Rippisalaisuus on laittomuus

Raamattu ei tunne rippisalaisuutta, vaan se on katolisen kirkon keksintö. Sen alla voidaan suojella murhaajia ja pedofiilejä. Mafia ja katolinen kirkko kulkevatkin maailmalla käsi kädessä. Katolisen kirkon lehtolapsi luterilaisuus on lainannut rippisalaisuuden äidiltään. Samat geenit. Tai kuten karismaattinen liike toteaisi: sama DNA.

Ut ilmaisee selvästi, että synnit on ehdottomasti tuotava valoon, seurakunnalle tiedoksi. Tämän käskyn rikkojina kirkot toimivat järjestelmällisesti. Esikoislestadiolaisuudessa ja katolisuudessa esiintyvä insesti ja pedofilia ovat tyypillisiä rikoksia, joita on peitelty rippisalaisuudelle, sen sijaan että teot nostettaisiin esiin ja rikokset tuomittaisiin julkisesti ja uhrit saisivat oikeutta. Ei olekaan yllättävää, että lestadiolaisten ja katolilaisten seurakuntaopit ovat ideologiselta sisällöltään identtisiä.

Rippisalaisuutta on ujutettu Suomen lakiin. Miksi niin on pitänyt tehdä ja miksi edelleen lainsäätäjän pitäisi ottaa huomioon kirkon rippisalaisuus? Nimittäin asiat, jotka eivät ole rikoslain alaisia, eivät tarvita rippisalaisuutta. Jos taas rippisalaisuudella suojellaan rikoksen tekijää, niin kyse on kanssarikollisuudesta. Terve järki sanoo, että asiat, jotka eivät ole rikosoikeudellisia, ovat luottamuksellisia ja sitovat moraalisesti niin ripittäjää kuin ripin vastaanottajaa.

Kun rippiin saattaa kuuluu syntien anteeksiantaminen, niin ei sellaisia syntejä tarvitse antaa anteeksi, jotka eivät liity lakien rikkomiseen. Mikäli rankoista rikoksista annetaan synninpäästöjä, niin silloin pappi syyllistyy laittomuuteen. Ainoastaan apostoleilla oli valta antaa syntejä anteeksi eikä apostoleja ole ollut noin 1950 vuoteen.

Ripissä ja syntien anteeksiannossa tapahtuu kaksinkertainen laittomuus. Eivät apostolit suotta varoittaneet laittomuudesta. Se oli iduillaan seurakunnissa, jotka irtaantuivat apostolien opista.  Laittomuudessa tehdyt rikokset ovat purkautuneet katolisen kirkon ruumiista kuin mätä ja oksennus, pappien pedofiliana. Tämä on merkki koko ruumiin vakavasta, pitkälle kehittyneestä sairaudesta, ehkä kuolinkamppailusta.

Luterilainen kirkko elää menneisyydessä, jolloin se valtiona valtiossa toimi enemmän herrana ja alistajana kuin kirjoitusten mukaan elävänä yhteisönä. Tästä esimerkkinä Kirkko ja kaupunki -lehden otsikko:

"Rippisalaisuuden loukkauksesta pitää ilmoittaa, vaatii Pappisliitto – tiedustelulaista ei ole kirkolta edes kysytty"

Artikkelista poimittua: "Lakiesityksen 41 pykälän perusteella tiedustelun kohdistaminen rippisalaisuuden alaiseen viestiin olisi kiellettyä. Tätä ratkaisua Pappisliitto pitää oikeana. Rippisalaisuudessa on kyse ehdottomasta luottamussuhteesta papin ja hänen kanssaan keskustelevan välillä. Tämän vuoksi rippisalaisuutta on lainsäädännössä erityisesti suojattu, ja Pappisliiton mukaan suojan on syytä säilyä tällaisena jatkossakin."

Osaako joku pappisliitosta selventää, mihin tässä pyritään? Jos ei ole rikosta, niin miksi papin ja ripittäytyjän välinen luottamuksellinen tieto pitäisi turvata sen lujemmin kuin mikä muukaan luottamuksellinen tieto kansalaisten välillä. Jos ripillä suojellaan rikoksen tekijää, niin millä ja kenen antamalla oikeudella suojellaan rikoksen tekijää rangaistukselta, joka pitäisi antaa länsimaisen oikeuskäytännön mukaisesti?

 

 

.

64 kommenttia

  • Sami Paajanen sanoo:

    Jep. Oikeassa Raamatussa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tapio Tuomaala sanoo:

    Vt on täynnä esikuvia. “Tämä, mikä tapahtui heille, on esikuvallista ja on kirjoitettu varoitukseksi meille, joille maailmanaikojen loppukausi on tullut.”

    Sattui sopivasti, että Reijo Mänttäri kirjoitti blogin kuningas Salomon kirjoituksista.

    Reijo Mänttäri: “Salomon sai kokea viisauden, ja sen myötä tulevan tuskan, Saarn. 1: 16 Minä puhuin sydämessäni näin: Minä olen hankkinut suuren viisauden”

    Vastasin: En osaa sanoa tutkimatta, onko jae käännetty oikein, mutta kohta “Minä olen hankkinut suuren viisauden”, ei pidä paikkaansa. Salomo sai viisauden Jumalalta. Ehkä jakeessa on tarkoitus osoittaa, miten Salomo muuttui ihmisenä minäkeskeiseksi askel askeleelta. Sama vaara vaanii jokaista uskovaa. Lahjaksi saatu muuttuukin omaksi ansioksi, uskosta tulee minäkeskeistä, jossa toistuu oman tekemisen hien haju: minä otin kasteen, minä tein uskonratkaisun, minä etsin ja minä löysin. Salomon esikuvallinen minäkeskeisyys näkyi mm. siinä, miten loistavan palatsin hän rakensi itselleen. Herran huoneeseen hän käytti isänsä Daavidin hankkimia rakennustarpeita.

    Reijo Mänttäri: “Salomonin rukous on yhä ajankohtainen ja tie taivaaseen. Se on yksinkertainen, selkeä vastaus langenneelle, 38. jae, “.. palajavat sinun tykösi kaikesta sydämestään ja kaikesta sielustaan.. “

    Salomo oli viisaudessaan hyvä puhumaan muille, mutta hän ei tehnyt itse sitä, mitä vaati muilta. Langettuaan epäjumalien palvelijaksi Salomo ei palannut itkien ja rukoillen “kaikesta sydämestään ja kaikesta sielustaan” Herran luo, kuten hänen isänsä teki langettuaan. Salomo on kuin antidaavid, isänsä työn hedelmän hävittäjä. Pidänkin Salomoa antikristillisyyden eräänä esikuvana. Pitää olla tarkka Salomon elämän vaiheista lukiessaan. Sanat, jotka nousevat ihmisestä, joka ei tee niin kuin opettaa, ovat epäuskottavia, ulkoisesti kiiltäviä, mutta sisältä tyhjiä.

    Salomo on ongelmallinen tulkittava. Hän on ainoa Raamatun henkilö, jonka henkilöhistoriassa viitataan Ilmestyskirjan lukuun 666. Se on selvä vihje esikuvallisuuteen, jonka keskellä elämme tai joka on tulemassa.

    Entä miten Salomo liittyy laittomuuteen? Onko hän on esikuva laittomuuden salaisuudesta (2Tes.2:3-12)? Ainakin hyvä ehdokas sellaiseksi.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Erikoinen ajatus Salomonista, jota on pidetty laajasti tärkeänä Kristuksen esikuvana. Daavit nosti Salomon kuninkaaksi elinaikanaan ja astetti tämän muulin selkään ennen kuninkaaksi voitelemistaan. (1.Kun.1) Jossa Salomonin armo käsitys tulee hyvin esiin viimeisissä jakeissa.

    Salomonin Kristus esikuvallisuus toistuu monin kohdin Vanhassa testamentissa. Salomon oli myös hyvin kriittinen Juutalaisten uskonnon harjoittamista vastaan, jotka olivat muotomenoja.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Tapio Tuomaala sanoo:

      “Erikoinen ajatus Salomonista, jota on pidetty laajasti tärkeänä Kristuksen esikuvana.”

      Miten pystyy näkemään epäjumalien palvelijaksi langenneen Salomon Kristuksen esikuvana? Eikö tämä jo itsessään viittaa siihen, että Salomon nostaminen Kristuksen esikuvaksi edustaa antikristillistä lukutapaa, jonka omaksunut ei pysty ymmärtämään Salomon elämäkertaan punottua viestiä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Niinpä… Kummalistahan se on, että Jeesuskin luettiin Jumalattomien ja pahantekijöiden joukkoon… Fariseukset ja kirjanoppineet pitivät Jeesusta jopa riivaajien päämiehenä, sanoivat Häntä Beelsebuliksi.

    Näkökulmia on monia. Salomon oli myös Davidin poika.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Tapio Tuomaala sanoo:

      “Niinpä… Kummalistahan se on, että Jeesuskin luettiin Jumalattomien ja pahantekijöiden joukkoon… Fariseukset ja kirjanoppineet pitivät Jeesusta jopa riivaajien päämiehenä, sanoivat Häntä Beelsebuliksi.”

      Koetatko esittää, että Salomo luetaan Vt:ssa pahantekijöiden joukkoon, ts. Vt valehtelee eikä Salomo ollutkaan epäjumalien palvelija? Salomoa ei kukaan uskaltanut sanoa Beelsebuliksi. Oikeamielisiä syytetään milloin miksikin ja heidät luetaan milloin miksikin. Nimittämisessä etenkin kiihkouskovilla on laajempi sanavarasto kuin taviksilla ja he ovat julmempia kuin tavikset, koska uskonto ja oikeassa oleminen antavat oiketuksen äärimmäiseen julmuuteen.

      Karismaattiset ovat paljon etevämpiä nimittelemään kuin luterilaiset. Heillä on laajempi sanavarasto pahuuuteen liittyvistä termeistä. Tiedän kokemuksesta :)

      malinen: “Salomon oli myös Davidin poika.”

      Kuten Absalom, joka nousi kapinaan isäänsä vastaan ja joka surmattiin, kun hän roikkui puussa hiuksistaan.

      Salomo syntyi Betsebasta, joka oli Uurian vaimo ja jonka kanssa Daavid makasi, kun Uuria oli sotaretkellä puolustamassa Daavidin kuninkuutta.

      Tämä menee ehkä liikaa ohi aiheesta, mutta menkööt. Daavidin ensimmäinne vaimo oli kuningas Saulin tytär Miikal. Mikäli Daavid olisi pysynyt Miikalissa, uskollisena vastoinkäymisistä huolimatta, niin ei olisi tullut perheen sisäistä tappelua kuninkuudesta, vaan Miikalin ja Daavidin lapsesta olisi tullut kuningas. Vt mainitsee tärkeän asian, koska se on todella tärkeä: Miikal jäi lapsettomaksi.

      “Mutta Saulin tytär Miikal rakasti Daavidia.” Rakastiko Daavid Miikalia yhtä palavasti. Se miten Daavid suhtautui Miikaliin tultuaan kuninkaaksi näyttäytyy lukijalle siinä valossa kuin Miikal olisi ollut lähinnä kauppatavaraa, yksi lisä hienoon vaimojen kokoelmaan. Sen sijaan Daavidin ja Saulin pojan Joonatanin välisestä suhteesta kerrotaan paljon, mistä muutama poiminta: “Ja Joonatan vannotti vielä Daavidin heidän keskinäisen rakkautensa kautta, sillä hän rakasti häntä niinkuin omaa sieluansa.” Daavidin todistus Joonatanin kuoltua: “Minä suren sinua, veljeni Joonatan; sinä olit minulle ylen rakas. Rakkautesi oli minulle ihmeellisempi kuin naisen rakkaus.” Kannattaa ennen hätäisiä johtopäätöksiä huomioida, että Daavid käyttää Joonatanista sanaa veljeni.

      Daavid joutui maksamaan kovan hinnan monista vaimoistaan. Ainakin yksi opetus on se, että moniavioisuus johtaa perheen sisäisiin tragedioihin, kuolemaan ja väkivaltaan, lasten eriarvoisuuteen. Salomo ei oppinut mitään Daavidin lukuisista vaimoista ja niiden aiheuttamista ongelmista, vaan otti enemmän vaimoja kuin isänsä. Se koitui Salomon jumalasuhteelle tuhoisaksi. Vaimot houkuttelivat Salomon palvelemaan omia jumaliaan.

      Nämä

      Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Kiitos Tapio, esimerkkisi ovat selkeitä. Kun tutkimme Heberalaiskirjeen 11 lukua, jossa luetellaan uskon miehiä ja naisia, niin joukossa on monia murhamiehiä ja avion särkeneitä. Ehkä meidän kannattaakin Salomonin kohdalla vain ottaa se mitä on kirjoitettu, eikä liikaa lähteä tuomaroimaan häntä.

    Salomon oli kuitenkin Herran palvelija ja Jumala oli hänen kanssaan ja hänen viisautensa oli Jumalasta Raamatun mukaan. Tämä on monesti puhutellut:

    ”Salomo, Daavidin poika, vahvistui kuninkuudessansa, ja Herra, hänen Jumalansa, oli hänen kanssansa ja teki hänet ylen suureksi. Ja Salomo antoi kutsun koko Israelille, tuhannen-ja sadanpäämiehille, tuomareille ja kaikille ruhtinaille koko Israelissa, perhekunta-päämiehille; ja niin Salomo ja koko seurakunta hänen kanssaan menivät uhrikukkulalle, joka oli Gibeonissa, sillä siellä oli Jumalan ilmestysmaja, jonka Herran palvelija Mooses oli tehnyt erämaassa. Mutta Jumalan arkin oli Daavid tuonut Kirjat-Jearimista siihen paikkaan, jonka Daavid oli sille valmistanut; sillä hän oli pystyttänyt sille majan Jerusalemiin. Ja vaskialttari, jonka Besalel, Uurin poika, Huurin pojanpoika, oli rakentanut, oli siellä Herran asumuksen edessä; Salomo ja seurakunta etsivät häntä siellä. Ja Salomo uhrasi siellä Herran edessä ilmestysmajan vaskialttarilla; hän uhrasi sen päällä tuhat polttouhria. Sinä yönä Jumala ilmestyi Salomolle ja sanoi hänelle: “Ano, mitä tahdot minun sinulle antavan”. Salomo vastasi Jumalalle: “Sinä olet tehnyt suuren laupeuden minun isälleni Daavidille ja tehnyt minut kuninkaaksi hänen sijaansa. Niin toteutukoon nyt, Herra Jumala, sinun isälleni Daavidille antamasi sana; sillä sinä olet pannut minut hallitsemaan kansaa, jota on paljon niinkuin tomua maassa. Anna siis minulle viisaus ja taito lähteä ja tulla tämän kansan edellä, sillä kuka voi muuten tätä sinun suurta kansaasi tuomita?” Ja Jumala sanoi Salomolle: “Koska sinulla on tämä mieli etkä anonut rikkautta, tavaraa ja kunniaa, et vihamiestesi henkeä, etkä myöskään anonut pitkää ikää, vaan anoit itsellesi viisautta ja taitoa tuomitaksesi minun kansaani, jonka kuninkaaksi minä olen sinut tehnyt, niin annetaan sinulle viisaus ja taito; ja lisäksi minä annan sinulle rikkautta, tavaraa ja kunniaa, niin ettei sitä ole ollut niin paljoa kenelläkään kuninkaalla ennen sinua eikä tule olemaan sinun jälkeesi”. 2.Aik.1:1-12

    Salomon virsi. Jos Herra ei huonetta rakenna, niin sen rakentajat turhaan vaivaa näkevät. Jos Herra ei kaupunkia varjele, niin turhaan vartija valvoo. Turhaan te nousette varhain ja myöhään menette levolle ja syötte leipänne murheella: yhtä hyvin hän antaa ystävilleen heidän nukkuessansa. Katso, lapset ovat Herran lahja, ja kohdun hedelmä on anti. Niinkuin nuolet sankarin kädessä, niin ovat nuoruudessa synnytetyt pojat. Onnellinen se mies, jonka viini on niitä täynnä! Eivät he joudu häpeään, kun portissa puhuttelevat vihamiehiänsä. Ps.127

    Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Kun minä nukun, niin Herra antaa minulle vaikka en tee mitään hyvää, enkä pahaa, sillä Hänen Armonsa tahto on Korkeimman Rakkaus minua kohtaan. Varjele minua, että en saattaisi häpeään niitä, jotka Sinua avukseen huutavat.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Tapio Tuomaala sanoo:

      Karismaattisuudessa nähtiin minun aikoinana noin 30 vuotta sitten, että “laiton, jonka Herra Jeesus on surmaava suunsa henkäyksellä ja tuhoava tulemuksensa ilmestyksellä” on korkeasti arvostettu uskova, joka on aloittanut Herran palvelijana, mutta sitten on tapahtunut jotain, mitä ulkopuolinen ei ole nähnyt (sopii esim. Salomoon). Näin on pakko olla, koska jos pitää eksyttää niitä, jotka uskovat Jeesuksen, on Raamatun sanasto ja sen käyttö oltava hyvin hallussa ja pitää olla profeetallista uskottavuutta ja tekoja, jotka todistavat Jumalan voimasta. Tästä aiheesta ei enempää toistaiseksi.

      En tuomitse Salomoa, tai en tunne siihen syyllistyneeni, eikä siihen ole tarvetta, koska näen pelastusopillisen ulottuvuuden periaatteessa täysin eri tavalla kuin kristillinen teologia. Kuoltuaan Salomo meni isiensä luo, kuten isänsä, ja kuten kaikki juutalaiset, hyvät ja pahat ja murhaajat ja oikeamieliset. Ei tässä asiassa ole voinut tapahtua muutosta. Jotkin asiat tapahtuvat, niin kuin Jumala on päättänyt, eikä ihminen voi tietää, mikä teko johtuu Jumalan p’äätöksestä ja mikä ihmisen vapaasta tahdosta. Siksi on järjetöntä leikkiä tuomaria.

      Ilmestyskirja tulevasta: “Sillä Jumala on pannut heidän sydämeensä, että he täyttävät hänen aivoituksensa, yksimielisesti, ja antavat kuninkuutensa pedolle, kunnes Jumalan sanat täyttyvät.”

      Miksi, kun Jumala tahtoo kaikkien pelastuvan? Tai miksi joutuisivat kadotukseen ne, joiden sydämeen Jumala on pannut sen, että he antavat kuninkuuden pedolle? Onko kristillisyydellä vastauksia näihin, eikä tässä ole kuin muutama esimerkki? Jumala on rakkaus eikä hänessä ole vääryyttä tai pimeyttä ja hän on oikeudenmukainen.

      Job sanoi terveytensä menettäneenä, kun lapset olivat kuolleet ja uskovat ystävät tulivat sanoillaan puukottamaan:

      “Mutta minä tiedän lunastajani elävän, ja viimeisenä hän on seisova multien päällä.”

      Ok, vaikea siihen on joskus uskoa. Jobin usko oli paljon kestävämpi. Mutta ei Herra ollut Jobia hyljännyt, vaikka hän niin luuli ja niin luulivat myös Jobin ystävät.

      Miten tämä liityy Salomoon? Viimeinen sana on Herran. Viimeinen sana jokaisesta meistä on Herran. Siksi on toivoa, vaikka yön pimeys velloisi sielun pohjia myöten eikä valoa näkyisi missään.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Niinpä, onkin mielenkiintoista nähdä kun jokin meitä suurempi ohjaa ja joka tätä palapeliä pelaa. Itse olen oppinut ajattelemaan, että minulle käy hyvin, kun minulle tapahtuu Herran tahto, jos se on sotaan ja vaivaan vievä, niin Herran tahto on silloin hyvä minua kohtaan, kun minulle käy hyvin, niin saan elää rauhallisa elon päiviä, vaikka maailma ympärilläni olisi kaaosta ja suurta hämmenystä ja eksytystä.

    Ilo Herrassa on rauhani aina.

    Tuosta Jumalan lähettämästä eksytyksestä olen itse oppinut ajattelemaan, että kaikki joilla ei ole Rakkautta totuuteen eksyvät, olivat he sitten pappeja tai puoskareita, tiedemiehiä tai maan matosia. Kovin meitä kaikkia eksytetään, mutta Totuuteen lujasti ankkuroitunut ei luota enää itseensä ja omiin järkeilyihinsä ja moni kieltää Herran ja luopuu, sillä ei voi luopua, ellei ole ensin omistanut.

    Ajattelen myös tuosta eksytyksestä, että se on jokin sellainen, joka tulee ohi Raamatun ilmoituksen, sillä on viisauden maine ja se kietoo kaikki pauloihinsa, ne joilla ei ole Rakkautta Totuuteen.

    Kehitys oppi on yksi sellainen, joka sopisi tuohon rooliin erinomaisen hyvin, se on tullut maailmaan Darwinin kautta, joka oli humanistisen uskonlahkon (unitarismi) edustaja, joka luopui papin papiksi opiskelemisesta.

    Niinpä, niin. Jumala on aina käyttänyt ihmisiä ja Juudaksen kohtalona oli kavaltaa Herra, Faaraon Jumala paadutti paaduttamalla ja kuka meistä koskaan tietää, josko meidän kautta lähtee vyörymään sellainen eksytys, jonka Hitler sai aikaan?

    ”Sillä laittomuuden salaisuus on jo vaikuttamassa; jahka vain tulee tieltä poistetuksi se, joka nyt vielä pidättää, niin silloin ilmestyy tuo laiton, jonka Herra Jeesus on surmaava suunsa henkäyksellä ja tuhoava tulemuksensa ilmestyksellä, tuo, jonka tulemus tapahtuu saatanan vaikutuksesta valheen kaikella voimalla ja tunnusteoilla ja ihmeillä ja kaikilla vääryyden viettelyksillä niille, jotka joutuvat kadotukseen, sentähden etteivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen, voidaksensa pelastua. Ja sentähden Jumala lähettää heille väkevän eksytyksen, niin että he uskovat valheen, että kaikki ne tuomittaisiin, jotka eivät ole uskoneet totuutta, vaan mielistyneet vääryyteen. Mutta me olemme velvolliset aina kiittämään Jumalaa teidän tähtenne, veljet, te Herran rakastetut, sentähden että Jumala alusta alkaen valitsi teidät pelastukseen Hengen pyhityksessä ja uskossa totuuteen. Siihen hän on myös kutsunut teidät meidän evankeliumimme kautta, omistamaan meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kirkkauden. Niin seisokaa siis, veljet, lujina ja pitäkää kiinni niistä opetuksista, joita olette oppineet joko meidän puheestamme tai kirjeestämme.” 2.tess.2:7-15

    Tuo laittomuus tulee valtaan siis Totuuden kieltämisen kautta ja mikä pidättää sen tulemusta, ellei se, joka pitää kiinni Totuudesta? Jeesus sanoo:

    Niin kauan kuin päivä on, tulee meidän tehdä hänen tekojansa, joka on minut lähettänyt; tulee yö, jolloin ei kukaan voi työtä tehdä. Niin kauan kuin minä maailmassa olen, olen minä maailman valkeus.” Joh.9:4-5

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tapio Tuomaala sanoo:

    Kirkkolaki 5 luvun 2 §

    “Rippisalaisuus Yksityisessä ripissä tai muuten sielunhoidossa papille uskottua asiaa ei saa ilmaista, eikä myöskään sitä henkilöä, joka papille on uskoutunut. Kun pappia kuulustellaan todistajana, hän ei saa ilmaista sitä, mitä yksityisessä ripissä tai sielunhoidossa on hänelle uskottu. Jos joku yksityisessä ripissä tai sielunhoidossa ilmaisee yleisen lain mukaan ilmiannettavan rikoksen olevan hankkeissa, papin on kehotettava häntä ilmoittamaan asiasta viranomaisille tai sille, jota vaara uhkaa. Jollei hän suostu siihen, papin on kerrottava hyvissä ajoin ja varovasti asiasta viranomaisille, kuitenkin niin, ettei asianomainen suoraan tai välillisesti tule siitä ilmi.”

    Kieroa tekstiä, jonka ei ole tarkoitus suojella rikoksen uhria tai sitä, jota suunnitteilla oleva rikos koskee.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Kirjoittajan viimeisimmät blogit

    Kirjoittajan luetuimmat blogit

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit