oli erittäin suosittu pakanallinen juhla 6. tammikuuta, joka puhui pakanallisen jumalan kunnian ilmestymisestä. Tämä este piti poistaa. Sen sijaan että olisi päivitelty olosuhteiden kovuutta, päätettiin käännyttää tuo juhla kristinuskolle. Niin tehtiinkin. Juhlan sisällöksi pantiin Elävän Jumalan uskoa puhuvat aiheet, jotka korostivat kristillistä epifaniaa eli Jumalan kirkkauden ilmestymistä Jeesuksessa Kristuksessa.

Tämä onnistui ja Egyptistä tuli kristitty kansa, kun tämä juhla oli voitettu elävälle evankeliumille.

Jeesuksen kaste

Vanhin epifanian eli Jumalan kirkkauden ilmestymisen juhlan aihe oli Jeesuksen kaste. Jeesuksen kasteessa Jumala ilmoitti oman olemuksensa. Jumala on kolmiyhteinen. Hän on yksi Jumala kolmessa persoonassa. Jeesus, Jumalan Poika, oli Johannes Kastajan kanssa maan päällä Jordanin rannalla. Jumala, Isä, oli ylhäällä taivaassa ja hänen äänensä kuului, kun taivaat avautuivat ja Jumalan kirkkaus pääsi esiin. Jumala, Pyhä Henki, laskeutui ylhäältä alas Jeesuksen ylle ikään kuin kyyhkysen näköisenä. Yksi ainoa Jumala sai kunnian niin maan päällä kuin taivaassa, kun hän ilmoitti itsensä kolmessa persoonassa.

Jeesuksen kaste ei ole vain yksi tapaus muiden joukossa, vaan sillä on merkitystä meille kaikille ja kaikkina aikoina. Se kertoo, että Vapahtajamme on mukanamme jokaisessa kasteessa. Kolmiyhteinen Jumala toimii kasteen kautta ja ottaa meidät Jumalan antaman elämän ja rakkauden yhteyteen.

Jumala on meihin mielistynyt

Jeesuksen kasteessa Isä sanoi Pojalle taivaasta ihanat sanat, jotka kertovat syvimmästä mahdollisesta rakkaudesta, Jumalan rakkaudesta.

Evankeliumi sanoo:

Kun Jeesus oli kastettu, hän nousi heti vedestä. Samassa taivaat aukenivat, ja Jeesus näki Jumalan Hengen laskeutuvan kyyhkysen tavoin ja asettuvan hänen päälleen. Ja taivaista kuului ääni: ”Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt.”

Taivaan Isän sanat viittaavat kasteen sunnuntain profeetalliseen sanaan, ensimmäiseen lukukappaleeseen:

Katso: minun palvelijani, jolle minä annan voiman,
minun valittuni, johon olen mieltynyt.
Henkeni olen laskenut hänen ylleen,
hän tuo oikeuden kansojen keskuuteen.

Tämä profetia sai syvimmän täyttymyksensä Jeesuksen kasteen yhteydessä. Jeesus on Jumalan Poika. Hän on Isän rakkauden täyttymys. Hänen työnsä koko maailman pelastamiseksi oli alkamassa, kun hän, Jumala ja ihminen yhdessä persoonassa, pyhitti kasteen pelastuksen sakramentiksi. Jordanin kasteelta Vapahtajamme tie sitten eri vaiheiden kautta kävi Golgatan ristille koko maailman sovitukseen ja ylösnousemuksen riemullisen voiton kautta ikuisen elämän toivoon.

Kasteen pyhittänyt Herramme antaa koko täytetyn pelastustyön lahjaksi meille meidän kasteemme välityksellä. Kun meidät on kastettu, niin meillekin on ojennettu tuo Jumalan sana: Olemme päässeet Jumalan mielisuosioon. Kasteesta osallisina meillekin kuuluvat nuo riemulliset rakkauden täyteiset sanat: "Tämä on minun rakas lapseni", minun hyvyyteni, lempeyteni ja suosioni lapsi, sydämeni hellitty, armaani, oma kullanmuruseni.

Työ on Jumalan, ei meidän ansiotamme tai tekoamme, vaan kuten profetia sanoo: Jumala itse antaa meille voiman uskoa häneen. Olemme hänen valittujaan.

Huomatkaamme että Jumala on teon subjekti. Hän itse toimii. Hän yksinään on kaiken sisältö ja toteutus: "Minä (Jumala) annan voiman,
minun valittuni, johon olen mieltynyt."

5 kommenttia

  • Tuula Hölttä sanoo:

    Matias Roto :” Loppiainen eli epifania syntyi noin vuoden 150 tienoilla Egyptissä.”

    ”Juhlan leviämiseen ja juhla-aiheen näkökulman vakiintumiseen ortodoksisessa kirkossa vaikutti vuonna 325 Nikeassa pidetty ensimmäinen ekumeeninen kirkolliskokous. Kokouksessa keskusteltiin Kristuksen alkuperästä: kuka ja mikä Kristus on? Nikeaan kokoontuneet piispat laativat uskontunnustuksen, jossa ilmaistiin kristillinen oppi Kristuksesta: hän on syntynyt ikuisuudessa Isästä ja ajassa Neitseestä Mariasta. Näin ollen hän on sekä Jumalan Poika että ihmislapsi – samaa olemusta niin Jumalan kuin meidän ihmistenkin kanssa. Käsitys Kristuksen ja Isän yhteydestä on kristillisen kolminaisuusopin perusta.” (https://www.ort.fi/uutishuone/2019-01-04/teofania-kristuksen-kasteen-ja-pyhan-kolminaisuuden-ilmestymisen-juhla-61=)

    Loppiaisena ortodoksikirkot huolehtivat Suuresta vedenpyhityksestä joko kirkoissa tai luonnossa veden äärellä.

    https://www.youtube.com/watch?v=mwA3u941trA

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Tuula

      Kiitos puheenvuorostasi, joka täydentää tietoutta loppiaisesta ja sen asemasta koko kristikunnan keskuudessa.

      Loppiaiseen sisältyy hyvin paljon ainesta, joka historian kuluessa on esiintynyt ja yhä edelleen esiintyy eri puolilla kristikuntaa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Kastetta esittelee Katekismus 2000 kappaleissa 33-36 seuraavasta osoitteeesta alkaen :

    http://katekismus.fi/sakramentit/kaste.html

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Kirkkomme tunnustuskirjoissa kasteesta puhutaan esimerkiksi seuraavissa kappaleissa:

    Augsburgin tunnustuksessa:

    http://tunnustuskirjat.fi/augstunn.html#Kaste

    Vähässä katekismuksessa:

    Isossa katekismuksessa:

    http://tunnustuskirjat.fi/ik/4osa.html

    Vähässä kastekismuksessa:

    http://tunnustuskirjat.fi/vahakatekismus.html#pyhankasteen

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Matias Roto
    Matias Roto

    Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kaupunginvaltuutettu ja tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja Somerolla. Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän valtuutettu. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja ja kansainvälisen toimikunnan jäsen. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu ja kirkkoneuvoston jäsen sekä Tampereen hiippakuntavaltuuston jäsen ja Kirkolliskokouksen 3. varajäsen. Vanhemmat lapset ovat jo aikuisia, kotona vielä prinsessat Hilary ja Elvira.