Pyhäpäivä

Muista pyhittää lepopäivä. (2. Moos. 20:8 / FB38)

Mitä tarkoittaa lepopäivän pyhittäminen?

Miksi yksi lepopäivä viikossa on tärkeä?

Minkälainen on sinun normi lepopäiväsi?

 

Kaikki julkaistut blogini:

Juhan blogit

Blogiarkisto

 

58 kommenttia

  • kimmo wallentin sanoo:

    Raamatussa käsketään pyhittää pyhäpäivä, eikä silloin saa tehdä töitä. Ketkä juuri tekevät töitä pyhinä elleivät papit?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Juha Heinilä sanoo:

      Kimmo, kiitos hyvästä kommentista. Pyhäpäivänä on hyvä olla tekemättä töitä. Papit ja muut tärkeitä töitä tekevät esim. lääkärit, voivat joutua monesti tekemään pyhäpäivänä töitä. Tosin he voivat pyhittää jonkun muun päivän viikosta. Voisiko ajatella, että papit pyhittävät Jumalalle seitsemän päivää viikosta, myös silloin kun tekee töitä?

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Martti Pylkkänen sanoo:

    Mitenkä kristittynä tulee suhtautua esim. sunnutaina oleviin kauppojen aukioloihin ja yleensä kaupallisuuden ja maksimaalisen voiton tavoitteluun.Pyhäpäivästä on tullut “soppailu” päivä Jumalanpalvelusten tilalle. Emme voi muuttaa ihmisten käyttäytymistä,jotka eivät tunnusta kristillistä uskoa.Mutta sen me voimme ,että voimme itse elämässämme noudattaa sen minkä näemme Raamatussa oikeaksi.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Juha Heinilä sanoo:

      Hyvä kommentti, kiitos Martti.

      Mielestäni 30 vuotta sitten kaupat olivat auki sopivasti. Nyt vapaat aukioloajat orjuuttavat työntekijöitä ja asiakkaita. Olisi hyvä palata vanhaan hyvään aikaan, jolloin kaikki oli paremmin kuin nyt.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Pylkkänen: “Mitenkä kristittynä tulee suhtautua esim. sunnutaina oleviin kauppojen aukioloihin ja yleensä kaupallisuuden ja maksimaalisen voiton tavoitteluun.Pyhäpäivästä on tullut “soppailu” päivä Jumalanpalvelusten tilalle. ”

      Uskovaiset saavat vapaassa maassa suhtautua sunnuntaiaukioloihin ihan niin kuin haluavat ja viettää aikaansa niin kuin parhaaksi näkevät, mutta sama oikeus kuuluu myös heille – uskovaisille tai uskomattomille – jotka haluavat käydä kaupoissa sunnuntaisin, kuin myös kauppiaille, jotka voivat pitää myymälänsä auki silloin kuin haluavat.

      Ihan ilman kenenkään holhoamista.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Juha: “Nyt vapaat aukioloajat orjuuttavat työntekijöitä ja asiakkaita.”

      Harvemmin orjille on maksettu palkkaa, ei ainakaan 100-200% sunnuntai- tai pyhälisiä. Harvemmin myös sunnuntai- ja yötyövuoroista on kuultu orjien keskuudessa kilpailtavan. Kauppojen työntekijöiden keskuudessa kylläkin. Kenenkään ei ole pakko tehdä pyhinä töitä. Vapaaehtoisia riittää pilvin pimein.

      En käsitä myöskään miten sunnuntai-, pyhä- ja yöaukiolot orjuuttavat asiakkaita. Täysin absurdi ajatus, että vapaus käydä kaupassa milloin haluaa olisi omiaan orjuuttamaan ketään.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Juha Heinilä sanoo:

      Kimmo, olen kanssasi eri mieltä. Rahan valta ja palvonta on pahasta. Tänäpänä yleinen elämäntapa, jossa on ainaista kiirettä on väärin. Olisi ihmisten kannalta paljon parempi, kun oli selkeät työajat ja säännöllinen vapaapäivä viikoittain. Monet asiat orjuuttavat meitä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Kuule nyt Heinilä,meillä on maassa työväenliikkeen aikaansaama työsuojelulainsäädäntö,johon kuuluu mm. työaikalaki ja vuosi lomalaki, mikä fakta tässä tapauksesa tarkoittaa sitä, ettei kenenkään ko lainsäädännön alaisissa töissä olevan tarvite tehdä päivä-, viikko-, kuukausi-, tai vuosityötä sen määräämien aikojen yli. Suomeksi ja rautalangasta väännettynä se tarkoittaa sitä, että myöskään myyjien ei tarvitse ylittää average 40 viikkotunnin työaikaa eli heille tulee tosiasiallisesti 2 vapaapäivää km. viikossa eli päivä ENEMMÄN kuin se SinunJumalasi Raamatussa määrää… TYÖAIKALAKI 5 § Yleistyöaika Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Viikoittainen työaika voidaan kuitenkin järjestää keskimäärin 40 tunniksi enintään 52 viikon ajanjakson aikana ylittämättä kahdeksan tunnin säännöllistä päivittäistä työaikaa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Juha. Kenelläkään, edes uskovaisilla ei ole oikeutta rajoittaa ja holhota kanssaihmistensä vapautta toimia omien mieltymystensä ja tapojensa mukaan – toki tietysti lakien puitteissa. Uskovaiset voivat ihan rauhassa juosta jumalaansa palvelemassa sunnuntaisin, pyhinä tai milloin itse haluavat. Sama oikeus pitää olla myös hoitaa esim. kauppa-asiat silloin kuin kullekin parhaiten sopii. Ei siinä, enempää kuin uskovaisten kirkossakäynneissäkään pitäisi kellään olla nokan kopputtamista. Mistään orjuudesta on ihmisten ajankäyttö- ja toimintavapauden yhteydessä absurdia edes puhua.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Juha Heinilä sanoo:

      Seppo ja Kimmo, kukaan ei kuole, vaikka kaupat ei olisi pyhäpäivänä auki. Toisin on sairaalat, joissa pitää myös pyhäpäivänä tehdä töitä ja suojella elämää, muuten ei homma toimisi.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Juha. Ei kukaan kuole siihenkään, ettei pääse jumalaansa palvelemaan. Kaipa se Jumalakin voisi niitä palvontamenoja arkena vastaanottaa ettei tarvitsisi ihmisten vapaapäiviään siihen tuhlata.

      Toki sairaalat, pelastuslaitokset ym. tärkeät toiminnat ja palvelut pitää olla pyhinäkin tarvittaessa kansalaisten käytössä. En kuitenkaan katso kirkkojen kuuluvan em. kategoriaan. Tosin ei minulla mitään niidenkään aukioloa vastaan ole. Jokainen saakoon vapaasti puuhastella oman makunsa mukaan, myös ne, joiden elämään ei uskonto jumalineen kuulu.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Juha Heinilä sanoo:

      Kimmo, hyvä kommentti.

      Kirkko on syntisten sairaala ja siellä pyhitetään lepopäivä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Martti Pylkkänen sanoo:

    Mitä tarkoittaa lepopäivän pyhittäminen? Martti Lutherin mukaan sunnuntain pyhittäminen,oli paljon tärkeämpi kuin lepääminen.Syy lepopäivän olemassaoloon on se,että tällainen lepopäivä antaa tilaisuuden ja ajan osallistua jumalanpalvelukseen kokoontumaan yhteen kuuleman ja harjoittamaan Jumalan sanaa,sekä ylistämään Jumalaa,laulamaan ja rukoilemaan.Tämä on sunnuntai lepopäivän ainoa merkitys. “Meidän tulee niin pelätä ja rakastaa Jumalaa,ettemme väheksy Jumalan sanaa ja sen sarnaa,vaan pidämme sen pyhänä,kuuntelemme ja opimme sitä mielellämme” (Katekismus )

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Juha Heinilä sanoo:

      Erinomainen kommentti, kiitos Martti.

      Normaalisti hyvä tapa on käydä messussa pyhisin ja näin poikkeusaikana voi katsoa netin välityksellä jumalanpalvelusta. Pitäkäämme pyhää pyhänä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Pylkkänen: “Syy lepopäivän olemassaoloon on se,että tällainen lepopäivä antaa tilaisuuden ja ajan osallistua jumalanpalvelukseen kokoontumaan yhteen kuuleman ja harjoittamaan Jumalan sanaa,sekä ylistämään Jumalaa,laulamaan ja rukoilemaan.”

      Tai harrastamaan mitä sitten harrastaakin – vaikkkapa shoppailua, johon ei arkena välttämättä aikaa riitä. Sitä en myöskään ole ikinä ymmärtänyt, miksi sitä Jumalaa pitäisi pelätä??? Eikös hän olekaan lempeä ja rakastava isäpappa, joka antoi ainokaisen poikansa jne…

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Juha Heinilä sanoo:

      Kimmo, Jumalan pelko on viisauden alku.

      Meille luterilaisille seuraava kohta on tärkeä:

      Ja minä näin lentävän keskitaivaalla erään toisen enkelin, jolla oli iankaikkinen evankeliumi julistettavana maan päällä asuvaisille, kaikille kansanheimoille ja sukukunnille ja kielille ja kansoille. Ja hän sanoi suurella äänellä: “Peljätkää Jumalaa ja antakaa hänelle kunnia, sillä hänen tuomionsa hetki on tullut, ja kumartakaa häntä, joka on tehnyt taivaan ja maan ja meren ja vetten lähteet”. (Ilm. 14:6‭-‬7 / FB38)

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Juha: “Kimmo, Jumalan pelko on viisauden alku.”

      Voi olla, että oli ennenmuinoin kun oppimatonta rahvasta yritettiin hallita ja pitää edes jossain määrin lainkuuliaisena jumalan pelolla ja helvetin tulella. Mutta kyllä se nykyään on frouvan pelko, joka on viisauden alku.

      Siksi toiseksi, miksi ihmeessä sitä lapsosiaan syvästi rakastavaa ja lempeää isäjumalaa pitäisi ylipäätään pelätä, pelkästään siksikö, kun Raamatussa niin lukee? Ei kai uskovaisilla muuta pelättävää pitäisi olla kuin helvetti? En ainakaan minä omaa isäänikään koskaan pelännyt. Ei ikinä tullut edes mieleeni.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Juha Heinilä sanoo:

      Kimmo, toki on viisassa elää sovussa oman aviopuolison kanssa. Onnellisessa avioliitossa on hyvä elää.

      Aralla mielellä kunnioitamme Jumalaan. Kun elämme Jumalan tahdon mukaisesti, ei sen enempää tarvitse pelätä. Toki väärin teemme välillä, mutta aina voi ripittäytyä ja tunnustaa rikkomukset.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Juha: “Kun elämme Jumalan tahdon mukaisesti, ei sen enempää tarvitse pelätä.”

      Entäs sitten jos en elä sen sinun jumalasi tahdon mukaan. Mitä silloin pitäisi pelätä tapahtuvaksi? Ja mitä tarkoittaa “ei sen enempää”? Pitääkö kuitenkin siis pelätä jotain, jonkin verran? Jos pitää niin mitä, miksi ja kuinka paljon? Jumalten pelkääminen on ainakin minulle käsittämätön ja täysin absurdi ajatus. Kuuluu lapsuudessa kuultujen kummitusjuttujen kategoriaan.

      Oletko sinä joutunut pelkäämään omia vanhempiasi? Jos olet, olen pahoillani puolestasi. Minulle sellainen on täysin vieras ja outo ilmiö.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Juha Heinilä sanoo:

      Kimmo, kiitos hyvästä pohdinnasta. Ajattelen niin, että Jumalan kunnioittaminen on sitä, että haluamme olla kiinnostuneita hänen tahdostaan. Jos olemme tottelemattomia, emmekä halua tehdä parannusta ja turvata Jumalaan, niin silloin pitää pelätä. Jeesus on kuollut meidän kaikkien syntien tähden. Joten pelasturenkaan Jumala on antanut, tarvitsee vain tarttua siihen.

      Mielestäni kristityn pelko ja ateistin pelko on aivan eri laista. Kristityn pelko on Jumalan kunnioittamista. Kristityn ei tarvitse pelätä joutuvansa Helvettiin.

      Samoin suhteessa omiin vanhempiin. Heitä on hyvä kunnioittaa. Kunnioittaminen ja pelko sana liittyvät toisiinsa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Juha: “Jos olemme tottelemattomia, emmekä halua tehdä parannusta ja turvata Jumalaan, niin silloin pitää pelätä”

      Pitää pelätä mitä??? Mitä tapahtuu, ellei välitä ns. “parannukksen tekemisestä” pätkän vertaa? Mitä itse asiassa on “parannuksen tekkeminen”? Mistä pitäisi yleensä ottaen parantua?

      Juha: “Kristityn ei tarvitse pelätä joutuvansa Helvettiin.”

      Pitääkö nykyään jonkun vielä pelätä joutuvansa helvettiin? Jos pitää niin kenen? Ymmärrän, että helvetillä peloteltiin vielä pari sataa vuotta sitten oppimatonta ja ymmärtämätöntä rahvasta käyttäytymään lainkuuliaisesti, mutta tämän päivän elämänmenossa en näe helvetinpelolla enää minkäänlaista funktiota. Eihän semmoiseen fuulaan enää kukaan – ei edes papisto – usko.

      “Ottakaa kristityltä helvetin pelko ja te otatte häneltä hänen uskonsa.” – Denis Diderot 1713 – 1784

      Toisin sanoen ilman helvetinpelkoa ei ole syytä uskoa minkään sorttisiin jumaliinkaan. Niinkö se on Juha?

      Juha: “Samoin suhteessa omiin vanhempiin. Heitä on hyvä kunnioittaa.”

      Totta, mutta vanhempienkin on ansaittava lastensa kunnioitus. Ei se lankea kuin manulle illallinen, eikä ole läheskään itsestäänselvyys eikä sääntö. Esim. tyhmiä lastensa edun vastaisesti toimivia, väkivaltaisia tai juoppoja vanhempia en ainakaan minä voisi kunnioittaa, eikä sellaisten kunnioittamista keneltäkään voi edes odottaa. Kunnioitus jotain kohtaan syntyy jos on syytä syntyä. Kukaan ei voi pakottaa ketään kunnioittamaan mitään. Kunnioitus ei synny käskemällä.

      Juha: “Kunnioittaminen ja pelko sana liittyvät toisiinsa.”

      Eivät liity. Kunnioitus on myönteinen, ihmistä tai muuta entiteettiä, kuten kansakuntaa tai uskontoa, kohtaan tunnettu ihaileva tai arvostava tunne.

      Pelko on kaikille ihmisille ja muille eläimille yhteinen tunne, joka liittyy tavallisesti todellisen ulkoisen vaaran havaitsemiseen, ja jonka oireet ovat sisäinen jännitys, levottomuus, kauhun tai paniikin tunne. Pelko kuten kunnioituskin ovat tunteita joita ei voi tuntea (tai olla tuntematta) käskystä.

      Kunnioitus on positiivinen ja miellyttävä tunne, pelko negatiivinen ja vastenmielinen.

      Onko Jumala ulkoinen vaara? Miksi jumalaa kohtaan pitäisi tuntea jännitystä, levottomuutta, kauhua tai paniikkia = pelkoa???

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Juha Heinilä sanoo:

      Kimmo, kiitos vastauksesta. Kolikolla on molemmat puolet. Kuten tiedät, jos toimit väärin, vaikka ryöstäisit pankin on syytä pelätä, oikein tehneiden ei tarvitse pelätä. Kristittyjen lapset kunnioittavat vanhemmpiaan, mutta julmien lapset eivät. Taidetaan olla jostain samaa mieltä.

      Minä en pelkää ajan lopulla tulevaa Viimeistä tuomiota. Siellä kuullaan meidän kaikkien loppusijoituspaikan.

      Taidamme molemmat tuntea monta pappia. Ihan jokainen tuntemasi pappi ei taida olla Kristuksen kirkon pappi.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Rauli Toivonen sanoo:

      Kimmo. Voin sanoa pelkääväni Jumalaa. En kuitenkaan koe minkäänlaista kidutettavaksi joutumisen pelkoa enkä näe Raamatussa mitään velvoitetta kristityille sapatin viettoon. Tuon jumalanpelko-sanan suhteen olen Juhan kanssa samaa mieltä: se littyy aivan oleellisesti Jumalan kunnioitukseen ja rakkauteen Häntä kohtaan.

      On tietysti totta, että puhekielessä pelko on läheistä sukua kauhulle, Raamatussa asia ei ole aina niin. Leonardo Daavid Vinci määritteli jumalanpelon sitä tarkoittamatta, kun hän muinoin totesi: ”Aivan kuten rohkeus vaarantaa elämän, pelko suojelee sitä”. Kevätjäillä pilkkijät voivat vahvistaa kokemuspohjaisesti asian – joko kuivana tai märkänä.

      Raamatun Jumala ei aseta ihmisiä selkä seinää vasten. Raamattu ei tunne opetusta ”jos et tottele, niin joudut ikuiseen kidutukseen”. Pikemminkin meille sanotaan, että ”jos et tottele, et saa ikuista elämää”. Jos sinä Kimmo tottelemattomuudellasi saisit vaikkapa näinä päivinä koronan, eikö mieleesi tulisi, että olisi kannattanut kunnioittaa terveysviranomaisia ja totella heitä? Riippumatta siitä, millainen hengityssuojainten kauppamies nuo ohjeet sinulle antaa. Kunnioitus hänen tietämystään kohtaan herättää pelon olla tottelematta ohjeita.

      Jumalanpelko on aina myönteinen asia, joka estää tarpeeettoman ajautumisen vaikeuksiin. Se on rakkautta meitä kohtaan. Tätä sinä Kimmo et ehkä ymmärrä, koska et kenties ole kokenut sitä hyötyä, jonka Raamatun neuvojen noudattaminen antaa. Toistan tässä tuon hyödyn tänä epidemia-aikana: ”Ei sen, joka tekee oikein, tarvitse pelätä viranomaisia, vaan sen, joka tekee väärin”. (Ro13:3)

      Olet usein Kimmo tuonut esille sen, miten monella tavalla Raamattua opetetaan ja Jumalaakin pelätään. Jos kaikki pelkäisivät Jumalaa hänen ohjeitaan noudattaen, maapallo olisi jo nyt parempi paikka elää. Onneksi kirjassa on ennustettu, että pian tunnetaan kunnioittavaa pelkoa sellaista kuningasta kohtaan, jonka hallitusohjelmassa sanotaan: ”maa on täynnä Herran tuntemusta niin kuin meri on vettä tulvillaan.”(Jes11:8)

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Toivonen:”Aivan kuten rohkeus vaarantaa elämän, pelko suojelee sitä”

      Jumalan pekääminen antaa siis ihmiselämälle suojan Jumalaa vastaan.

      Jälleen sitä absurdia uskontohömppää, jossa jehovantodistajat tuntuvat olevan ylivertaisia mestareita.

      Toivonen: “Jos sinä Kimmo tottelemattomuudellasi saisit vaikkapa näinä päivinä koronan, eikö mieleesi tulisi, että olisi kannattanut kunnioittaa terveysviranomaisia ja totella heitä?”

      Tulkoon tässä nyt julkisesti ilmoitettua, että tuskinpa saan. Toimin ihan vapaa- ja omaehtoisesti asiantuntijoiden ohjeiden mukaan, en suinkaan kunnioituksesta enempää kuin pelostakaan ketään tai mitään kohtaan. Ainoastaan luottamuksesta lääkärien ja tutkijoiden ammattipätevyyteen. Tulkoon vielä mainituksi, että papit ja uskovaiset eivät kuulu tuohon arvostamaani ammattilaisten joukkoon. Virsiä veisaamalla ja henkiolennoille puhumalla ei tauteja voiteta.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Rauli Toivonen sanoo:

    Mielenkiintoisen keskustelun sait Juha jälleen aikaan, kiitos siitä. Haluaisin tuoda siihen pari näkökulmaa lisää. Nimittäin kenelle kolmas käsky annettiin ja mikä tuo lepopäivä oikeasti oli.

    Näin Raamattu sanoo johdantona kymmenelle käskylle: ”Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka johdatin sinut pois Egyptistä, orjuuden maasta.”(2.Mo20:1) Muutamaa jaetta myöhemmin kohderyhmä jälleen käy ilmi: ”Herra sanoi Moosekselle: ’Sinun tulee sanoa israelilaisille: Te itse näitte, että minä puhuin teille ylhäältä taivaasta’”.

    Raamatusta käy selväksi, että Jumalan kymmenen käskyä oli tarkoitettu hänen omaisuuskansansa Israelin noudatettavaksi. Toki samat periaatteet on sitten kerrottu ohjeina myös kristityille hiukan toisin sanoin. Sapatin vietosta kuitenkin todetaan seuraavaa: ”Kukaan ei siis saa tuomita teitä siitä, mitä syötte tai juotte tai miten noudatatte juhla-aikoja ja uudenkuun ja sapatin päiviä.”(Kol2:16) Seuraavassa jakeessa perustellaan se, miksi kristityt eivät ole kirjaimellisen sapattimääräyksen alla: ”Ne ovat vain sen varjoa, mikä on tulossa; todellista on Kristuksen ruumis.”

    Toinen asia on sitten se, ettei Jumala ole koskaan käskenyt pyhittää sunnuntaita, kymmenen käskyä kun puhuu lauantaista. Sehän on juutalaisille lepopäivä edelleen.

    Kun kristillisyys apostolien kuoltua alkoi rappeutua, tehtiin muutoksia, jotka sopeuttivat opetukset vallitsevaan käytäntöön. Ilmeisesti vasta Konstantinuksen aikana 3. vuosisadalla sunnuntaista tehtiin lepopäivä. Latinalainen nimitys ”dies Solis”, joka liittyi astrologiaan ja auringonpalvontaan, otettiin sanan sunnuntai lähtökohdaksi. Englanninkielinen Wkipedia kertoo asiasta yksityiskohtia aloittaen artikkelinsa ” The name ’Sunday’ the day of the Sun, is derived from Hellenistic astrology.”

    Joten on Raamatusta päin katsottuna varsin turhaa kiivailla mihinkään suuntaan kauppojen sunnuntaiaukiolosta sellaisenaan. Juhan kanssa olen kyllä täsmälleen samaa mieltä siitä, että meidän kannattaa keskittyä hengellisiin asioihin enemmän kuin shoppailuun. Kristityllä on siihen käytössä 7 päivää, kun muinaisen omaisuuskansan maatalousyhteiskunnassa palvonta painottui siihen yhteen. Ja lepo on ihmiselle paikallaan, työnteon tarkoitus kristitylle on hankkia toimeentulo eikä sitä hautausmaan näyttävintä marmoripatsasta.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Toivonen: “meidän kannattaa keskittyä hengellisiin asioihin enemmän kuin shoppailuun”

      Jos minulle on ihan sama ja yksi lysti, mitä sinä vapaa-aikanasi teet, palvelet jumalaasi tai shoppailet, eikkö sinullekin pitäisi silloin olla se ja sama mitä minä vapaa-aikanani teen. Toisin sanoen, mitä ihmettä se uskovaisille kuuluu, mitä muut ihmiset vapaa-aikanaan tekevät.

      Ihan turha yrittää kontrolloida ja holhota vapaassa maassa vapaita kansalaisia. Ei todellakaan ole uskovaisille kuuluuva asia.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Juha Heinilä sanoo:

      Hyvä kommentti, kiitos Rauli.

      Kristityt ovat kokoontuneet yhteen sunnuntaisin, Herran päivänä.

      Hyvä artikkeli pyhäpäivästä ja Herran päivän oikeanlaisesta viettämisestä.

      http://www.luterilainen.net/juhla-ylosnousseen-herran-seurassa/

      Suosittelen.

      .

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Rauli Toivonen sanoo:

      ”Ihan turha yrittää kontrolloida ja holhota vapaassa maassa vapaita kansalaisia. Ei todellakaan ole uskovaisille kuuluuva asia.”

      Olen aivan samaa mieltä. Mistä päättelit, että haluaisin jollakin tavoin ottaa kantaa kauppojen aukioloaikoihin? Ihan hyvällä mielin voin tarpeen vaatiessa käydä ostoksilla sunnuntaina enkä mitenkään puutu siihen, mitä joku toinen tekee kunakin elämänsä päivänä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Juha Heinilä sanoo:

      Niin voimme elämässämme tehdä Jumalan tahdon mukaisesti tai sitä vastaan. Jumalan tahto on meidän parhaaksi. Teemme valintoja joka päivä. On hienoa, kun voimme kokoontua yhteiseen jumalanpalvelukseen viikon ensimmäisenä päivänä (sunnuntaina). On hyvä kun on yksi päivä viikossa pyhäpäivä, joka poikkeaa kaikista muista viikonpäivistä.

      Kun viikon ensimmäisenä päivänä olimme kokoontuneet murtamaan leipää, niin Paavali, joka seuraavana päivänä aikoi matkustaa pois, keskusteli heidän kanssansa ja pitkitti puhettaan puoliyöhön saakka. Ja monta lamppua oli palamassa yläsalissa, jossa me olimme koolla. (Apt. 20:7 / FB38)

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Leo Tihinen sanoo:

    Laajalti maailmassamme on vieläkin käytössä todennäköisesti Raamattuun perustuva seitsenpäiväinen viikko. Olen pohtinut, että kyllä siinä viisautta on ollut käytössä, kun Moosekses kymmenen käskyä lanseerasi. Viikon pituutta ei kukaan tietääkseni ole vielä vaatinut muutettavaksi. Mitoitus on sattunut juutalaisen paimentolaisheimon johtajalta hyvin kohdalleen, kun se on tuhansia vuosia pysynyt muuttumattomana.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Juha Heinilä sanoo:

      Hyvä näkökulma ja kommentti, kiitos Leo.

      Näin on. Seitsenpäiväinen viikko on Jumalan säätämä.

      Kuusi päivää tehtäköön työtä, mutta seitsemäs päivä olkoon teille pyhä sapatti, levon päivä, Herralle pyhitetty. (2. Moos. 35:2)

      Meillä kristityillä pyhäpäivä on Herran ylösnousemuksen päivä. Vanhassa liitossa se oli viikon seitsemäs päivä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      “Kuusi päivää tehtäköön työtä, mutta seitsemäs päivä olkoon teille pyhä sapatti, levon päivä, Herralle pyhitetty. (2. Moos. 35:2)”

      Mistä tiedät, mikä on oikeasti viikon 7. päivä, kun et tiedä varmasti mikä oli se 1 päivä.josta Jumala alkoinkalenteria pitää. Katsos kun aurinko ajanlaskun merkiksi luotin vasta luomisen 4:s päivä… Eli kiisteleminen sabatista, joka on vain numeron7 nimi, on turhaa etenkin kun meillä yleissitova työaikalaki määrää tosiasiallisesti lepopäiviä runsaasti yli sen, mitä Raamattu vaatii. Jumalahan muuten käskee tehdä työtä 6 päivää/ viikko, ihmettelen etteivät ns. raamatulliset työntekijät ole kieltäytyneet 5 päiväisestä työviikosta….

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Juha Heinilä sanoo:

      Seppo, sinä et tätä ymmärrä. Tärkeintä on pyhittää yksi päivä viikosta. Sinänsä sillä viikon päivän nimellä ei merkitystä. Meillä luterilaisilla se on sunnuntai. Kotityöt ovat myös työtä ja joskus paljon raskaampia kuin moni muu työ. Joten muistakaamme pyhittää lepopäivä.

      Ja heidän vaeltaessaan hän meni muutamaan kylään. Niin eräs nainen, nimeltä Martta, otti hänet kotiinsa. Ja hänellä oli sisar, Maria niminen, joka asettui istumaan Herran jalkojen juureen ja kuunteli hänen puhettansa. Mutta Martta puuhasi monissa palvelustoimissa; ja hän tuli ja sanoi: “Herra, etkö sinä välitä mitään siitä, että sisareni on jättänyt minut yksinäni palvelemaan? Sano siis hänelle, että hän minua auttaisi.” Herra vastasi ja sanoi hänelle: “Martta, Martta, moninaisista sinä huolehdit ja hätäilet, mutta tarpeellisia on vähän, tahi yksi ainoa. Maria on valinnut hyvän osan, jota ei häneltä oteta pois.” (Luuk. 10:38‭-‬42 / FB38)

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      “Seppo, sinä et tätä ymmärrä. Tärkeintä on pyhittää yksi päivä viikosta. Sinänsä sillä viikon päivän nimellä ei merkitystä. No jos ei ole päivän nimellä merkitystä niin miksi sitten vaivaannut sununtain kaupasakäynneistä ja auikoloista, voihan asiakas ja kassaneiti pyhittää itsellensä minkä muunpäivän hyvänsä…jo haluaa. Mutta siis Raamattu vaatii 6 päiväistä työviikkoa ja tarkoittaa nimenomaan sitä työtä, jota tehdään leivän eteen! Kotitöitähän pitää tehdä jokapäivä. Miksi monet työtätekevät kristityt siis nauttivat ammattiyhdistysliikeen raamatunvastaisista lisävapaista?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Juha Heinilä sanoo:

      Seppo, kuten sanoin meillä luterilaisilla on sunnuntai pyhäpäivänä. Ei ole meidän työläisten etu, jos jokainen viikonpäivä on mahdollinen työpäivä. Moni asia on helpompaa kun on säännöllinen työaika. Lisäksi, jos avioparin työajat poikkeavat selvästi toisistaan, voi tulla paljon yhteensovitettavaa. Taidat olla sokea, jos kannatat sunnuntaitöitä. Mitä ay-liikkeeseen tulee, niin tiedän tarkalleen sen liiton tavoitteet, johon kuulun ja jossa toimin.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Juha Heinilä sanoo:

    “Mitä tarkoittaa lepopäivän pyhittäminen?”

    Meidän pitää pitää Jumalan sanan saarna ja Jumalan sana pyhänä.

    Kun saitte meiltä kuulemanne Jumalan sanan, otitte sen vastaan, ette ihmisten sanana, vaan, niinkuin se totisesti on, Jumalan sanana, joka myös vaikuttaa teissä, jotka uskotte. (1. Tess. 2:13b / FB38)

    Jumalan sanaa tulee kuunnella hartaasti, oppia ja mietiskellä sitä.

    He pysyivät apostolien opetuksessa ja keskinäisessä yhteydessä ja leivän murtamisessa ja rukouksissa. (Apt. 2:42 / FB38)

    Haluamme pyhittää lepopäivän, joten olemme autuiaita.

    Autuaat ovat ne, jotka kuulevat Jumalan sanan ja sitä noudattavat. (Luuk. 11:28 / FB38)

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Martti Pylkkänen sanoo:

    1960-luvun Kiinassa Maon kulttuurivallankumouksen aikana pohdittiin, kuinka tuottavuus saataisiin amerikkalaiselle tasolle. Puheenjohtaja Mao päätteli, että joka seitsemäntenä päivänä lepääminen on turhuutta. Se laskee tuottavuuskäyrää. Niinpä kommunistisessa Kiinassa määrättiin ihmiset tulemaan töihin kaikkina päivinä. Vain kaksi päivää vuodessa sai vapaata. Toinen oli tuo perinteinen uuden vuoden juhla; silloin piti päästä ampumaan raketteja.

    Kauan ei Kiinassa Maon ajatus toiminut käytännössä. Ihmiset väsyivät ja tuottavuus romahti. Vähin äänin palattiin vanhaan kuusipäiväiseen työviikkoon.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Juha Heinilä sanoo:

      Kiitos Martti, hyvä kommentti.

      Näin on. Jumalan tahtoa vastaan ei kannata taistella. Hienoa, kun kommunistit tajusivat tämän ja palasivat normaaliin työviikkoon. Kuusi päivää työtä ja yksi lepopäivä. Tosin he eivät taineet pyhittää lepopäivää. Toki Kiinassakin on joitain kristittyjä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Yrjö Sahama sanoo:

    Mooseksen laissa sapattikäskyyn liittyy hyvin tiukkasanainen kaiken työnteon kielto. Käskyn alkuperäinen funktio on siis paljolti fyysisen levon ja virkistäytymisen mahdollistaminen kaikille. Tähän sitten on liitetty ajatus ajan varaamisesta myös hengellisen elämän huollolle. Siksi on kristinuskon vaikutuspiirissä olleissa maissa päädytty nimenomaan sunnuntain, siis jumalanpalveluspäivän, pitämiseen arkityöstä vapaana. Tämän soisi nykyistä paremmin toteutuvan edelleekin, vaikka onkin toki ymmärrettävää, että on sellaisia ammattialoja, joissa keskeytymätön vuorotyö välttämättä jatkuu myös sunnuntaisin. Omaan sunnuntaipäivääni kuuluu normaaliaikana useimmiten kirkossa käynti, ulkoilua ja vierailuja. Koronakriisi on muuttanut kirkossa käynnin virtuaaliseksi ja vierailut puhelimessa tai netissä tapahtuviin yhteydenottoihin omaisiin ja ystäviin. Ulkoilu sentään on mahdollista kun muistaa väistellä vastaantulijoita riittävän etäältä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Juha Heinilä sanoo:

      Erinomainen kommentti, kiitos Yrjö.

      Oikein vietetty pyhäpäivä, on hyvä niin henkisesti kuin fyysisesti.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Sahama: “Mooseksen laissa sapattikäskyyn liittyy hyvin tiukkasanainen kaiken työnteon kielto. ”

      Jos sunnuntaityökielto on otettava kirjaimellisesti, niin silloinhan juuri papit, jos ketkä sitä rikkovat. Mitenkäs tämmöinen tottelemattomuus nyt sitten muka käy päinsä?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Yrjö Sahama sanoo:

      Jotta ihmisten mahdollisuus osallistua jumalanpalveluksiin toteutuisi on pappien, kanttorien ja suntioiden hoidettava tehtäviään juuri pyhäpäivinä. Vastaavasti he sitten voivat levätä semmoisena arkipäivänä, jolloin maallikot ovat omissa töissään. Jo vanhassa liitossa temppelin toiminta oli vilkkaimmillaan juuri juhlapyhinä, eikä silloin pappien ja leviittojen katsottu rikkovan sapattia. Poliisit, palokuntalaiset, sairaanhoitajat ja vaikkapa selluloosatehtaan työläiset ovat töissä sunnuntaisinkin, samoin valitettavasti nykyisin myös kaupan myyjät, mikä ei olisi samalla tavalla välttämätöntä kuin edellämainittujen kohdalla. Ja lopuksi Jeesuksen sana sapatista: “Sapatti on ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten.”

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Sahama: “samoin valitettavasti nykyisin myös kaupan myyjät”

      Mitä ihmeen valittamista siinä on? Kaupan myyjillä on ihan yhtäläinen oikkeus olla töissä sunnuntaisin kuin kellä muulla tahansa. Halukkaista ei todellakaan ole puutetta. Esim. opiskelijat ovat erittäin halukkaita tekemään sunnuntaivuoroja parantaakseen niukkaa toimeentuloaan.

      Ei ole uskovaisten asia päättää ja kontrolloida kenen sopii sunnuntaisin olla töissä. Ellei kauppojen sunnuntaityö uskkovaisille sovi, niin ei sen sitten pitäisi sopia ravintoloiden, hotellien, kahviloiden, matkailuyritysten työntekijöille, ei myöskään papeille, eikä kellekään muulekaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Uskovaisten mielestä varmaan kaiken liikenteenkin voisi varmaan seisauttaa ja huvipuistot sulkea sunnuntaisin.

      “Ihmisaivoissa on 12 miljardia solua. Ja millainen työttömyys siellä usein vallitseekaan.” — Biologi Jean Rostand (1894 – 1977)

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Entä mediat, TV, radio, lehdistö. Pitäisikö televisio-ohjelmat kieltää sunnuntaisin? Uutis- ja tiedonkulun sulku, vai? Miten merenkulun laita – matkustaja- ja kauppamerenkulun? Laivat pitäisi panna ankkuriin keskelle Atlantia – vai?

      On lukematon määrä ammatteja, joiden toiminta sunnuntaisin on vähintäänkin yhtä tärkeää ja tarpeellista kuin pappien. Miksi papeilla pitäisi olla etuoikeus hoitaa puuhiaan sunnuntaisin, mutta noilla esimerkkinä mainitsemillani eri alojen työntekijöillä ei?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Juha Heinilä sanoo:

      Kuutena päivänä lähetetyt uutislähetykset riittäisi vallan mainiosti. Ilman sunnuntaihesaria pärjää hyvin. Laivoissa voisi olla kappeli, jossa voitaisiin viettää merellä sunnuntaimessu. Seurakunnan pappeja, johon kuulun arvostan paljon enemmän kuin monia muita ammatinharjoittajia. Toki on paljon ammatteja, jotka ovat tärkeitä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Juha: “Ilman sunnuntaihesaria pärjää hyvin.”

      Sunnuntaihesari tehdään lauantaina.

      Juha: “Laivoissa voisi olla kappeli, jossa voitaisiin viettää merellä sunnuntaimessu.

      Ei se työnteosta merellä vapauta.

      Juha: “Kuutena päivänä lähetetyt uutislähetykset riittäisi vallan mainiosti.”

      Ja seitsemäntenä papit saisivat fuulata kansaa ja puhua ikivanhaan kirjaan perustuvaa puutaheinää, joka on kaiken lisäksi kuultu tuhansia kertoja ennenkin?

      (Voisit mainita, että kuutena päivänä lähetetyt uutiset riittäisivät mainiosti sinulle. Minulle ja useimmalle muulle eivät. Mitä uutisia ne enää seuraavana päivänä olisivat? Et voi ottaa kantaa toisten ihmisten puolesta.) Päätös sunnuntaitöiden tekemisestä ei onneksi kuulu sinulle.

      (Suomen kielessä predikaatti seuraa subjektin lukua, siis: “Kuutena päivänä lähetetyt uutislähetykset RIITTÄISIVÄT vallan mainiosti.)

      Juha: “Seurakunnan pappeja, johon kuulun arvostan paljon enemmän kuin monia muita ammatinharjoittajia.”

      Se, että toistaa saarnapöntöstä samaa vanhaa raamattujargonia kerta toisensa jälkkeen, ei kovin kummoista ammattitaitoa vaadi.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Juha Heinilä sanoo:

      Tarkoitin, että hesarissa ei kukaan tekisi sunnuntaityötä. Sunnuntaina ei ilmestyisi lehteä vaan vasta maanantaina. Yksi lehti siinä jäisi ilmestymättä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Juha: “Tarkoitin, että hesarissa ei kukaan tekisi sunnuntaityötä. Sunnuntaina ei ilmestyisi lehteä vaan vasta maanantaina.”

      Heh. Mutta kun maanantaina ilmestyvä lehti tehdään nimenomaan sunnuntaina ja sunnuntaina ilmestyvä lauantaina.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Juha Heinilä sanoo:

      Ehkä näin. Lehti voi ilmestyä ihan niin monta kertaa kuin he päättävät. Joka päivä ei ole pakko ilmestyä. Lauantaina tehty sisältö voi olla yhtähyvin maanatain kuin sunnuntain lehdessä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Juha Heinilä sanoo:

    “Miksi yksi lepopäivä viikossa on tärkeä?”

    Jotta pysyisimme kunnossa ja pitäisimme Jumalasuhteen kunnossa. Toki joka päivän pitää aloittaa Jumalan sanan tutkimisella ja rukouksella. Pyhäpäivänä arkihuolet ja työt ovat poissa, jolloin voimme uhrata Jumalalle enemmän aikaamme.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Pesonen sanoo:

      Israelissa sabatti alkaa perjantai iltana ja päättyy lauantaina auringon laskuun. Tämä on mielestäni parempi systeemi, kuin tämä meidän sunnuntai. Perjantai ilta on juhla-aterian aika. Siis joka viikko. Juhla johdattaa lepoon ja virkistykseen. Luonteva tilanne irrottautua kaikesta tekemisestä ja nukkua yö ilman paineita. Seuraavana iltana taas sitten voi rauhassa valmistautua seuraavaan päivään ja arkeen. Joku arveli , että aivoille on erityisen hyvä irrottautua kaikesta tekemisestä tälläiseksi ajaksi. Hän veikkasi sitäkin, että juutalaisten menestys monilla tieteen aloilla perustuu juuri tähän aivojen lepuuttamiseen.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Juha Heinilä sanoo:

      Hyvä näkökulma, kiitos Pekka.

      Meillä alkaa pyhäpäivä lauantaina klo 18. Samoin joulu alkaa aattona klo 18.

      Aivot tarvitsevat lepoa ja riittävästi unta. Minä olen tottunut hiljentymään sunnuntaisin, jota pidän oikeana pyhäpäivänä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Juha Heinilä sanoo:

    “Minkälainen on sinun normi lepopäiväsi?”

    Messu, Raamattu, oleskelu ja ulkoilu.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Juha Heinilä
    Juha Heinilä

    Olen IT-suunnittelija Vantaan Rajakylästä. Kuulun Pyhän Kolminaisuuden luterilaiseen seurakuntaan, joka on Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan Vantaan seurakunta. Luen mielelläni vanhoja hyviä luterilaisia kirjoja. Käsittelen blogissa kristityn elämää unohtamatta Raamattua ja Tunnustuskirjoja.

    Kirjoittajan luetuimmat blogit

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit