Saammeko esitellä: Esperi Care, omaa sukua Äs Pee Är

Esperi Care on tänä päivänä Suomessa kirosana, sen tänään irtisanoutunut toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohanni koko kansan sylkykuppi, ainakin jos eri nettiaviisien uutisten alla käytävää keskustelua seuraa.

Aarnio-Isohanni perustelee tiedotteessa ratkaisua sillä, että henkilöstöasiat ovat jääneet liian vähälle huomiolle, mistä kärsivät nyt koko yritys ja sen työntekijät.

”Pääpaino on työssäni ollut kasvussa ja kannattavuudessa, ja henkilöstöasiat ovat jääneet liian vähälle huomiolle. Tästä kärsii nyt koko yritys ja kaikki sen työntekijät. Olen erittäin pahoillani siitä ja kannan vastuuni tästä virheestäni”.

Esperi Care joutui myrskyn silmään sen jälkeen, kun Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira viime perjantaina määräsi Kristiinankaupungissa toimivan hoivakodin toiminnan keskeytettäväksi, koska siellä epäiltiin useita hoitotyöhön liittyviä epäkohtia ja laiminlyöntejä. Vastuu hoidosta siirrettiin Esperi Carelta kaupungille.

Esperi Care on Suomen suurin pelkästään hoivapalveluihin keskittyvä yritys. Vuonna 2016 Esperillä oli yhteensä 118 hoivakotia ja 4200 asukaspaikkaa, liikevaihto 155 miljoonaa euroa. Tätä nykyä asukaspaikkoja on 8000 ja liikevaihto 213 miljoonaa euroa. Kasvu on siis ollut kovaa. Liiankin kovaa, voisi jälkiviisaana sanoa.

Tällä ”tulevaisuuden kasvualalla” toimivalla yrityksellä on varsin yllättävä historia. Esperi tulee näet lyhenteestä SPR. Esperi Care syntyi, kun Suomen Punainen Risti yhtiöitti liiketoimintansa vuonna 2001. Esperi tosin sai alkunsa jo 1940-luvulla, jolloin se alkoi vastata SPR:n sairaankuljetuksista.

Vuonna 2003 tappiota tekevään yritykseen pyydettiin toimitusjohtajaksi sarjayrittäjä Marja Aarnio-Isohanni, joka kertoo ensireaktioistaan näin:

Ajattelin aluksi, etten halua lähteä mukaan vanhainkotibisnekseen. Olin ollut aiemmin media-alalla. En heti nähnyt, että tämähän on tulevaisuuden ala”.

Jo ensimmäisen vuoden aikana Aarnio-Isohanni käänsi yrityksen tuloksen voitolliseksi. Yrityksen uutta suuntaa alettiin rakentaa. ”SPR mietti, että kasvuyrityksen profiili ei sovi hyväntekeväisyyttä tekevälle järjestölle. Lähdimme etsimään uutta omistuspohjaa”.

SPR:n lähdettyä sijoittajaksi löytyi Esperi Carea varten koottu sijoittajaryhmä Unicus. Samalla myös toimiva johto sijoitti yritykseen. Esperi Caren arvoksi määritettiin tuolloin 220 000 euroa, joten reilulla 2000 eurolla sai prosentin omistuksen yrityksestä. ”Meiltä löytyi silti silloin johdosta henkilöitä, jotka eivät halunneet sijoittaa!” Mahtavat nuo sijoittamattomat tänä päivänä olla noloja!

Esperi Caren alkutaipaleella hoiva-alan pelikenttä oli vielä sangen hajanainen ja pienten yritysten muodostama. Siksi yritysostot muodostuivat Esperille tärkeäksi keinoksi lisätä kasvua ja kannattavuutta. Yritys on tehnyt historiansa aikana 80 yrityskauppaa. Syö tai tule syödyksi. Kasva tai kuole. Esperin sisään on rakennettu varsin tehokas kasvukonesysteemi.

Pienempien toimijoitten ahmimisessa Aarnio-Isohanni korostaa, että tärkeää on jättää mukaan ostetun yrityksen omaa persoonaa ja kulttuuria. ”80-20-sääntö on hyvä. 80 prosenttia tulee meiltä ja 20 prosenttia ostettavasta yrityksestä. Ihmiset, vuorovaikutus ja hoivasuhteet ovat tärkeitä. Jos sanelemme kaiken, työntekijät lähtevät ja menetämme sen minkä ostamme”.

Sijoitusyhtiö CapMan osti enemmistön Esperi Caresta vuonna 2010. Esperi Caressa CapMania kiinnosti alan valtava kasvu, joka tulee jatkumaan vielä pitkään. Vuonna 2010 Suomessa oli 420 000 yli 75-vuotiasta. Vuonna 2030 heitä tulee arvioiden mukaan olemaan kaksinkertainen määrä. Suomi harmaantuu, siirtyy vaippoihin, kun taas elämän alkupuolen vaipankäyttäjät vähenevät hälyttävästi.

Kun CapMan osti Esperi Caren, yrityksessä oli edelleen mukana ambulanssitoimintaa, turvapuhelinpalveluita, kotihoitoa sekä tuettuja asumispalveluita muun muassa vanhuksille. Strategian terävöittämisen myötä sairaankuljetus, kotihoito ja turvapuhelinpalvelut myytiin turhina rönsyinä pois. Nyt Esperi Care keskittyy tuettuun asumiseen. ”Muutama vuosi sitten sanoin, että Esperi Caressa ei ole enää yhtään sellaista toimintoa, jota tehtiin, kun minä aloitin”.

Kunnat ovat tärkeä osa Esperi Caren liiketoimintaa, vaikka asukkaat yleensä maksavat osan asumisestaan itse. Kunnat kuitenkin tekevät päätökset asumispalvelutaloon sijoittamisen rahoituksesta.

Vuonna 2015 Esperi Care kertoi investoivansa lähivuosina 240 miljoonaa euroa hoivakoteihin ja palvelutaloihin. Uusia työpaikkoja investointi tuo yli 1500. Miten pitkälle mahtavat kyseiset työpaikat riittää, kun autettavia tulee ovista ja ikkunoista aina vain lisää, sikäli kuin omistajien jatkuvaan rahanahneuteen voi luottaa.

Sijoittajathan eivät omistuksiaan pidä kauan hallussaan, vaan ne pitää päästä myymään voitollisesti eteenpäin. Niinpä v. 2016 CapMan jo möi osuutensa Esperi Caresta brittiläiselle pääomasijoittaja Intermediate Capital Groupille (ICG). “CapMan on ollut omistajana aktiivinen ja innostava ja yhteistyö on sujunut muutenkin erinomaisesti. Olemme yhdessä luoneet vankan pohjan, josta on hyvä jatkaa kasvun rakentamista”, totesi Esperin toimitusjohtajana uudenkin isännän alaisuudessa toimarina jatkava Aarnio-Isohanni.

Ja sitten tullaan tähän päivään, tiistaihin 29.1.2019: Aarnio-Isohanni eroaa! Uhrataanko hänet? Pääseekö hän vastuitten suhteen kuin koira veräjästä? Onko eroaminen ihan oikeasti vastuun kantamista vai sittenkin sen pakoilua?

Esperi Caren hallituksen puheenjohtaja Harri-Pekka Kaukonen kertoo yhtiön tiedotteessa olevansa pahoillaan siitä, että henkilöstön viestejä Esperin ongelmista ei ole otettu tarpeeksi vakavasti. Kaukosen mukaan konsernissa on ryhdytty lukuisiin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi ja toimintaan kohdistuneet vakavat syytöksen tullaan selvittämään perinpohjaisesti.

Yhtiö on tiedottanut esimerkiksi palkkaavansa lisää henkilöstöä ja vakinaistavansa sekä kokoaikaistavansa tuntityöntekijöitä. Rauhoittelua?

Tässä siis pahoitellaan, ei pyydetä anteeksi. Pahoitellaanko sitä, että raha on kiinnostanut enemmän kuin ihmiset, nuo pelkät numerot? Pahoitellaanko sitä, että jäätiin kiinni varomattomuudesta ja laiminlyönneistä? Huonoa tuuriako vain? Mainehaitta, moka, jollaista ei enää koskaan, koskaan tapahdu?

On ymmärrettävää, että Esperi Caren keissi on vain jäävuoren huippu. YLE on jo tänään täyttä päätä Esperiä puolet pienemmän hoivayhtiö Attendon kimpussa. Ja hyvä niin, sillä ihmishengillä leikkiminen on vakava asia! Eivätkö poliitikot muka voi tehdä asialle mitään? Vai eikö heitä kiinnosta, sillä tuo monivaivainen, elämänsä ehtoota hoivakodeissa viettävä ja kuolemaa odottava kansanosa ei enää pysty äänestämään?

Ruttopuiston rovasti kokee, että edellä mainittu sijoitustoiminta on niin eettisesti kuin moraalisestikin arveluttavaa, suorastaan rikollisluontoista touhua. Meininki on mennyt ikään kuin väärille jengoille, jos kohta tuollainen bisnes koskaan on reilua peliä ollutkaan.  Ja älkää, perkules sentään, ainakaan tuoko niitä robottejanne vanhuksia hoitamaan!

Jokaisella ihmisellä on yhtäläinen oikeus olla ja elää hyvää elämää. Sekä vanhentua ja kuolla arvokkaasti niin, ettei vanhaikäisen ihmisarvoa missään vaiheessa kyseenalaisteta, halveksita tai muullakaan tavalla loukata. Kosketusetäisyydelle auttajien tulisi pyrkiä, ei vanhusten kukkaroille.

Vielä tulee aika, jolloin vanhenevat nekin ihmiset, jotka nyt kaksin käsin kahmivat miljoonia euroja itselleen heikompiosaisten ihmisten terveyden kustannuksella. Nukkuvatko ahneuden kuolemansyntiin langenneet yönsä hyvin? Pelkäävätkö sitä, miten heidän itsensä käy, kun tulee aika, jolloin heidät vyöttää toinen ja vie sinne, minne he eivät tahdo mennä? Uskaltautuvatko itse asiakkaiksi Esperi Carelle?

* * * * * * *

PS: Äh, tuntikausia tätä tekstiä väänsin. Kertokaa, lukijat, maksoiko vaivan vai menikö päiväni ihan kokonaan Punaiselle Ristille! Olisiko vielä pitänyt muistuttaa, että helpompi on kamelin mennä neulansilmästä kuin rikkaan päästä taivaaseen? Tai siitä, miten tullimies Sakkeus Jeesuksen edessä katui ihmisiltä vääryydellä viemiään rahoja ja oli valmis maksamaan ne huijatuille moninkertaisesti takaisin?

Kuva: Esperin pääkonttori sijaitsee entisessä sotilassairaala Tilkassa Helsingin Pikku-Huopalahdessa.

Kursivoitu teksti on siteerauksia Aarnio-Isohannilta.

Heidi Hagelinin kommentti Taloussanomissa on osuva:

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005980840.html?

PS. 2: Kari Suomalaisen Vanhusten päivä-piirros vuodelta 1956 osoittaa, että on näistä vanhusasioista toki vaalien alla puhuttu ennenkin, mutta…

 

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
    • Päivi: Tämä hillitön ahmimisintohan juuri perustuu soteen: Kieli pitkällä odotetaan hurrrrjaa lisäkasvua. Mikäs taho se oikein olikaan, joka avasi Pandoran lippaan ja päästi sieltä ulos kyseisen pahuuden, avoimen kilpailun terveydenhoidossa? Kokoomusko?

      Lisäys klo 18.26: Joo, tarkistin tuon Kokoomus-asian. V. 2012 Demarit ja Kokoomus kävivät tästä henkilökuntamitoituksesta ankaran kädenväännön, jonka kumpikin osapuoli väitti voittaneensa. Demarit olisivat halunneet, että yhtä asukasta kohden olisi ollut 0,7 henkilökunnan edustajaa eli siis kymmenelle vanhukselle seitsemän hoitajaa. Kokoomus ei tähän suostunut, syytä moiseen en tähän enää jaksa muistaa.

    • Seija: No, eipä tarvinnut kauan odottaa sitä kolmatta. Ja jatkoa aivan varmasti seuraa. Tämä ei saisi nyt mennä ohi liian kevyesti, vaan tähän juttuun on nyt tartuttava. Liian iso ja vakava kysymys vaiettavaksi.

      Vaalit ovat taas tulossa, joten erilaisia lupauksia annetaan nyt tosi hövelisti seitsemästä hyvästä ja kahdeksasta kauniista. Jopa ne antavat, jotka ovat viimeksi olleet vallan kahvassa sössimässä asioita.

      Ja jos se paljon puhettu sote tulee ja vielä pahentaa tilannetta entisestään, niin mitenkäs sitten suu pannaan?

    • ”Meillä on nyt mustalla listalla kaksi iloista rosvoa kolmesta: Esperi-Attendo ja – kukahan onkaan sitten se kolmas?”

      Arpa lankesi minulle ”ihanasta maasta”, totesi Pihlajalinna.

  1. Kylmän rauhallisesti ja suorasanaisesti Juuselan Paulikin Kirkossa ja Kaupungissa näitä asioita pohtii:

    https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/vanhustenhoidon-tilan-ei-pitaisi-olla-kenellekaan-yllatys-raha-ratkaisee-ihmisyys-ei?

    Jotenkin tuntuu, että tässä Esperi Caren keississä tärväytyy vielä Suomen Punaisen Ristinkin maine. Kivaa ei ole sekään, että lääkäripalveluja tuottaneen Diacorin hotkaisi Terveystalo. Diacorin juurethan olivat kristillisessä diakoniassa ja Diakonissalaitoksella, Terveystalon jossakin aivan muualla.

  2. Ei tj Aarni-Isohannia pidä erityisesti syyttää. Hän toimi vallitsevan ideologian (ateistinen materialismi) mukaan ja lain puitteissa. Vika on siis rahan ja materian palvonnassa, joka on meidänkin maamme virallinen uskonto. Maallisella yhteiskunnalla ei tietystikään ole mitään todellisia arvoja vaan se on aina luonteeltaan nihilistinen. Alla asian tilaa hyvin kuvaava sitaatti Björn Wahlroosilta.

    ”Kapitalistisella yrityksellä ei voi olla vallitsevia käsityksiä ja käyttäytymissääntöjä, jotka koskevat hyvää ja pahaa, oikeaa ja väärää, arvokasta ja arvotonta, hyväksymistä ja hylkäämistä. Yritys on yhden asian liike. Sen tehtävä on tuottaa mahdollisimman paljon varallisuutta omistajilleen.” ( Nalle taisi kertoa totuuden, vahingossa!. Talouselämä, 24.10.2008. Talentum.)

    • Jari: Olen sanonut, että tj on hoitanut rahankeruun varsin taitavasti. Vika on vain systeemissä: Vanhusten hoito EI voi olla bisnestä! Sisäpaisti: Esperi Care ei pidä alimitoitettua henkilökuntaa virheenä vaan olennaisena osana omaa toimintastrategiaansa!

    • Juuri näin. Olemme yhteiskuntana alkaneet palvoa rahaa jumalana. Tämäkin on vain tuon uuden uskonnon yksi johdonmukainen seuraus.

    • Ei sitä mammonaa vasta nyt ole Jumalana alettu palvoa kun katselee vaikka kultapäällystettyjä pyhäkkötornien sipuleita.

    • Seppo Heinola :”Ei sitä mammonaa vasta nyt ole Jumalana alettu palvoa kun katselee vaikka kultapäällystettyjä pyhäkkötornien sipuleita.”

      No loppuiko mammonan palvominen mielestäsi siihen, että kirkot kullattuine sipuleineen tuhottiin kuten itärajan takana tapahtui? Kristillinen traditioko sen mammonan palvonnan aloitti? Alkuseurakunnan suuriin vaikuttajiin kuulunut Pyhä apostoli Paavali ei ainakaan oman käsitykseni mukaan kuulunut kristillisen tradition ja kirkkojen tuhoajiin, vaan sen perustajiin.

    • Charlotta: Ajattelin sen ketkuilun kuuluvan mainitsemaani rikollisluontoiseen touhuun. Mutta tulkoon nyt tässäkin vielä mainituksi, että Esperi ei todellakaan maksa voitoistaan senttiäkään Suomeen. Rahat pyöräytetään veroparatiisien kautta Brexitlandiaan.

    • Jouni: Minulla oli työaikana jonkinlaisena salaisena toiveena, että saisin lähteä suoraan saarnatuolista tuonilmaisiin, vaan vielä täällä valkoisen kepin kanssa heilutaan. Upeatahan olisi lähteä seurakunnan keskeltä, kaatua saappaat (lue: kirkkokengät) jalassa pyhässä paikassa. Ilman espereitten apua. Vaan eipä minua vielä huolittu…

    • Vielä kympempi minun tulee kunajatelen mitä tapahtuisi jos kalteva pinta alkaisi kiihtyvällä nopeudella vieriä uskonnolisen fundamentalismin suuntaan. Viimeset ihmiset kun poltettiin rovioilla vielä 1800-luvun Espanjassa.

  3. Minua rupesi kiinnostamaan, mitä SPR mahtaa ajatella nyt esillä olevasta Esperi Care-kohusta.
    En tiennyt, kenelle soittaa, mutta SPR:n nettisivulta löytyi varsin selkeä EVVK-viesti, joka kuuluu näin:

    ”Viime päivinä julkisessa keskustelussa ollut hoivapalveluyhtiö Esperi Care Oy ei ole Suomen Punaisen Ristin omistama eikä Punainen Risti osallistu millään tavoin sen toimintaan.

    Suomen Punainen Risti luopui Esperi Caren osake-enemmistöstä vuonna 2006 ja vajaan 10 prosentin vähemmistöomistuksesta vuonna 2010. Suomen Punainen Risti ei ole vuoden 2010 jälkeen ollut mukana Esperi Caressa omistajana eikä osallistu muutenkaan Esperi Care Oy:n toimintaan.

    Hoivapalveluyhtiö Esperi Care Oy:n juuret ovat Punaisen Ristin sairaankuljetustoiminnassa. Punainen Risti luopui yrityksestä, koska sairaankuljetus ja muu yrityksen toiminta ei ollut enää järjestön ydintoimintaa”.

Kirjoittaja

Kiuru Hannu rovasti Ruttopuiston
Kiuru Hannu rovasti Ruttopuistonhttp://blogiarkisto.kotimaa.fi/blogit/vanhat/blog/?bid=121
Nimeni on Hannu Kiuru, arvoni Ruttopuiston rovasti emeritus (67 v., 113 cm, 179 kg). Kirjoitan painavaa tekstiä elämän ja kuoleman asioista pääkaupunkiseudun näkökulmasta käyttäen tajunnanvirtatekniikkaa. Blogiarkistossa meikäläinen heiluu Liberona kirkon liukkaalla kentällä: http://blogiarkisto.kotimaa.fi/blogit/vanhat/blog/?bid=121