Pyhäpäivä

Muista pyhittää lepopäivä. (2. Moos. 20:8 / FB38)

Mitä tarkoittaa lepopäivän pyhittäminen?

Miksi yksi lepopäivä viikossa on tärkeä?

Minkälainen on sinun normi lepopäiväsi?

 

Kaikki julkaistut blogini:

Juhan blogit

Blogiarkisto

 

58 kommenttia

  • Juha Heinilä sanoo:

    3. sunnuntai pääsiäisestä; Jubilate

    Pääsiäisaika jatkuu, ja siitä kertoo myös tulevan sunnuntain nimi ”Jubilate”. Päivän antifonin alusta (Ps. 66:1) saatu nimitys tarkoittaa: ”Riemuitkaa!” Juhlimme Herran ylösnousemusta ja voittoa kuolemasta pääsiäisaikana, jokaisena sunnuntaina ja itse asiassa jokaisena hetkenä odottaessamme Herran paluuta.

    Sunnuntain raamatuntekstit julistavat meille sanomaa uudesta luomisesta, josta olemme osallisia jo kasteen uudestisyntymässä. Silti meidän ruumiimme kuolevat, ja ne luodaan kerran uusiksi. Silti koko tämä maailma tuhoutuu ja luodaan kerran uudeksi. Emme kuitenkaan ole yksin tänä uuden luomisen huipentuman odottamisen aikana. Evankeliumissa palaamme Jeesuksen ylipapilliseen rukoukseen Getsemanessa. Siinä Herramme rukoilee apostolien, opetuslasten ja meidän kaikkien puolesta. Poika Jumala rukoilee Isää Jumalaa, että hän varjelisi meidät nimessään, että me olisimme yhtä, että hän varjelisi meidät pahasta, että meillä olisi Jeesuksen ilo täydellisenä meissä itsessämme ja että hän pyhittäisi meidät sanan totuudessa. Ja niin Jumalan Pyhä Henki ja Jumalan Poika rukoilevat nytkin meidän puolestamme Isää Jumalaa (Room. 8:26–27, 34).

    http://www.luterilainen.net

    .

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Juha Heinilä sanoo:

    Tänään lauantaina on pyhän Athanasiuksen muistopäivä.

    Kirkkoisä Athanasius (296-373) oli Alexandrian piispa Egyptissä. Athanasius oli persoonana luja ja kieltäytyi tekemästä kompromisseja, kun oli kyseessä Jumalan Sanan oppi, erityisesti Jumalan Kolminaisuuden työ sielujemme autuudeksi. Athanasius tunnettiin erinomaisen koulutettuna teologina, joka osallistui muun muassa Nikean kirkolliskokoukseen vuonna 325. Hän eli aikana, jolloin varhaiskirkko taisteli erityisesti arianismiä (= areiolaisuus) harhaoppia vastaan.

    Hänen nimensä tunnetaan erityisesti Athanasiuksen uskontunnustuksesta, joka kuuluu myös luterilaisen uskon ja opin tunnustuskirjoihin. Hänen elinaikanansa niin sanottu arianismin harhaoppi uhkasi kristillisen kirkon oppia Kristuksen jumaluudesta. Arius, jonka nimen mukaan tuo harhaoppi on nimetty, opetti, että Jumalan Poika ei ollut iankaikkinen, mutta luotu ennen aikojen alkua, ja ettei Kristus ollut luontonsa puolesta Jumala. Athanasius opetuksellaan ja julistuksellaan taisteli tätä harhaoppia vastaan, ja oli ehdottomasti tunnetuin ja voimakkain muuri kirkon rintamassa puolustamaan oikeaa oppia Kristuksen persoonasta; Kristus on tosi Jumala ja tosi ihminen.

    Athanasiuksen teologia Athanasiuksen tunnustus on seikkaperäisin kolmesta vanhakirkollisesta uskontunnustuksesta. Hänen nimeään kantava tunnustus määrittelee tarkasti Jumalan kolminaisuuden ja Kristuksen persoonan. Athanasius otti käyttöön homousian (= olemus, substanssi) -käsitteen: Kristus on samaa olemusta kuin Isä. Tämän taas arianismi kiisti. Jeesus itse vahvistaa Athanasiuksen tunnustuksen oikeellisuuden, sanomalla: ”Minä ja Isä olemme yhtä” (Johannes 10:30) ja ”Uskokaa Minua, että Minä olen Isässä, ja että Isä on Minussa.” (Johannes 14:11) Athanasiuksen tunnustus on myös hyvin tärkeä 2000-luvun kristitylle varustamaan meitä seisomaan lujina hengellisesti sekavana ja eksyttävänä aikana. Athanasiuksen tunnustuksen ensimmäinen osaa päättyykin sanoihin: ”Joka siis tahtoo autuaaksi tulla, hänen pitää tällä tavalla ajatella Kolminaisuudesta.”

    Athanasiuksen tunnustuksen toinen pääkohta on Kristuksen persoona ja työ sielujen autuudeksi. Siinä sanotaan mm.: ”Niin on nyt tämä se oikea usko, että me uskomme ja tunnustamme, että meidän Herramme Jeesus Kristus, Jumalan Poika, on Jumala ja ihminen.” Athanasiuksen opillinen kirkkaus auttoi kirkkoa myös seuraavan aallon – nestorialaisuuden – harhaa vastaan. Nestorius opetti, että Kristuksessa ei voisi olla kahta luontoa, Jumala ja ihminen yhdessä persoonassa. Pyhä Raamattu kuitenkin opettaa Kristuksen kahdesta luonnosta runsaasti, esimerkiksi Johanneksen evankeliumin luvussa 1 on kuvausta siitä, että Hän on Jumala ja ihminen (Joh. 1:14).

    Athanasiuksen perintö on meille evankeliumin opin selkeys. Hän on myös jättänyt meille perinnön peräänantamattomasta Kristuksen tunnustamisesta. Hänen merkittävin teos oli De Incarnatione, jossa hän avaa perusteellisesti, miten Jumalan Sana, Logos, syntyi ihmiseksi, palautti syntiin langenneelle ihmiselle Jumalan kuvan, joka hän oli luomisessa saanut, ja kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan voitti kuoleman ja synnin.

    http://www.luterilainen.net/pyhien-muistopaivat/

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Juha Heinilä sanoo:

    Kiitos kaikille kommentoijille ja lukijoille. Näin pyhäpäivän aattona voimme pohtia tulevan pyhän tekstejä. Alla pyhän evankeliumi:

    Ja minä en enää ole maailmassa, mutta he ovat maailmassa, ja minä tulen sinun tykösi. Pyhä Isä, varjele heidät nimessäsi, jonka sinä olet minulle antanut, että he olisivat yhtä niinkuin mekin. Kun minä olin heidän kanssansa, varjelin minä heidät sinun nimessäsi, jonka sinä olet minulle antanut, ja suojelin heitä, eikä heistä joutunut kadotetuksi yksikään muu kuin se kadotuksen lapsi, että kirjoitus kävisi toteen. Mutta nyt minä tulen sinun tykösi ja puhun tätä maailmassa, että heillä olisi minun iloni täydellisenä heissä itsessään. Minä olen antanut heille sinun sanasi, ja maailma vihaa heitä, koska he eivät ole maailmasta, niinkuin en minäkään maailmasta ole. En minä rukoile, että ottaisit heidät pois maailmasta, vaan että sinä varjelisit heidät pahasta. He eivät ole maailmasta, niinkuin en minäkään maailmasta ole. Pyhitä heidät totuudessa; sinun sanasi on totuus. (Joh. 17:11‭-‬17 / FB38)

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Juha Heinilä
    Juha Heinilä

    Olen IT-suunnittelija Vantaan Rajakylästä. Kuulun Pyhän Kolminaisuuden luterilaiseen seurakuntaan, joka on Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan Vantaan seurakunta. Luen mielelläni vanhoja hyviä luterilaisia kirjoja. Käsittelen blogissa kristityn elämää unohtamatta Raamattua ja Tunnustuskirjoja.

    Kirjoittajan luetuimmat blogit

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit