Ristillä paljastunut Jumala

Ortodoksinen kirkko viettää syyskuussa suurta ristin juhlaa. Sitä on juhlittu jo 300-luvulta.

Tavallisessa kalenterissa se näkyi 1800-luvulle asti ristinpäivänä.

Juhlinnan alussa eräs Paavalin lause tarjoaa näyn kristinuskon perusasioihin.

Me julistamme Jumalan salaista, kätkettyä viisautta, jonka hän jo ennen aikojen alkua on määrännyt meidän kirkkaudeksemme.

Jumala haluaa meille hyvää, ennen kaikkea ja kaikesta huolimatta.

Lause tähdentää, että "Jumala on aina rakastanut meitä, ihan alusta saakka", toteaa Johannes Krysostomos.

Aikojen saatossa on toki sattunut ja tapahtunut. Paljon maailmassa on rikki. Kaikki alkoi mennä pieleen jo hämärässä muinaisuudessa. Usein puhutaan syntiinlankeemuksesta.

Krysostomos kuitenkin tähdentää, että Jumalan rakkaus on "tätäkin muinaisempaa" ja olemassa jo  "ennen aikojen alkua".

Paavalin lause on ensimmäisestä korinttolaiskirjeestä. Tilanne Korintissa oli tuolloin aikamoinen. Kaupunki oli vauhdikas satamakaupunki.

Seurakunnassa oli riitoja, villiä menoa, elitismiä, viisastelua, kuppikuntia ja ties mitä.

Tässä tilanteessa Paavali yritti puhua Jeesuksesta ja hänen rististään.

"Ristin kautta paljastunut Jumala", on siis vastaus tähän kaikkeen, lainatakseni Gregorios Nyssalaisen sanoja.

Ihmisen muinainen hölmöily ei muuttanut mitään. Alkuperäinen jumalallinen aikomus pysyy myös voimassa.

Muutama kirkkoisä hyvällä tavalla jossitteli aiheesta.

Jumala oli, heidän mukaansa, jo alunperin päättänyt tulla luotujensa luokse. Tämä olisi tapahtunut riippumatta syntiinlankeemuksesta.

Ihmiseksi tuleminen ei ollut sattuma.

Tämä ei ole syntiinlankeemuksen vähättelyä, vaan Jumalan rakkauden korostamista.


Blogikirjoituksen taustalla on saarna Myllypuron ortodoksisessa kappelissa 12.9.2020. Paavalin lause on 1. Kor. 2:7. Johannes Krysostomoksen huomiot ovat kirjeen saarnasta. Gregorios Nyssalaisen ilmaisu on kirjoituksesta Eunomiosta vastaan.

24 kommenttia

  • Rauli Toivonen sanoo:

    Saisinko kysyä blogiisi liittyen yhtä mielestäni kiinnostavaa yksityiskohtaa?

    Siteerasit Korinttilaiskirjettä, jossa sanotaan, että ”Me julistamme Jumalan salaista, kätkettyä viisautta, jonka hän jo ennen aikojen alkua on määrännyt meidän kirkkaudeksemme.(1. Ko2:7) Totesit, että kyseinen ”lause tarjoaa näyn kristinuskon perusasioihin”. Olen tästä kanssasi ihan samaa mieltä.

    Mitä sinun mielestäsi Jumala on ”määrännyt jo ennen aikojen alkua”? Tiesikö Kaikkivaltias etukäteen, että ensimmäinen ihmispari lankeaisi syntiin ja Jeesuksen sovitusuhria tullaan tarvitsemaan?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Lars Ahlbäck sanoo:

      Itseäni puhuttelee ortodoksisessa teologiassa esiintynyt ajatus, että jo luodessaan kaiken Jumala teki sen “yhteensopivaksi” itsensä kanssa.

      Tähän liittyy opetus Jumalan suunnitelmasta tulla luotunsa tykö. Siis jo ennen syntiinankeemusta.

      Ortodoksinen teologia haluaa korostaa, ettei syntiinlankeemus määrittele tai ehdollista Jumalan alkuperäistä ikiaikaista suunnitelmaa.

      Itse tykkään Sergei Bulgakovin pohdiskelusta aiheesta.

      Hänen mielestä syntiinlankeemus ei ollut ennaltamäärätty. “Voidaan sanoa, että Jumala otti vastuulleen jo ennalta ihmisen mahdollisen lankeemuksen”, Bulgakov kirjoittaa.

      Jos lankeemus olisi ennaltamäärätty olisi syypää siihen Luoja. Mielestäni tämä Bulgakovin ajatus on yhteensovitettavissa Johannes Damaskolaisen ajatuksen kanssa, että Jumala ennaltatietää, muttei ennaltamäärää.

      En oikein muuta osaa sanoa. Näissä on toisinaan ns. huonon jossitelun vaara.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Rauli Toivonen sanoo:

      Kiitos vastauksestasi.

      Toteat, että ”Jos lankeemus olisi ennaltamäärätty olisi syypää siihen Luoja. Näinhän se on.

      Toisaalta sitten syntiinlankeemukseen sopii mielestäni huonosti ajatus siitä, että ”Jumala ennaltatietää, muttei ennaltamäärää.” Nimittäin jos Luoja tiesi etukäteen täydellisen luomuksensa lankeamisen, miksi Hän edes kokeili tottelevaisuutta sen yhden puun suhteen?

      Vaikka Jumala on kaikkivaltias ja kaikkivoipa, eikö jo maailman nykytila osoita, ettei Hän käytä aina kaikkivaltiuttaan vaan jostakin pätevästä syystä odottaa? Eikö olisi samoin Raamatun kokonaisilmoituksen kannalta ymmärrettävämpää, että Luoja antoi ensimmäiselle pariskunnalle ilman ennakkokaavailuja vapaat kädet totella tai olla tottelematta? Ja sitten järjesti asiat niin, että alkuperäinen suunnitelma tulisi Jeesuksen uhrin myötä toteutumaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Lars Ahlbäck sanoo:

      Ei minulla ole vastauksia näihin kysymyksiisi.

      Pari huomiota.

      Täydellinen alkuihminen ei ole ortodoksisen kirkon opetus ihmisyydestä ennen lankeemusta.

      Teologia ei myöskään taida ajatella, että Jumala on yksi syy muiden syiden joukossa. Toki hän on alkusyy.

      Bulghakov lainaus yllä sisältää tärkeän sanan – mahdollisuus.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Rauli Toivonen sanoo:

      ”Täydellinen alkuihminen ei ole ortodoksisen kirkon opetus ihmisyydestä ennen lankeemusta.”

      Tätä en aiemmin tiennyt, kiitos informaatiosta. Missä mielessä Aadam ei ollut täydellinen? Mitä puutteita hänellä oli?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Lars Ahlbäck sanoo:

      Asian ilmaisee hyvin Kallistos Ware kirjassaan Ortodoksinen tie.

      “Ihminen oli en simmäisessä luomisessa ‘pienen lapsen kaltainen’, ja hänen tuli ‘kasvaa’ päästäkseen täydellisyyteen. Ihminen oli toisin sanoen ensimmäisen luomisen jälkeen viaton, ja hän olisi kyennyt kehittymään hengellisesti […] mutta tämä kehitys ei tapahtunut väistämättömästi eikä automaattisesti. Ihminen kutsuttiin yhteistyöhön Jumalan armon kanssa, ja niin käyttämällä vapaata tahtoaan oikein hänen oli määrä hitaasti ja vaihe vaiheelta kasvaa täydellisyyteen Jumalassa […] Tämä osoittaa, miten käsitys ihmisestä Jumalan kuvaksi luotuna voidaan tulkita mieluummin dynaamisessa kuin staattisessa mielessä. Sen ei tarvitse merkitä, että ihminen olisi alusta alkaen ollut varustettu jo valmiilla täydellisyydellä, korkeimmalla mahdollisella pyhyydellä ja tiedolla, vaan yksinkertaisesti sitä, että hänelle oli annettu mahdollisuus kasvaa täyteen yhteyteen Jumalan kanssa.”

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      “Siteerasit Korinttilaiskirjettä, jossa sanotaan, että ”Me julistamme Jumalan salaista, kätkettyä viisautta, jonka hän jo ennen aikojen alkua on määrännyt meidän kirkkaudeksemme.(1. Ko2:7)” Ko kreikkalainen teksti edellinen jae 2:6 mukanlukien kertoo Paavalin puhuvan Jumalan kätekettyä teosofiaa täydellisten (teleios) seurassa. Miten nämä käsitteet teosofia ja teleios tulee ymmärtää ja keitä olivat ‘täydelliset’ joiden seurassa käteketyä viiauksia puhuttiin? Eikö sana kuulunutkaan kaikille vai oliko joku täydellisten sisäpiiri?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Lars Ahlbäck sanoo:

      Pari huomiota.

      Teosofia on ehkä vähän ladattu sana.

      Paavalilla ei ainakaan ollut mielessä 1800-luvun syntynyttä esoteerista ajatussuunta kohdissa 1. Kor. 2:6-7.

      Paavali toteaa vähän aikaisemmin, että “ristiinnaulittu Kristus on […] Jumalan viisaus” (1. Kor. 1:24).

      Laadukkaasta raamatunkommentaarista saa hyviä näkökulmia teleios-sanaan, tässä yhteydessä.

      Itse pidän tärkeänä, että pääaihe kirjeessä on Paavalin toive, että seurkuntalaiset olisivat yhtä.

      “[K]ehotan teitä kaikkia pitämään keskenänne yhtä, välttämään hajaannusta ja elämään yksimielisiä” (1. Kor. 1:10).

      Olkoon sitten jotkut “kypsiä” ja toiset vielä “pikkulapsia”.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Pafri täsmennystä: Teosofia ei suinkaan syntynyt vasta 1800-luvulla, silloin vain tämä ikivanha viisaus sai järjestäytyneitä muotoja . Ajattelutapa on peräisin Intista paljon ajalta ennen Kristusta. Myös Euroopassa oli jo varhain teosofisesti orientunoita ajattelijoita mm. Jakob Böhme 1600-luvulta. Me emme tiedä,mitä Paavalilla oli tarkasti mielessä hänen puhuessan theo sophiasta. Teleios eli täydelliset viittaa selvästi johnkin erityisryhmään,sillä teleios kuului antiikin mysteerioitten sanavarastoon ja viittasi korkea-asteiseen vihkimykseen. Liekö essealaisilla olut ryhmät 1) kokelaat 2) veljet. 3) täydelliset?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Lars Ahlbäck sanoo:

      Okei. Saa toki olla tuota mieltä teosofiasta. Itse en ole.

      Paavalin kanta Jumalan viisaudesta on aika selvä, kun ottaa huomioon vaikkapa ajankohtaisen kirjeen ja muun hänen tuotannon – ja silloin siis vain aitoina pidetyt kirjeet.

      Pari raskaansarjan kommentaaria tarkistin.

      Esim. yksi toteaa kauniisti: “[I]n speaking of Corinthian Christians as teleioi, he could be speaking with no little irony, meaning that some may think of themselves as different from others, claiming to be more mature in their openness to God’s Spirit or grace. In 3:1 Paul will speak of others as nepioi, people considered to be less developed in their spir- itual lives. It is, however, far from clear that Paul himself admits such a distinction […] because for him all Christians are ‘the elect,’ ‘the called,’ ‘the beloved’.” (Joseph A. Fitzmeyer, First Corinthians, Yale University Press, 2008)

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Ehkä en tarvitse lupaa tietää teosofiasta, johon olen erityisen perehtynyt. Minulla ei ole asiasta vain mielipide vaan kovaa tietoa. On tutkijoita,joiden mukan Paavali on ollut essealaisten parissa ( n. 3 vuotta ‘eämaassa’. Erämaa oli Qumranin yksi peitenimi ja 3 vuotinen opintokausi oli yksi jaksoista) ja tällöin on luonnollista että hän käyti heiltä adotoimaansa käsiteistöä. Essealsislla oli mm. ‘täydellisyyden tie.’ John Bergsma: ” In 4QMMT, it’s the only use of the phrase “works of the law” in ancient literature outside of Paul. You might think, “well I will just do a search of ancient Greek documents and ancient Hebrew documents, you’ll probably find works of the law all over.” NO! Just in Paul and in 4QMMT. This is fascinating. This is the only other use of the phrase outside of Paul” Paavalitutkimuksessakaan ei siis ole sanottu viieistä sanaa

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Lars Ahlbäck sanoo:

      John Bergsman juttu on kiva. Toisaalta ei mitään uutta. Hauska on hänen akvinolainen otteensa.

      Paavali käytti usein vastaanottajiensa käsitteistöä – esim. Korintissa.

      N.T. Wright toteaa hyvin, että välillä Paavali kuulostaa kyynikolta, toisinaan stoalaiselta ja joskus jopa platonilaiselta (Paul – A Biography, 2018).

      Tutkijoita löytyy kaikenlaisia. Kaikenlaista voi änkeä vaikkapa n. vuosien 36-46 aukkoon.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Onmyös teorioita,joidenmukaa Palulus ja Josefus olivat sama henkilö. Teoria edellyttää ajoitustenkatsomista toisin,mutta näin:

      1. Molemmat olivat fariseuksia.

      2. Molemmat olivat hellenististyneitä juutalaisia.

      3. Molemmat ovat tunnettuja kirjallisista teoksistaan, ja molemmat käyttivät kirjoituksissaan yläluokkaista koinee-kreikkaa.

      4. Josefus kertoo, että hän tuntee monia antiikin draamoja. Vuonna teot, siellä episodi, joka kertoo Paavalin kääntymys, ja sanonta “vaikea potkia tutkainta”, joka on peräisin draama (kirjoittanut Jospehus itse?), On käytetty.

      5. Paul (Paulos) tarkoittaa “pieni”. Josephus mainitsee isänsä Mathiaan, nimi merkitsee ‘pieni’ .

      6. Paavalilla oli kuuluisa haaksirikko, kun hän oli matkalla Roomaan. Josefus mainitsee myös, että hän haaksirikkoutui matkalla Roomaan.

      7. Molemmat olivat Roomassa sen palon aikana 64 CE

      8. Paul vietti 2 vuotta vuonna vangittuna Kesareassa kun odotti matkaansa Roomaan. Josephus oli vangittuna 2 vuoden ajan juutalaisten sodan 67-69 CE ja häntä oli ilmeisesti pidetty Kesareassa. Hänkin päätyi Roomaan.

      9. Paul katoaa autiomaahan kolmen vuoden kuluttua Damaskoksen tapahtumasta. Josefus mainitsee, että häntä oli opetanut autiomaassa erakko nimeltä Banus kolmen vuoden ajan, kun hän oli nuori.

      10. Kun juutalaisssodassa Josephuksesta tuli juutalaisten silmissä petturi hän ilmeisesti turvallisuussyistä asui Roomassa, ja kirjoitti tuolloin anteeksipyyntönsä. Pauavalista tuli myös petturi ja juutalaisten silmissä “luopio lain”, ja hänet oli usein yritetty tappaa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Lars Ahlbäck sanoo:

      No niin. Eiköhän tämä ollut tässä. Teorioita on maailma täynnä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Väisänen sanoo:

    Jeesus Kristuksena tuli kirkastamaan Isänsä sanaa.

    Mutta Luomisen kahdeksannen päivän sillon Ihmisen kuudennen päivän anomalian diskontinuiteettiä Jumala kielsi. Kuudennen päivän Ihmisen anomaliaa Jumala käski kuten käski toisia luomiaan.

    Miksi Jumalan suurenmoiset lahjat omassatunnossa ja valinnan mahdollisuuden sisätävissä vielä sillon orastavina kyvyissä pitää ymmärtää perisyntinä.

    Eikö tarkoituksena ollut Ihmisen historiassaan kohoaminen hiljakselleen moraalisessa huomaamisessaan kohotakseen ajan mittaan henkisessä tasossaan.

    Ja eikö tätä Jeesus juuri tullut kirkastamaan.

    Toki nykyisellä opetuksella edellisestä ei ole huolta traditiossamme joten jatkamme kuten nyt hyvinä aikoina.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Blogisti lainauksessaan Kallistos Warelta tulee lähelle minnepäin itsekin katson.

      Muistaa voi myös Katolisen kirkon hyväksyneen Ihmisen kuudennen päivän anomalian. Sielläkään ei ilmeisesti ole vielä päästy kahdeksannen päivän erijatkuvuuteen anomaliassa, tai on päästy muttei asiaa haluta avata.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Lars Ahlbäckille suuri kiitos lainauksestanne.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Lars Ahlbäck sanoo:

      Ole hyvä. Waren kirja on erinomainen. Suosittelen.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Olisiko liikaa kysyä kirkkonne huomaamisesta ennaltamääräämiseen katsoen Paavalia ja Uskonpuhdistajia. Toki Calvin ja Zwingli asiaa katsoivat hiukka myönteisemmin vaikkakin Luther toisen pelastumisen mahdollisuudesta oli huolissaan.

      Oikea Usko kirkossamme saatuna on Jumalan lahjaa sen sallitessaan, mutta eihän ennaltamäärääminen passaa tähänkään.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Kun Jumala kirkossanne kyllä tietää muttei ennalta määrää voisi tätä katsoa Ihmisen pelastumisen mahdollisuuteen.

      Näin kertautuva traditio sukupolvissamme on asiaa tulla kosketukseen elämässä hyvän kanssa jolloin Ihminen historiassaan pääsee eteenpäin.

      Sitten on asia ettei Ihmistä ymmärtämättömyydestä voi moittia saati tuomita.

      Olisiko Teillä kirkossanne elävää sanaa tästäkin.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Lars Ahlbäck sanoo:

      Ilarion Alfejev korostaa, ettei ortodoksinen kirkko opeta yhdenkään ihmisen “ennaltamärättyä tuhoa, tuomiota tai kadotusta” (Православие, 2008).

      Perusasenne on siis se, että Jumala “tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden”, kuten Uudessa testamentissa kiteytetään.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    Tottelemattomuuden rangaistus oli tämä; “Otsasi hiessä sinun pitää leipäsi syömän ja naisille, kivulla sinun pitää lapsesi synnyttämän. ”

    Kun siirryttiin keräilytaloudesta, ( paratiisi ja hedelmät) ym. maanviljelykseen, se tarkoitti kovaa työtä, kuumassa ilmanalassa myös hikoilua. ‘ Otsasi hiessä leipäsi syömän.’ Ennen maaviljelystä ei tietenkään ollut leipää, siihen tarvitaan jauhoja.

    Salaisesta tiedosta Raamatullisesti : “En ole minä puhunut salassa, en pimeässä maan paikassa; en ole sanonut Jaakobin jälkeläisille: etsikää minua tyhjyydestä. Minä Herra puhun vanhurskautta, ilmoitan, mikä oikein on. ” Jesaja

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kari Roos sanoo:

    “Voidaan sanoa, että Jumala otti vastuulleen jo ennalta ihmisen mahdollisen lankeemuksen”

    Hieno ajatus.

    Jotenkin kuitenkin haluaisin välttää sanaa “ennalta”, kun puhutaan ennaltamääräämisestä tai ennaltatietämisestä syystä, että se on ajallinen ilmaisu. Jumala kun on ajattomuudessa, niin ymmärtääkseni Hänestä ei voi oikein käyttää sanaa “ennalta”. Puhuisin ehkä mieluummin “näkemisestä”. Jumala varmaankin näkee sekä meidän aikaan kahlittujen menneisyyden että tulevaisuuden tavallaan yhtenä kokonaisuutena. Toki meidän näkökulmastamme näyttää, että asiat tapahtuivat “ennalta”.

    Eli Hän näki ihmiskunnan tulevaisuuden kokonaan ja silti loi ihmiset ja antoi heille vapauden. Suunniteltua tämä “synkkä tulevaisuus” ei liene kuitenkaan ollut, vaikka Hän näki, että näin tulee tapahtumaan. Rakkaus antaa vapauden olla mitä on. Ihminen on halunnut elää “omillaan” alusta lähtien ja silti Hän rakastaa meitä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Lars Ahlbäck sanoo:

      Aiheellinen huomio. Jätin sen tietoisesti huomioimatta, kun alettiin yllä ennalta-aiheesta keskustelemaan.

      Toisaalta meidän näkökulmasta asia voidaan ilmaista ennen-sanalla. Tällöin päähuomio on ennen aikaa.

      Augustinus sanoi sen hyvin: “Kaikki ajat olet Sinä tehnyt. Sinä olet ollut ennen kaikkia aikoja, eikä koskaan ole ollut aikaa, joka ei olisi ollut Sinun tekemäsi.”

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Lars Ahlbäck

    Ortodoksipappi, lähihoitaja ja teologian suurkuluttaja.

    Kirjoittajan luetuimmat blogit

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit