Ryönää maton alla - kirkolliskokous ei puutu Helsingin omalakiseen taloudenpitoon

Kirkolliskokous käsitteli torstaina 7.11. keskusrahaston ensi vuoden talousarvion. Tässä puheenvuoroni aiheesta, josta käytin puheenvuoron maanantain lähetekeskustelussa.

Hyvä puheenjohtaja. Lähetekeskustelussa pyysin talousvaliokuntaa esittämään keinoja, joilla Helsingin hiippakunnan monipuolisesti huolestuttava taloudenpidon tapa saataisiin paremmin hallintaan.

Valiokunta on tämän kiusallisen ongelman ratkaissut lakaisemalla sen maton alle elegantilla virkkeellä: ”Emme ota kantaa hiippakuntien toiminnan yksityiskohtiin.”

Niinpä. Kuitenkin usein on niin, että se, mikä on vaivoin maton alle saatu, saattaa hyvinkin ryömiä sieltä uudelleen esiin, usein vielä entistä hankalammassa muodossa. Toivotan tälle kokoukselle parasta menestystä, jos se lähivuosina joutuu näiden ongelmien kanssa tekemisiin uudemman kerran.

 

26 kommenttia

  • Ilmeisesti ryömii. Yksi kyssäri: Kenen siellä hiippakunnassa pitäisi hoitaa niitä asioita?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Johanna Korhonen sanoo:

    Taloudesta vastaa piispan johtama tuomiokapituli siten, että kapitulin tulee tehdä asianmukainen budjettiesitys. Hpk-valtuusto hyväksyy esityksen, josta sitten tulee osaa kirkolliskokouksen hyväksymää keskusrahaston budjettia. Helsingissä hpk-valtuusto nimenomaisesti EDELLYTTI sisällöllisiä tarkennuksia ja lisäperusteluja budjetin hyväksymisen ehtona. Niitä ei tullut. Silti kirkolliskokous päästi tänään Helsinginkin osuuden läpi siihen mitenkään puuttumatta. Seuraamme kiinnostuneina mitä tapahtuu.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pentti Korhonen sanoo:

      Johanna Korhonen voi sanoa: “Tein minkä ihminen ja maallikko voi.” Kiitos uurastuksestasi kirkon siivouksessa. On kirkon omassa valinnassa, haluaako se vähitellen nääntyä korruptionsa alle.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kun en kirkon hierarkiaa tunne, niin kysyn vielä: Mikä on korkein elin asioiden hoidossa hiippakunnassa? Siis pykälien mukaan?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Hannu Paavola sanoo:

    Edelliseen liittyen, ymmärtääkseni se elin on hiippakuntavaltuusto, jonka puheenjohtajana JK toimii. Kun sen “edellyttämät” lisäselvitykset toiminta- ja taloussuunnitelman hyväksymiseen eivät tehonneet, joutuu kysymään olisiko pitänyt olla vielä tiukempi ja käyttää hiippakuntavaltuustolle annettua valtaa täysimääräisesti, ja olla hyväksymättä esitystä. – Hiljattain olen tullut ymmärtämään senkin, että päätöksiin liitettävät ponnet ovat toivomusponsia, jotka eivät vaikuta asiassa tehtyyn päätökseen. Ponnet ovat toisin sanoen ponnettomia.

    Kysymykseni blogistille: onko tapahtunut mielestäsi osoitus siitä, että hiippakuntavaltuustot voitaisiin – tässä tapauksessa voimattomina – lopettaa, kuten kirkon tulevaisuuskomitean mietintö esitti? Asia ei sellaisenaan edennyt, vaan sitä parhaillaan selvitetään ja tutkitaan miten valtuustojen toimintaa voitaisiin kehittää. Pitäisikö niille antaa vielä lisää valtaa?

    Minusta vaikuttaa siltä, että hiippakunnat toimivat itsenäisinä hiippakuntavaltuustojen – voisiko sanoa alaisuudessa. Tietenkin myös Suomen lainsäädännön rajoissa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tapio Tuomaala sanoo:

    Helsingin hiippakunnan toiminta ei muutu, ellei sen tapaa toimia tehdä julkiseksi, niin että jokainen veronmaksaja tietää, miten suruttomasti heidän rahojaan käytetään.

    On ikävää, että Helsingin hiippakunnan toiminnan yhteydessä nousee jälleen esiin yksi tietty nimi, Teemu Laajasalo. Hän on päällikkö ja siten vastaa kaikesta Helsingin hiippakunnan toiminnasta. Pidot jatkunevat Laajasalon johdolla niin pitkään kuin maksajia lystille riittää. Eikä näitä porukoita näytä huolestuttavan edes maksajien vähentyminen.

    Paha juttu vain, että kun huolehditaan yksin omaan maljan ulkopuolesta, niin sisäpuolella on… Niin, siellä on sitä, mitä Johanna Korhonen on tuonut valoon piispa Laajasalon käytännön teologiasta. Piispan puheet kuulostavat enemmän kuin ontoilta hänen käytännön teologiansa valossa. Niitä kuuntelee vaivautuneesti, kun sanojen takana ei ole uskottavuutta. Piispanristi Laajasalon kaulassa ei lisää uskottavuutta, vaan enemmin syö myös kirkon uskottavuutta.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Siis äänestäjät halusivat tälläisen piispan, mutta äänestivät väärin?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Tapio Tuomaala sanoo:

      Lauri Lahtinen: “Siis äänestäjät halusivat tälläisen piispan, mutta äänestivät väärin?”

      Olen ymmärtänyt, että jotkut Laajasaloa piispaksi äänestäneet äänestivät väärin. He olisivat äänestäneet toisin, jos Laajasalo olisi kertonut taloussotkuistaan, jotka ovat tällä hetkelle hovioikeuden pöydällä. Laajasalo ei ollut rehellinen äänestäjiä kohtaan. Oikeudenmukaista olisi järjestää uudet piispanvaalit.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Väisänen sanoo:

    “Toimivaltasuhteiden epäselvyys” ei voine olla peruste Helsingin kyvyttömyyteen hoitaa velvoitettaan määrärahansa tarkemmin yksilöidystä sisällöstä sen tulevassa käytössä varsinkin kun toisissa Hiippakunnissa asian merkitys ymmärretään selvästikin asian merkityksenä kokokirkollisesti ilman “epäselvyyttä toimivaltasuhteissa.”

    Onko näin kysymys kyvyttömyydestä, haluttomuudesta, vaiko mahdottomuudesta.

    Julkisena moinen varmastikin äänestyttää seurakuntalaisina jaloillaa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • TT! Ilmeisesti joku tiesi, kun asiat alkoivat melko nopeasti velleomaan. Miksi ne eivät tulleet esille ennen vaaleja? Jos nyt havaitaan, että piispa on noudattanut vakiintunutta käytäntöä, niin miksi ne eivät aiemmin olleet väärää toimintaa. Minua kiinnostaisi totuus ihan vain ihmisyyteen kuuluvana asiana.

    Viittasin joskus siihen, että tämä käytäntö tekee piispoista hiippakuntaneuvoston buudeleita jotka ovat mukavia.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Tapio Tuomaala sanoo:

      Lauri Lahtinen: ” Ilmeisesti joku tiesi, kun asiat alkoivat melko nopeasti velleomaan. Miksi ne eivät tulleet esille ennen vaaleja? ”

      Itse luin Laajasalon taloussotkuista Suomen Kuvalehdestä piispanvaalien jälkeen. Salla Vuorikoski lähti tutkimaan Laajasalon asioita, kun joku toimituksessa oli muistanut uuden piispan, Laajasalon yrityksen. Tämänkin tosiasian laajasalolaiset ovat kiistäneet matkan varrella ja heittäneet urakalla lokaa Johanna Korhosen päälle. Suomen Kuvalehden ja Salla Vuorikosken todistusta on toki epäilty, mutta kuraa ei lehden tontille ole uskallettu kipata, kun se voi palautua omalle tontille extrana.

      Ihmettelen, miten Johanna Korhonen on jaksanut uskovaisten vihakampanjasta huolimatta jatkaa oikeudenmukaisuuden tiellä.

      Kuka voi korvata Johanna Korhosen kirkossa?

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Johanna Korhonen sanoo:

    Lauri Lahtiselle: hiippakunnan hallinnon korkein päätöksentekoelin on piispan johtama tuomiokapituli. Valtuustolla on edellä kuvaamani toimivalta budjetin ja tilinpäätöksen hyväksymiseen. Hiippakuntahallinnon (piispan toimisto) varat tulevat kirkon keskusrahaston budjetista. Ne ovat seurakuntalaisilta perittyjä kirkollisverovaroja. — Helsingin piispaksi valitun Teemu Laajasalon yritys TL Opetus Oy ei näkynyt missään piispanvaalikampanjan aikana, koska Laajasalo ei siitä maininnut CV:ssään. Yrityksen olemassaolo kävi ilmi minulle piispanvaalin jälkeen, kun tarkistin kaupparekisteristä piispan mahdollisia hallitusjäsenyyksiä. Samoihin aikoihin piispan asioihin alkoi tutustua Suomen Kuvalehti. — Ennen piispanvaalia minulla ei ollut mitään velvollisuutta selvittää Laajasalon asioita, koska kannatin toista ehdokasta, jonka sidoksista olin kyllä ehdokkaalta kysynyt. Olen kertonut nämä kaikki selvitysten vaiheet blogissani, ks. kirjoitukset syksyltä 2017.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Johanna Korhonen sanoo:

    Vielä Lahtiselle: ei ole mikään ”vakiintunut käytäntö”, että Helsingissä tehtäisiin epämääräisiä toimintasuunnitelmia ja niukkoja toimintakertomuksia ja otettaisiin rahaa yhteisestä kassasta omin säännöin. Irja Askolan kaudella toiminnan valmistelu, itse toiminta ja sen raportointi olivat täysin avoimia, eikä taloudessa ollut mitään salattavaa. Askola oli tavattoman ahkera ja aikaansaapa piispa, jonka toimistossa vallitsi hyvä henki ja saatiin paljon tehdyksi.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Johanna Korhonen sanoo:

    Hannu Paavolalle: Helsingin hiippakuntavaltuusto on nimenomaisesti tehnyt parhaansa, kun se ponsillaan yritti saada ensi vuoden toiminta- ja taloussuunnitelman asianmukaiseen kuntoon. Se oli kuitenkin voimaton, kun kapituli ei ponsia toimeenpannut. Toisin kuin kunnassa, hiippakunnassa valtuusto ei ole ylin päättävä elin, vaan piispan johtama tuomiokapituli on. Hiippakuntavaltuustojen yleisestä tarpeellisuudesta ei Hgin tilanteen perusteella voi tehdä johtopäätöksiä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Johanna Korhonen
    Johanna Korhonen

    Kirkolliskokousedustaja, Helsingin hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja. Ammatiltaan journalisti ja kirjankustantaja, toimitusjohtaja. Kirkkolaulaja Vox Silentii -yhtyeessä.