Raamatun naisia - Ruut

Minulle tulee ensimmäisenä Raamatun naisista mieleen mooabilainen Ruut; nimi Ruut merkitsee ystävää, ystävyyttä. Ruut on Daavidin ja Jeesuksen esiäiti, joka on päässyt Jeesuksen esivanhempien luetteloon (vert. Matt. 1.5). 

Noomi sanoi: "Katso, kälysi on kääntynyt takaisin oman kansansa ja jumalansa luo, käänny sinäkin kälysi kanssa." Mutta Ruut vastasi: "Älä vaadi minua jättämään sinua ja kääntymään takaisin, pois sinun tyköäsi. Sillä mihin sinä menet, sinne minäkin menen, ja mihin sinä jäät, sinne minäkin jään; sinun kansasi on minun kansani, sinun Jumalasi on minun Jumalani. (Ruut. 1: 15-16)

Boas otti Ruutin emännäksensä, ja hän meni hänen tykönsä; ja Herra antoi hänen tulla hedelmälliseksi, ja hän synnytti pojan. (Ruut. 4:13 / Biblia)

Ruut

Ketkä Raamatun naisista on mielestäsi hyvä muistaa ja miksi?

Ruut lupasi olla Noomin ystävä, jota hän ei koskaan jättäisi; Jeesus on ystävä, joka kuoli meidän puolestamme ja Hän on meidän kanssa joka päivä maailman loppuun asti; mistä sinä tunnistat todellisen ystävän?

Mitä Ruutin kirjan sanoma kertoo meille lunastajastamme Jeesuksesta?

Miten on mahdollista, että Daavidin ja Jeesuksen esiäiteijä olivat Israelin viholliskansaan kuuluvat mooabilainen Ruut ja portto Raahab ja he ovat mainittuna Jeesuksen sukuluettelossa?

Miksi Golgatalla oli Jeesuksen lähipiiristä ainoastaan naisia ja Sebedeuksen poika Johannes?

 

 

Kaikki julkaistut blogini:

Juhan blogit

Blogiarkisto

46 kommenttia

  • Martti Pylkkänen sanoo:

    Miten on mahdollista, että Daavidin ja Jeesuksen esiäiteijä olivat Israelin viholliskansaan kuuluvat mooabilainen Ruut ja portto Raahab ja he ovat mainittuna Jeesuksen sukuluettelossa? Matteuksen evankeliumin alussa oleva Jeesuksen sukuluettelo ei ole mikään tavallinen sukuluettelo, sillä sieltä löytyy kolmen naisen nimet: Taamar,Raahab ja Ruut,jotka olivat Jeesuksen esiäitejä. Heidän lisäkseen Uurian vaimo Batseba, ja Raahab oli portto, Taamar naimaton, ja Uurian vaimo aviorikkoja. Ruut taas oli mooabilainen ja kuuli kansaan jota juutalaiset, eivät saanneet sekaantua. Näitä Jeesuksen sukuluettelon naisia moni “hurskas” katselee karsastaen. Mutta eivät miespuolisetkaan selvinneet ” puhtain paperein”, sillä myöskin kunikaalliset esi-isät, heistä löytyy seitsemän, jotka tekivät sitä mikä on pahaa Herran silmissä. Myöskin Jeesuksen äidistä Mariasta,oli liikkeellä pahoja juoruja: “”Eihän Messias voi syntyä tuollaisesta naisesta naisesta” ? Mutta Jeesuksen sukuluettelo nosta esille: Messias on todella syntynyt syntisestä sukukunnasta, tullut veljeksemme osalliseksi meidän lihastamme ja verestä, erotuksena on, että ilman syntiä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    Ruut ja Naomi olivat tod. näk. lesboja.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Eija Moilanen sanoo:

    Leskiä ne oli ja Ruutilla peräti kaksi miestä. Olen antanut kauniille tyttärellinen nimen Noomi, jonka merkitys on onnellinen. Noomin kovakohtalo ja sitkeys on aina puhutellut minua ja miniän rakkaus, joka kuvastuu Ruutin sanoista uskollisuutena Noomin Jumalaa kohtaan.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Juha Heinilä sanoo:

    Eija, kiitos hyvästä kommentista. Noomi muistuttaa omaa äitiäni, kuinka hän otti kihlattuni avosydämisesti vastaan. On hienoa, kun vaimollani ja äidilläni oli erinomaiset välit aina äitini kuolemaan asti.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Sari Roman-Lagerspetz sanoo:

    Raamatun naisia olivat myös Salomonin ja muiden patriarkkojen sadat jalkavaimot ja orjattaret. Minkähänlaista heidän elämänsä oli? Joskus mietin myös, että kun VT:ssä sanotaan, Israelilaisten lähdössä sotaretkelle, että “tappakaa kaikki muut paitsi neitsyet” niin mikä lienee noiden henkiin jätettyjen neitsyiden kohtalo sitten myöhemmin.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • jorma ojala sanoo:

    Kukin aika ottaa tietysti Ruutinkin elämään oman näkökulmansa. Hänen vierasheimoisuutensa ja saamansa siunaus on varmasti lohdullinen sanoma monelle sellaiselle, joka itse on ns. vierasheimoinen ja muukalainen tai yhteiskunnallisesti vähäisemmässä asiassa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Juha Heinilä sanoo:

    Kuningatar Ester, on seuraava, jolla on oma kirja Raamatussa. Hänellä on yksi Raamatun suurista naisisista.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Eija Moilanen sanoo:

    Tuo Esterin kirja minullakin mielessä pyöri, kun mietin naisen asemaa Vanhan Testamentin aikaan.

    Laitan hiukan, koska olen kommentoinut tätä Salomon aihetta täällä aika paljon. Uskontokirja.net haulla voi tarkistaa ja tuollaista neitsyet kohtaa sillä ei löytynyt. Mitä Salomonin vaimoihin tulee, niin olot olivat lienee ruhtinaalliset, mutta kansasta joka lystin maksoi ei voine sanoa samaa. Salomonin suuri vaimomäärä ja suuret kulut johtivat kansakunnan hajoamiseen Salomonin kuoleman jälkeen.

    Juutalaisten laissa orjien asema oli myöhemmin suojattu, jopa niin, että Israelilainen orja päästettiin vapaaksi seitsemäntenä vuonna, mutta aivan samoin kuin moniavioisuus on tuollainen tuottanut tuskaa. Esimerkkinä Taamar, joka karkotettiin tai Leean ja Raakelin huonot välit. Ei tainnut Jaakobilla paljon sanomista olla kun Raakel hänet Leealle myi saadakseen Leean. En tarkistanut tietojani vaan vedin lonkalta, joten tietoni perustuu vain minun muistiini.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Eija Moilanen sanoo:

    Korjaan siis saadakseen Jaakobin vierelleen yhdeksi yöksi.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Sonja Ottavainen sanoo:

    Tämä Raamatun tarina mietityttää:

    30. Ja Jefta teki lupauksen Herralle ja sanoi: “Jos sinä annat ammonilaiset minun käsiini, 31. niin tulkoon kuka tulkoonkin minua vastaan taloni ovesta, kun minä voittajana palaan ammonilaisten luota, hän on oleva Herran, ja minä uhraan hänet polttouhriksi”. 32. Sitten Jefta lähti ammonilaisia vastaan, sotimaan heitä vastaan, ja Herra antoi heidät hänen käsiinsä. 33. Ja hän tuotti heille hyvin suuren tappion, valloittaen maan Aroerista Minnitiin ja Aabel-Keramimiin asti, kaksikymmentä kaupunkia. Niin täytyi ammonilaisten nöyrtyä israelilaisten edessä. 34. Kun Jefta sitten tuli kotiinsa Mispaan, niin katso, hänen tyttärensä tuli ulos häntä vastaan vaskirumpua lyöden ja karkeloiden. Ja hän oli hänen ainoa lapsensa; paitsi tätä ei hänellä ollut poikaa eikä tytärtä. 35. Nähdessään hänet hän repäisi vaatteensa ja sanoi: “Voi, tyttäreni, nyt sinä masennat minut maahan, nyt sinä syökset minut onnettomuuteen! Sillä minä avasin suuni Herralle enkä voi sanaani peruuttaa.” 36. Niin hän vastasi hänelle: “Isäni, jos sinä avasit suusi Herralle, niin tee minulle, niinkuin suusi on puhunut, koska Herra on antanut sinun kostaa vihollisillesi, ammonilaisille”. 37. Sitten hän sanoi isällensä: “Myönnettäköön minulle kuitenkin tämä: jätä minut vapauteeni kahdeksi kuukaudeksi, että minä yhdessä ystävättärieni kanssa menen vuorille itkemään neitsyyttäni”. 38. Niin hän sanoi: “Mene!” ja päästi hänet menemään kahdeksi kuukaudeksi. Ja hän meni ystävättärineen ja itki neitsyyttänsä vuorilla. 39. Mutta kahden kuukauden kuluttua hän palasi isänsä luo, ja tämä pani hänessä täytäntöön lupauksensa, jonka oli tehnyt. Eikä hän miehestä tietänyt. Ja tuli tavaksi Israelissa, 40. että Israelin tyttäret joka vuosi menivät lauluin ylistämään gileadilaisen Jeftan tytärtä – neljän päivän ajaksi joka vuosi. Tuom. 11:30-40

    Miksiköhän tämä teksti on Raamatussa? Oliko tapana polttaa neitsyitä kuoliaaksi? Ja miksi isä vielä syyttää tytärtään?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Juha Heinilä sanoo:

      Sonja, kiitos mielenkiintoisesta kommentista ja kysymyksestä. Eipä Israelissa ollut tapana ihmisiä polttaa polttouhrina. Mahdollisesti Jeftan tytär palveli myöhemmin Herraa pyhäkössä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Eija Moilanen sanoo:

      Uuteen käännökseen on laitettu, että kuollut, mutta sitä ei taida löytyä muualta. Tuon voi tulkita joko niin, että kuoli tai niin, että hänet luovutettiin kuten Samuel. Samuelin äitihän antoi lapsensa Jumalalle ja tämä palveli pappi Eeliä. Juutalaisissa uhrimenoissa ei ihmisiä uhrattu eikä poltettu. Tätä tapahtui epäjumalien palvonnassa ja profeetat mylvivät tällaisia tekeville tuomiota.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sonja Ottavainen sanoo:

      No kyllä tässä Jefta selkeästi ilmaisee lupauksena polttouhrin Herralle:

      Ja Jefta teki lupauksen Herralle ja sanoi: “Jos sinä annat ammonilaiset minun käsiini, niin tulkoon kuka tulkoonkin minua vastaan taloni ovesta, kun minä voittajana palaan ammonilaisten luota, hän on oleva Herran, ja minä uhraan hänet polttouhriksi”.

      Jos kirjaimellisesti on selkeesti sanottu, niin ei voi vääntää miksi tahansa. Samuelin tapaus on aivan selkeästi kerrottu toisin. Kyllä nämä ajatteluttavat, jos ei muuta, niin ainakin ihmisarvon ja -oikeuksien paranemista sitten noitten aikojen.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Eija Moilanen sanoo:

      Voisitko Sonja pysyä siinä keskustelussa, jossa asiaa käsitellään. Selvää on, että noin tuo mies hädissään lupasi. Mutta miksi siinä on lause, että ei miehestä tiennyt. Julma isä joka tapauksessa meidän kulmasta katsoen. Niiden minäkuva on tosi erilainen. Se näkyy hyvin tuossa, kun tytär suostuu tuohon.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Markku Hirn sanoo:

      Mielenkiintoinen näkökulma tuo että Jeftan tytär itki neitsyyttään. Siis niin kauan kun neitsyys on tallella ei ole viellä kokonainen ihminen.

      Viime sotien aikoina nuoret pojat ( joita he olivat) rintamillaan pelkäsivät kuolevansa ennenkuin he edes yhden kerran olivat olleet sukupuoliyhteydessä.

      Samoin on monen hieman vanhemman laita ,he eivät ole valmiita kuolemaan ennenkuin tietyt kokemukset on koettu. Ei aina pelätä kuolemaa vaan ennen aikaista kuolemaa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sonja Ottavainen sanoo:

      Niin, sitä samaa minäkin jäin pohtimaan, että miksi itki neitsyyttään. Samoin sitä, että jos tytär oli Jeftan ainoa lapsi, niin miksi hän meni tollaista lupaamaan Herrallensa. Että todennäköisestihän sieltä oman talon ovesta tulee omaa perheväkeä. Vai onko tämä kertomus miehen Herraansa sitoutumisesta, jolloin ei muulla niin väliä? No jokatapauksessa vastenmielistä väkivaltaisuutta.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Juha Heinilä sanoo:

      Sonja, kiitos hyvistä kommenteista. Meidän on mahdottomuus tietää kaikkea; esim. tiesikö tyttö isänsä antamasta lupauksesta? Ainoan lapsen luovuttaminen esim. luostariin tarkoittaa sitä, ettei lapsi ole enää heidän kanssa, eikä ole enää perillistä, joka mahdollisesti jatkaisi sukua ja hallinnoisi suvun omaisuutta. Ihan mielenkiintoinen kohta tämä oli.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sonja Ottavainen sanoo:

      Juha, onko sinun vaikea uskoa tuota tekstiä kirjaimellisesti, kun viittaat luostariin menoon, kun teksti puhuu polttouhrista?

