Raamatun naisia - Ruut

Minulle tulee ensimmäisenä Raamatun naisista mieleen mooabilainen Ruut; nimi Ruut merkitsee ystävää, ystävyyttä. Ruut on Daavidin ja Jeesuksen esiäiti, joka on päässyt Jeesuksen esivanhempien luetteloon (vert. Matt. 1.5). 

Noomi sanoi: "Katso, kälysi on kääntynyt takaisin oman kansansa ja jumalansa luo, käänny sinäkin kälysi kanssa." Mutta Ruut vastasi: "Älä vaadi minua jättämään sinua ja kääntymään takaisin, pois sinun tyköäsi. Sillä mihin sinä menet, sinne minäkin menen, ja mihin sinä jäät, sinne minäkin jään; sinun kansasi on minun kansani, sinun Jumalasi on minun Jumalani. (Ruut. 1: 15-16)

Boas otti Ruutin emännäksensä, ja hän meni hänen tykönsä; ja Herra antoi hänen tulla hedelmälliseksi, ja hän synnytti pojan. (Ruut. 4:13 / Biblia)

Ruut

Ketkä Raamatun naisista on mielestäsi hyvä muistaa ja miksi?

Ruut lupasi olla Noomin ystävä, jota hän ei koskaan jättäisi; Jeesus on ystävä, joka kuoli meidän puolestamme ja Hän on meidän kanssa joka päivä maailman loppuun asti; mistä sinä tunnistat todellisen ystävän?

Mitä Ruutin kirjan sanoma kertoo meille lunastajastamme Jeesuksesta?

Miten on mahdollista, että Daavidin ja Jeesuksen esiäiteijä olivat Israelin viholliskansaan kuuluvat mooabilainen Ruut ja portto Raahab ja he ovat mainittuna Jeesuksen sukuluettelossa?

Miksi Golgatalla oli Jeesuksen lähipiiristä ainoastaan naisia ja Sebedeuksen poika Johannes?

 

 

Kaikki julkaistut blogini:

Juhan blogit

Blogiarkisto

46 kommenttia

  • Sari Roman-Lagerspetz sanoo:

    Raamatun naisilla oli monenlaisia kohtaloita. Kaikkien kohdalla kuvio ei mennyt samoin kuin Ruutilla.

    Neljännessä Mooseksen kirjassa kuvataan midianilaisia vastaan käytyä sotaretkeä mm. seuraavasti: “Sotajoukko hyökkäsi Midianin maahan noudattaen käskyä, jonka Herra oli Mosekselle antanut, ja tappoi kaikki miehet…He ottivat vangiksi naiset ja lapset (4 Moos: 31:7-9). Myöhemmin samassa luvussa kerrotaan seuraavaa: “Mooses vihastui sotajoukon johtajiksi määrätyille tuhannen miehen ja sadan miehen päälliköille, kun he palasivat sotaretkeltä ja sanoi heille: “Oletteko jättäneet henkiin kaikki naiset? … Tappakaa siis lapsista kaikki pojat ja tappakaa myös jokainen nainen, joka on maannut miehen kanssa. Mutta tytöt, jotka eivät ole maanneet miehen kanssa, saatte ottaa itsellenne…. Saalista oli sotilaiden itselleen ryöstämän irtaimen omaisuuden lisäksi 675 000 lammasta ja vuohta, nautakarjaa 72 000 päätä ja aaseja 61 000 ja ihmisiä, tyttöjä, jotka eivät olleet maanneet miehen kanssa, oli kaikkiaan 32 000. (noista 32 000 neitsyestä, jotka oli saatu saaliiksi, oli vielä maksettava uhrilahja Herralle, eli 32 neitsyttä.).

    Onko sopimatonta ajatella, että nämä edellisen tarinan naiset (sekä miehen kanssa maanneet naiset, jotka tapettiin, että ryöstösaaliiksi saadut neitsyet ja Herralle uhratut neitsyet) ovat myös “Raamatun naisia”?

    Sitä myös mietin, että millä tavalla Herralle uhrattaviksi määrätyt neitsyet uhrattiin? Tarinan mukaan heidät luovutettiin pappi Eleasarille Herran käskyn mukaan. Mitähän sitten tapahtui?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Juha Heinilä sanoo:

      Sari, kiitos mielenkiintoisista kysymyksistä. Ajattelen, että he palvelivat temppelissä koko loppu elämän ajan, eikä maanneet miehen kanssa. Mikä erottaisi heidät nunnista, jotka elävät luostarissa?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Eija Moilanen sanoo:

      Noissa oloissa, joissa miehet on tapettu sodassa , olisi naisten ja lasten jättäminen omiin hoteisiinsa ollut hidas kuolema. Kuten aikaisemmin totesin ei ihmisiä uhrattu Israelin Jumalalle. Israel joutui näiden kanssa sotaan midianilaisten houkutellessa Israelilaisia epäjumalanpalvelukseen. Mooseksen vaimo oli midialainen. Käytännössä vinkin voi saada juutalaisten jumalpalvelustavoista Mooseksen aikaan. Leeviläisiä oli 22000 ja virkaan he pääsivät kolmekymppisinä. Heillä oli myös tuomiovaltaa ja he toimivat lainkirjan vartioina. En ole varma oliko näin jo Mooseksen aikaan. Tässä on kyse valtavan suurista määristä ihmisiä, jotka liittyvät uskonnollisiin tehtäviin, joten tuskin noilla 32 tytöllä on huono osa ollut. Muistelen, että Jeesuksen aikaan heitä oli 700000. Ihmistä ei saanut ryöstää ja siitä seurasi kuoleman tuomio jos niin teki. Mutta sodassa ne jotka jäivät eloon joutuivat yleensä orjaksi.

      Kannattaa itse perehtyä taustoihin, niistä saa kuvaa vaikka joutuukin tulkitsemaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Roman-Lagerspetz sanoo:

      Juha, kysyt, mikä erottaisi Herralle uhrilahjaksi luovutetut, sotasaaliiksi saadut neitsyet nunnista, jotka elävät luostarissa. Näin äkkipäätään tulee mieleen ehkä se, että nunnaksi ei kai tyypillisesti tulla siten, että nuori neitsyt ryöstetään ensin sotasaaliiksi ja sitten, ryöstäjien toimesta, luovutetaan uhrilahjaksi Herralle.

      Jos neitsyt otetaan ensin sotasaaliiksi ja sitten luovutetaan papille uhrilahjaksi niin kuulostaa kovalta kohtalolta. Jos hän päätyi “palvelemaan temppelissä koko loppuelämänsä ajan”, kuten arvelet, niin en ymmärrä miten kuvio erosi pakkotyöstä/ orjuudesta.

      Sekin on kai mahdollista, että nämä neitsytuhrit tapettiin (?). Ihmishengistä ei ilmeisesti kovastikaan piitattu. Tapettiinhan ensin kaikki miehet, ja myöhemmin kaikki sotasaaliiksi saadut pojat, sekä kaikki naiset, jotka olivat olleet miehen kanssa. Melkein kaikkien sotasaaliiksi saatujen neitsyiden (joiden lukumäärä oli noin 32 000) kohtalo oli se, että “sotilaat saivat ottaa heidät itselleen”. 32 neitsyttä luovutettiin uhrilahjaksi Herralle.

      Mutta, tämä nyt on spekulointia, pitäisi kysyä alan tutkijoilta.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Eija Moilanen sanoo:

      Laitan vielä taustatietoa. Katsoin vielä tuon Baal-Peorin Isosta Raamatun sanakirjasta ja siinä kehotettiin katsomaan Baal. Baalin palvontaan kuului pyhäkkö haureus ja ihmisuhrit. Käytännössä se on ollut helvettiä. Tätä vastaan taisteltiin ja Israelilaiset lankesivat myös osa useamman kerran tähän palvelukseen. Luulen että parempi orjana kuin vapaana kansan keskellä joka palvoo Baalia ja uhraa sille.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sonja Ottavainen sanoo:

      No kyllä tässä Jefta selkeästi ilmaisee lupauksena polttouhrin Herralle:

      Ja Jefta teki lupauksen Herralle ja sanoi: “Jos sinä annat ammonilaiset minun käsiini, niin tulkoon kuka tulkoonkin minua vastaan taloni ovesta, kun minä voittajana palaan ammonilaisten luota, hän on oleva Herran, ja minä uhraan hänet polttouhriksi”.

      Jos kirjaimellisesti on selkeesti sanottu, niin ei voi vääntää miksi tahansa. Samuelin tapaus on aivan selkeästi kerrottu toisin. Kyllä nämä ajatteluttavat, jos ei muuta, niin ainakin ihmisarvon ja -oikeuksien paranemista sitten noitten aikojen.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Juha Heinilä sanoo:

      Eija, kiitos. Laitan vielä linkin englanninkieliseen Raamatun tietosanakirjaan ja hakusanalla Baal.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Sonja Ottavainen sanoo:

    Kun blogin aiheena on Raamatun naisia, niin ei voi ohittaa ikäviä asioita ja tulkita niitä parhain päin. Toisaalta tulee mieleen, että kun ties minä perimätietona tekstit ovat saaneet nykyisen muotonsa, niin eiköhän siinä ole ollut mahdollisuus monenlaiseen tulkintaan, siis jo kirjoitusprosesseissa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Juha Heinilä sanoo:

      Sonja, kiitos kommenteista. Minä pidän tärkeänä, että aihetta käsitellään monipuolisesti, myös ikävät tapahtumat tai kohtalot. Kuitenkin monessa mielessä useimmat Raamatun naisista ovat hienoja, joista voi oppia paljon.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Martti Pylkkänen sanoo:

    Ruutin kirjan loppussa on sukuluettelo. Mutta koko kirjan päähenkilö on Herra ja ydinajatus Jumalan johdatus. Tämä johdatus ei päättynyt Noomin miehen kuoltua leskeyteen, vaan elämä jatkui. Sillä Ruutin pojasta Oobedista, tuli kuningas Daavidin isoisä. Daavidin suku nousee monen suuren ahdistuksen keskeltä. Tätä voidaan syystä sanoa ristinteoloogiseksi malliksi, vaikka ei puhuta Jeesuksen rististä.Ristinteologialla tarkoitetaan sitä, että Jumala salaa tässä maailmassa kirkkautensa, ja kätkee sen heikkouteen.

    Ruutin kirja ohjaa meitä luottamaan Jumalan suureen ja käsittämättömään rakkauteen, kun se puhuu ennen kaikkea sukulunastajasta. Meilläkin oli osuus Jumalasta ja hänen perinnöstään. Mutta synnin takia olemme hukanneet omaisuutemme. Tarvitsemme sen takia kipeästi Kristusta, joka suostui Jumalan kansan lunastajaksi. Tästä voimme vetää johtopäätöksen Ruutin kirjastakin löydämme ns. “punaisen langan” joka johdattelee meitä rakkaan Vapahtajamme Jeesuksen luokse.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Juha Heinilä sanoo:

      Martti, kiitos erinomaisesta kommentista. Noomi ei olisi selvinnyt ilman Ruutia, samoin emme mekään selviä ilman Jeesusta Kristusta. Jeesus johdattaa meidät Isän koti Taivaaseen.

      Jeesus sanoo: ”Minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti.” (Matt. 28:20)

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Eija Moilanen sanoo:

      Tämä Ruutin kirja on siitä hyvä, että se on helpompi hahmottaa kokonaisuutena kuin nuo vanhantestamentin jatkuvat heimosodat, jotka vaativat tosi paljon tutkimista taustatietoa, että syy ja seuraussuhteet tajuaa.

      Mutta Ruutin kirjakin avautuu paremmin, kun tietää sen ajan sukulunastus järjestelmän. Vaikka samalla se avaa maailman kuvaa, jossa tähänkin blogin tuodut jutut pohjautuu. Vanhaa testamenttia ei kannata lukea omasta kulttuuristaan käsin vaan tutustua siihen kulttuurin, jossa ihmiset elivät.

      Referoin Isosta Raamatun sanakirjasta hiukan. Sukulunastus oli kansallista rakennetta säilyttävä ja se sitoi koko heimoa ja perhettä. Kyse oli siis perheen taloudellisten etujen suojaamisesta. Sukulunastaja oli lähin miespuolinen sukulainen, jonka tehtävät olivat taloudelliset, oikeudelliset ja perhettä säilyttävät. Jos jotain uhkasi köyhyys, niin sukulunastajan velvollisuus oli lunastaa tämän omaisuus. Jos sukulainen oli joutunut orjuuteen, niin piti sukulunastajan ostaa tämä vapaaksi. Myös suvut pyrittiin säilyttämään ja siksi sukulunastaja otti vaimokseen vainajan lesken. Taustalla on seemiläiselle suku ja perhe yhteyden ominaisuus.

      Lisään tähän vielä, että leskestä ja veljen suvusta joutui myös veli vastuuseen. Lunastus sana itsessään on varmaan kaikille tuttu Uudesta Testamentista, joka pohjautuu Vanhaan testamenttiin. Ilman vanhaa ei ole uutta ja ilman uutta ei olisi lunastuksesta tietoa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Martti Pylkkänen sanoo:

    ” Lunastus sana itsessään on varmaan kaikille tuttu Uudesta Testamentista, joka pohjautuu Vanhaan testamenttiin. Ilman vanhaa ei ole uutta ja ilman uutta ei olisi lunastuksesta tietoa.”

    Vanha Testamentti oli Jeesuksen ja ensimmäisten kristittyjen Raamattu, sieltä he löysivät Kristus todistuksen. Jos me haluamme ymmärtää ensimmäisiä kristityitä, ja heidän sanomaansa Uudessa Testamentissa meidän on erittäin tärkeää tuntea Vanhaa Testamenttia. Parhaimman esimerkin Jeesus itse antoi opetuslapsilleen Emmauksen tiellä, jossa hän kädestä pitäen opetti heitä.( Luuk.24: 23- 36 ) Vanha Testamentti on täynä esikuvia Kristuksesta, se auttaa meitä paremmin ymmärtämään, kuka Jeesus oli. Vanha Testamentti on ajankohtainen kirja, sieltä löytää paljon tarpeellista tietoa Jumalan pelastus suunnitelmasta.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Juha Heinilä sanoo:

    Kiitos Martti. Näin on. Vanha Testamentti on tärkeä. Ensimmäiset lupaukset Lunastajasta löytyvät Raamatun ensi lehdiltä. Ensimmäiset ihmiset Aatami ja Eeva olivat Jumalalle tottelemattomia ja lankesivat Saatanan (käärmeen) ansaan. Ihminen ei enää ollut kuolematon. Lunastaja tuli tarpeelliseksi. Vaimon siemen on Kristus.

    Herra Jumala sanoi käärmeelle: “Koska tämän teit, kirottu ole sinä kaikkien karjaeläinten ja kaikkien metsän eläinten joukossa. Vatsallasi sinun pitää käymän ja tomua syömän koko elinaikasi. Ja minä panen vainon sinun ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille; se on polkeva rikki sinun pääsi, ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän.” (1. Moos. 3:14-15)

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Osmo Peltonen sanoo:

    Ajattelin lukutapoja Ruutin kirjaan ja löysin kolme: uudemmasta kirjallisuudentutkimuksesta lainatun, hengellisen ja kirjoitusajan.

    1. Kertomuksessa sen kaksi naista, Ruut ja Noomi, lähtevät seikkailemaan kahdestaan, yhteishengessä, etsimään itseään nykyihminen voisi heittää. Kertomuksen aivan alussa on sen syy, ongelma, joka on heidän omaistensa eli miestensä kuolema. Miten Ruut ja Noomi ratkaisevat tämän ongelman? Silloin esille astuu mies, Boas, joka ratkaisee tämän pulman heidän puolestaan. Kertomus voidaan päättää, kun kaikki on taas hyvin ja normaalilla tolalla.

    No tuollainen oli senaikaisessa kulttuurissa itsestäänselvyys, saadaan odotettu tulos, ja yksinäisten naisten asema oli kaiken lisäksi vaarallinen, kuten kommenttiketjussa taidettiin todeta. Kuitenkin tätä lukutapaa voi hyvin soveltaa vaikka jonkin kirjan tai elokuvan nykytarinaan, katsoa mitä silloin löytyy!

    2. Vertauskuvallinen lukutapa, jossa lähtökohta on UT, niin kuin ketjussa aikaisemmin selvitetty. Tässähän myös Noomi ja ensimmäinen sukulunastajakandidaatti selvästi viittaavat juutalaisuuteen, kun onnelliseksi nimetty Noomi joutuu kärsimään ja lunastustoimituksessa pakana eli toisen kansallisuuden edustaja ei tahdo kelvata. Boaksesta tulee lunastaja.

    3. Ruutin kirja kirjoitettiin aikana ennen kristinuskoa, mitä se silloin saattoi merkitä? Kyllähän juutalaisuudessa VT:n aikana näkökulma avautui poissulkevan kansallisesta yleismaailmalliseen, Jerusalemistakin alettiin puhua kansojen kohtauspaikkana. Tämä oli samalla juutalaisen Jumala-käsityksen avartumista.

    Lukutapoja näin on useampia, valinnanvaraa tarjolla. Itse taidan pitää kiinni kakkosvaihtoehdosta.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Juha Heinilä sanoo:

    Yksi Vanhan Testamentin suurista naisista oli Sarpatin kylässä sairaan pojan kanssa asunut filistealainen leski, jonka nimeä ei tiedetä. Leski ruokki profeetta Eliaa, eikä vähäiset jauhot huvenneet. Lesken poika kuoli, mutta Elia rukoili pojan puolesta ja poika heräsi henkiin. (Vert. 1. Kun 17:8-24 ja Luuk. 4:26) Miksi monesti kaikista köyhimmät ovat vieraanvaraisempia kuin rikkaat?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Osmo Kauppinen sanoo:

    Tuli mieleen ne Pyhän Raamatun mainitsemat kuningas Salomon 1000 vaimoa. Millainen lienee heidänkin osansa ollut?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Juha Heinilä sanoo:

      Osmo, kiitos hyvästä kysymyksestä. Vaimot olivat kuuluisan kuninkaan Salomonin vaimoja. Rahaa ja loistoa riitti. Salomonin vaimoilla oli mies, joka yritti tehdä kaikkensa, että vaimot olisivat onnellisia. Salomo jopa rakensi temppeleitä vaimojensa jumalille. Ajattele, että meidän tarvitsee pitää ainoastaan yksi vaimo onnellisena, mutta kuningas Salomo yritti tehdä 1000 vaimoa onnelliseksi.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Juha Heinilä
    Juha Heinilä

    Olen IT-suunnittelija Vantaan Rajakylästä. Kuulun Pyhän Kolminaisuuden luterilaiseen seurakuntaan, joka on Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan Vantaan seurakunta. Luen mielelläni vanhoja hyviä luterilaisia kirjoja. Käsittelen blogissa kristityn elämää unohtamatta Raamattua ja Tunnustuskirjoja.

    Kirjoittajan luetuimmat blogit

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit