Reformaation tunnusvirsi. Nyt.

Jouluaattona huomasin miettiväni, mikä virsi voisi toimia reformaation tunnusvirtenä tässä ajassa. Katsoin televisiosta, kun turkulaiset veisasivat Jumala ompi linnamme, ja illalla sain itse laulaa Enkeli taivaan. Nuo kaksi ovat komeita Lutherin virsiä molemmat, mutta eivät välttämättä tämän päivän reformaation tunnusvirsiä. Edellisen maine on kärsinyt, kun vanhaksi vainoojaksi on tulkittu (kirkko)poliittisista syistä milloin mikäkin taho, ja jälkimmäinen liitetään – ymmärrettävistä syistä – lähinnä jouluun.

Reformaation tunnusvirttä voi toki etsiä muistakin suunnista kuin Lutherilta. Reformaation kirkkojen perinne tuntee monia huomattavia virrentekijöitä, joiden tuotannosta tunnusvirsi voisi löytyä. Etsintä voisi käynnistyä vaikkapa nimistä Gerhardt, Wesley ja Sandell tai lukuisista laulukokoelmista, joiden nimissä mainitaan Siion.

Monelle Suvivirsi voisi olla toimiva valinta tunnusvirreksi. Se kertoo arjessa vakaasti elävästä Pyhästä. Toisaalta se on ensimmäisiä näkyviä kärsijöitä, kun uskonnon asemaa julkisessa tilassa kyseenalaistetaan. Suvivirren asema kertoo pinnan alla tapahtuvista muutoksista herkästi kuin ongen koho alkukesän laineilla. Se kertoo, että muutos on ainoa pysyvä tila kirkolle, joka on matkalla.

Tunnusvirttä voisi hakea myös ekumeenisen liikkeen perinteestä. Reformaatio on vaikuttanut kirkkoihin laajalti. Ekumeenisen liikkeen myötä kirkkojen historia on kipuineen ja rikkauksineen kasvavassa määrin yhteistä historiaa, jota muistetaan ja tulkitaan yhdessä – myös reformaation merkkivuotena 2017. Kenties tunnusvirsi voisi löytyä monista perinteistä ammentaneen Anna-Maija Raittilan virsien joukosta.

Etsinnän voisi ulottaa myös perinteisten virsien ulkopuolelle. Viime vuosikymmeninä esimerkiksi Satumaa ja Juicen tuotanto ovat tulkinneet monien syvimpiä kokemuksia.

Ehkä reformaation henkeä kuvaisi parhaiten kokonaan uusi virsi. Sellaisiahan löytyy esimerkiksi virsikirjojen lisävihkoista, jota pääsemme veisaamaan ensimmäisenä adventtisunnuntaina vuonna 2016. Voi myös olla niin, että yhtä tunnusvirttä ei löydy, ja reformaatio tulee näkyväksi virsien ja laulujen moneudessa.

Mikä olisi Sinun ehdokkaasi reformaation tunnusvirreksi?

8 kommenttia

  • Martti Pentti sanoo:

    Aloitetaanpa ehdottamalla Dietrich Bonhoefferin virttä 600.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Raimo Turunen sanoo:

    Ees-taas ees-taas tiellä taistojen.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tuula Hölttä sanoo:

    Demareiden Liisa Jaakonsaari sanoi joskus, että ”meissä kaikissa asuu pieni jormaollila”. Nyt kun jäsenkunnaltaan kuihtuvat ja puoluekuriin sitoutuneet puolueet ovat ottaneet valtansa pönkittämiseksi käyttöön ”jumalakortin”, pitäisi ilmeisesti sanoa, että heissä kaikissa asuu ”pieni jumala”, jota kilpailevista puolueista ei löydy.

    Jo esisokraatikko Herakleitos puhui logoksesta, ”joka on kaikille yhteinen, vaikka ihmiset elävät niin kuin heillä olisi oma logos”, jonka ”oikeaoppinen merkki” tänä päivänä on ilmeisesti kirkon hallinnossakin oikeanvärinen puoluejäsenkirja.

    Oma ehdotukseni ihmistä rakastavan ja kaikille yhteisen Logoksen tulkintaa koskevan reformaation tunnusvirreksi on tämä:

    https://www.youtube.com/watch?v=AWtr14JIp24

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Annikki Salo sanoo:

    Reformaation tunnusvirsi voisi olla “Oi, Jumala, kuink iloitsen: Sinulta puvun sain”. En löytänyt sitä nyt enää virsikirjasta, vaan Siionin lauluissa se on. Eräs sukuni jäsen eksyi lapsuus- ja nuoruusajan uskostaan synnin teille vuosikymmeniksi. Elämän kolhimana hän palasi Jumalan luo armon kerjäläisenä ja sai täyden anteeksiannon ja armahduksen Jeesuksen veren kautta. Hän palasi myös omaisten joukkoon ja kohtaamisemme ensihetkessä ennen ateriaa hän pyysi, että yhdessä laulaisimme “Oi, Jumala, kuink iloitsen:Sinulta puvun sain”. Syvästi Jumalalle kiitollisina onnesta kyynelöiden sitä laulaessamme koimme konkreettisena Jeesuksen läsnäolon.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Väisänen sanoo:

    Vai että virrestä on huoli. Katsokaa ennemmin Lutherin todistusta reformaation vaikutuksista ja arvioikaa sitten, miten paljon on syytä juhlia. Olemme saaneet kantaa aivan tarpeeksi murhetta siitä, Fides Caritate Formata unohdettiin. Tämmönen juhlinnan höpöttäminen on ainoastaan mahdollista siksi, koska Ihmisile, siis tapajäsenten joukolle, ei ole annettu oikeanlaista opetusta uskomme sisällöstä. Jos haluatte jotakin asiallista tehdä, niin päivittäkää Lutherin rippi. Eikö hyväksikäyttösynninpäästötkään Teitä herätä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Timo-Matti Haapiainen
    Timo-Matti Haapiainen

    Olen nelikymppinen vantaalainen pappi ja ikiteekkari. Toimin projektisihteerinä kirkkohallituksessa.

    Kirjoittajan viimeisimmät blogit

    Kirjoittajan luetuimmat blogit

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit