Rahasta ja rahastajasta

Lukijani.

Palautin veroilmoituksen korjattuna ja täydennettynä noin viikko sitten. Ja kas! Ajatus ennätti evankeliumien verokertomuksiin, niiden rahoihin ja rahastajiin.

Raamatun rahat on helppo hahmottaa kahden roomalaisen kolikon avulla. Keisarillinen kultaraha, aureus, painoi noin 8,2 grammaa. Sama määrä kultaa maksaa nykyään noin 300 euroa. Kirjanpidossa käytettiin aureuksen sadasosaa, sestertiusta. Muiden kolikoiden kurssit olivat: Lantti 1/32, kuparikolikko 1/16, denaari 4, temppelivero 8 ja hopearaha 16 sestertiusta.

Verot nousivat keskustelun keskipisteeseen, kun Jeesus oli kaatanut rahanvaihtajien pöydät Jerusalemin temppelissä. Ylipapit ja lainopettajat olivat yrittäneet kaataa häntä sanoillaan - turhaan. Silloin joukko fariseuksia ja Herodeksen kannattajia kävi kolmanteen kampitukseen. Pienen imartelun jälkeen nämä kysyivät Jeesukselta: "Onko oikein maksaa keisarille veroa vai ei? Tuleeko meidän maksaa vai ei?" (Mark. 12:14) Jeesus pyysi heitä näyttämään denaarin rahan ja kysyi kenen kuva ja nimi siinä on. "'Keisarin', he vastasivat. Silloin Jeesus sanoi heille: 'Antakaa siis keisarille, mikä hänelle kuuluu ja Jumalalle, mikä Jumalalle kuuluu.'" (Mark. 12:16-17)

Tuli vielä uusia väittelijöitä, mutta yhtä tuloksetta. Lopulta kaikkien rohkeus petti. Niin Jeesus sai rauhassa seurata temppelin tapahtumia. Ja tilaisuuden tarkentaa vastausta, jonka oli fariseuksille antanut. Jeesus katseli, kuinka ihmiset panivat uhriarkkuun rahaa. "Sitten tuli köyhä leskivaimo ja pani arkkuun kaksi pientä lanttia, yhteensä kuparikolikon verran." (Mark. 12:42)

Jeesus sanoi opetuslapsilleen, että juuri tuo nainen antoi Jumalalle kaiken.

Hän näet antoi koko elämänsä.Laakeri

Jeesus kohtasi kysymyksen verotuksesta myös kotiseudullaan Kapernaumissa. Veronkantajat kysyivät viekastellen Pietarilta, maksaako Jeesus temppeliveroa. Kyllä! Mutta pian Pietari sai toista tietoa: Oikeastaan Jeesus olisi verosta vapaa kuin kuninkaan lapset. Silti hän käski Pietarin ongelle: "Ota ensimmäinen kala, jonka vedät ylös, ja avaa sen suu. Siellä on hopearaha. Ota se ja maksa heille sekä minun että itsesi puolesta." (Matt. 17:27)

Sovinnon nimissä Jeesus siis noudatti opetustaan, johon leskivaimon esimerkillä viittasi: uhraa Jumalalle koko elämäsi!

Sinun

Harmaa rovasti

2 kommenttia

  • Matias Roto sanoo:

    Jouni

    Kiitos tekstistäsi!

    Hyvää jutustelua rahasta ja sen käytöstä Uudessa testamentissa.

    Pietarin verorahan kalastamisesta on tehty väitöskirja

    Die Tempelsteuerperikope Matthäus 17, 24-27 in der Exegese der griechischen Väter der alten Kirche von Eino Wilhelms.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jouni Parviainen sanoo:

      Eino Wilhelms on tuttu nimi. Suoritin hänelle pari kommentaaritenttiä 1970-luvun lopussa.

      Eksegetiikkaan oppiaineena ihastuin kovin myöhäsyntyisesti, nimittäin vasta ylempää pastoraalitutkintoa tehdessäni tällä vuosituhannella.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Jouni Parviainen
    Jouni Parviainen

    Olen palvellut pääosan työurastani sotilaiden pappina. Eläkkeelle jäätyäni katselen blogissani maailmaa lyhyinä silmäyksinä (mottona "bona, bene, breviter", noin 2000 merkkiä). Teen sen milloin asiantuntemukseni pohjalta milloin pelkällä tunteella. Käytän jäsentelyn punaisena lankana teemaa Kirjeitä Harmaan rovastin hyllystä.