      Itse ajattelen, että näin on kirjoitettu ja tämäkin kaanoniin otettu mukaan. Kyse voi olla kirjoittajan hybriksestä eli polleilee ja valehtelee olevansa niin sitoutunut Herraansa, että antaa palaa. Teksti kertoo samalla siitä, ettei tyttärellä ole mitään ihmisarvoa. Oli kaiketi siihen aikaan vain sitä “lähimmäisen omaisuutta”. Se, että on kaanoniin otettu, niin kertoo mielestäni perinteen jatkumisesta ja hyväksymisestä. Siinä ei nähty mitään arveluttavaa. Sinä selvästi karsastat kirjaimellista tekstiä tässä.

      Tuo blogisi resonoi minussa. Olin löytänyt kirjallisuutta, joka aivan merkittävästi avasi ajatteluani. Siis helmiä voi ja saa etsivä löytää.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Juha Heinilä sanoo:

      Sonja, Jeftasta ja hänen tyttärestä emme tiedä enempää mitä Raamatussa on kerrottuna. Aapeli Saarisalo kirjoittaa Jeftasta ja hänen tyttärestään Raamatun Sanakirjassa seuraavasti:

      ”Lähtiessään sotaretkelle ammonilaisia vastaan Jefta lupasi, että jos hän saa voiton vihollisistaan, hän uhraa Herralle polttouhriksi sen, kuka hyvänsä tulee häntä kotona vastaan, kun hän voittajana palaa taistelusta. Jefta voitti ammonilaiset, valloitti heiltä 20 kaupunkia ja kukisti heidät perinpohjin. Kun hän palasi kotiinsa Mispaan, tuli ensimmäisenä häntä vastaan hänen ainoa tyttärensä. Isä oli surun murtama, mutta tytär lohdutti häntä sanoen, että hän mielellään antaa uhrata itsensä kiitokseksi kansansa pelastuksesta. On arveltu, ettei Jefta, joka palveli Israelin elävää Jumalaa, voinut uhrata tytärtään kuolemaan, sillä ihmisuhria pidettiin Israelissa siihen aikaan kauhistuksena, vaan että hän vihki tyttärensä pyhäkön palvelukseen, jonka johdosta tämä itki sitä, että hän joutui elämään koko ikänsä naimattomana. Jefta oli tuomarina Israelissa 6 vuotta, jonka jälkeen hän kuoli ja haudattiin erääseen Gileadin kaupunkiin, «Tuom. 12:7». Hänet mainitaan «Hepr. 11:32»:ssa uskonsankarina.”

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sonja Ottavainen sanoo:

      No, minusta tuo on setien selittelyä, mutta sepä siitä. Raamatussa sanotaan toisin ja olkoon tarina tosi tai ei, niin merkityksellistä on, että tuollainen tarina on Raamatussa. Ja se, että sitä selitetään toiseksi.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Juha Heinilä sanoo:

      Sonja, Raamatussa tämä päättyi seuraavasti:

      Niin hän sanoi: “Mene!” ja päästi hänet menemään kahdeksi kuukaudeksi. Ja hän meni ystävättärineen ja itki neitsyyttänsä vuorilla. Mutta kahden kuukauden kuluttua hän palasi isänsä luo, ja tämä pani hänessä täytäntöön lupauksensa, jonka oli tehnyt. Eikä hän miehestä tietänyt. Ja tuli tavaksi Israelissa, että Israelin tyttäret joka vuosi menivät lauluin ylistämään gileadilaisen Jeftan tytärtä – neljän päivän ajaksi joka vuosi. (Tuom. 11:38-40)

      Kuningas Jaakon käännöksessä:

      38. And he said, Go. And he sent her away for two months: and she went with her companions, and bewailed her virginity upon the mountains. 39. And it came to pass at the end of two months, that she returned unto her father, who did with her according to his vow which he had vowed: and she knew no man. And it was a custom in Israel, 40. That the daughters of Israel went yearly to lament the daughter of Jephthah the Gileadite four days in a year.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Juha Heinilä
    Juha Heinilä

    Olen IT-suunnittelija Vantaan Rajakylästä. Kuulun Pyhän Kolminaisuuden luterilaiseen seurakuntaan, joka on Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan Vantaan seurakunta. Luen mielelläni vanhoja hyviä luterilaisia kirjoja. Käsittelen blogissa kristityn elämää unohtamatta Raamattua ja Tunnustuskirjoja.

    Kirjoittajan luetuimmat blogit

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit