Sallimus vai siunaus

Sallin itseni kirjoittavan tämän blokin! Kysymys kuitenkin kuuluu: Onko tästä kenellekkään mitään siunausta? Onko edes järkevää toivoa voivansa aiheuttaa siunausta jonkin ihmisen elämässä? Ihmisten elämässä on koetuksia, jotka aivan ilmeisesti tapahtuvat Jumalan sallimuksesta! Joskus kuitenkin on vaikeaa nähdä siinä mukana kulkevaa siunausta. Läheisen ihmisen pitkäaikainen kamppailu vakavan sairauden kanssa tuntuu itsestä ja tietenkin ensisijaisesti sairastavasta kohtuuttoman kovalta kohtalolta. Emme kuitenkaan koskaan tiedä miten ja ketä se kamppailu koskettaa. Tuo ikuisuutta lähemmäksi ja ymmärtää jossain vaiheessa salllimuksen tuottaneen siunauksen.

Minulle sallittiin mahdollisuus pitää raamattutunti helluntaieläkeläisten leirillä. Hyvä ystäväni järjesti minulle tilan toimia niin. Hän on jo Herran luona itse. Sain valita aiheen ja otinkin sitten kunnon kimpaleen ja kävin läpi Jobin kirjan ehkä kolmessa vartissa. Se on aika haipakkaa kaikkiaan, jos koko sisältöä ajattelemme. Hänen elämässään toimivat nämä Jumalan toiminnan äärimmäiset muodot. Jumala antoi sallimuksestaan saatanalle mahdollisuuden ja oikeuden koetella Jobia. Siinä oli vain yksi sääntö: Jobin henkeen ei saanut koskea. Ilmeisesti kielto koski myös vaimoa tai saatana piti vaimoa vähempiarvoisena kiusaamisen kohteena, koska vain Jobin uskon kestävyydestä puhuttiin. Niksi vaimo säästettiin, vaikka lapset tuhottiin, syytä en osaa edes arvailla.

Kun sallimus antoi vapaat kädet, niin kyllä ne mahdollisuudet tulivat käytetyiksi. Karja kuolee eli omaisuus tuhoutui! Lapset kuolivat, tulevaisuus tuhoutui. Terveys meni huonoon kuntoon, inhimillinen elämisen mahdollisuus tuhoutuu. "Ystävät" tulevat ikäänkuin lohduttamaan, mutta samalla ottamaan selvää tilanteesta. Olihan sellainen käsitys, ettei syyttömälle ihmiselle voi käydä niin huonosti. Ystävien tarkoitus oli löytää se luuranko kaapista, siinä oli vain ongelma: Ei ollut kaappia mitä tutkia, koska kaikki tuhoutui. Siksi pitäisi nyt löytää se synti, jota näin rangaistaan, mutta ei löytynyt. Job tunnettiin hurskaana miehenä, jolla oli menestystä. Siis siunaus oli hänen yllään, kunnes kaikki romahti. Hän oli ollut hurskauden perikuva, koska hän uhrasi poikiensa puolesta, jos he juhliessaan olisivat syyllistyneet synnin tekemiseen.

Jumala puhuu Jobille lopulta ja avaa salaisuuksia itsestään. Silloin Job tunnustaa uskonsa vajavaisuuden korvakuulolta kuunnelluksi. Nyt hän kohtasi ihan itse elävän Jumalan. Siunauksen virrat avautuivat hänen elämäänsä. Tärkein niistä oli se, että hän kohtasi Luojansa. Sitten tämän valaistumisen seuraukset johtavat hänet koetukseen vielä ainakin kerran. Hänen tulee rukoilla tutkistelijoittensa puolesta. Heillä oli asioita, joihin tarvitsivat rukousapua ja Job nöyränä Jumalan kohdanneena miehenä rukoilee eli suorittaa sen uskovan ehkä vaikeimman taipaleen. Rukoilla niiden puolesta, jotka ovat tehneet taivalluksen entistä vaikeammaksi, vaikka luulivat olevansa oikealla asialla. Nyt koetus päättyi ja saatana sai tappion. Siunauksen virrat palasivat myös ulkonaiseen elämään. Näin saatanan tappio tuli täydelliseksi. Job kulki sallimuksen aiheuttaman koetuksen läpi ja sai suuren siunauksen. Hänestä tuli oikeasti Jumalan ystävä. Hän ymmärsi anteeksiantamisen ja anteeksisaamisen merkityksen, koska viisaat saivat hänen kauttaan siunauksen elämäänsä.

4 kommenttia

  • Pekka Pesonen sanoo:

    Tulin siunatuksi tästä. Erityistä vielä se, että juuri tänään sain kuulla mainion raamattuopetuksen Jobista Helluntaiseurakunnassa Keravalla. Sain siinä vastauksen kysymykseen, joka Jobin kohdalla on aina painanut mieltä. Eli mikä muutos kirjan lopussa saa asiat kääntymään oikeinpäin.

    Kärsimykseen on kaksi vastausta. Joko kärsimme omien syntiemme tähden, tai sitten Jumala on epäoikeudenmukainen. Tästähän siinä keskustellaan. On kolmaskin vaihtoehto, mikä tuo uskon näköalan kuvioon. Job on esittänyt 30 kysymystä Jumalalle. Hän ei ilmestyessään vastaa niistä yhteenkään. Jumala ryhtyy esittämään kysymyksiä Jobille. Job oivaltaa kenelle hän on asiaansa purnannut ja tajuaa sen kaiken turhaksi.

    Sitten varsinainen helmi: Kirjan alussa vihollinen saa luvan kiusata Jobia koska väittää tämän palvelevan Jumalaa, koska hyötyy siitä. Jumala antaa luvan, sillä hän luottaa Jobin kärsivällisyyteen.

    Näin oma kärsimykseni saa aivan uuden näköalan. Jumala luottaa niin paljon että antaa meille kärsimyksiä. Emmekä silti käännä hänelle selkää. Joten kärsimyksemme on meille Jumalan luottamuksen osoitusta.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Mikä oli käänne kohta Jobin kohtalossa, nöyrtyminen, siis koko Raamatun kulkee tämä sama nöyrtyminen Jumalan edessä eli jokaisen ihmisen on nöyrryttävä, koski muuten myös Jeesusta, Hänkin nöyrtyi Jumalan tahtoon.

    Ymmätääkseni (voin olla väärässäkin) jokaisen Raamatun suur henkilön on täytynyt nöyrtyä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Hyvä kirjoitus Lauri. Job on usein väärin tulkittu, juuri sen tähden, että ohitetaan se tieto, että Job annetaan saatanan käsiin juuri Jumalan toimesta.

    Jobin kirja (Hebr. Job = “Ristinkantaja”) on myös vahva Kristus kuvaus. Myös Jeesus kamppaili saatanan kanssa ja sai voiton koska pysyi uskollisesti Jumalan Sanassa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kyllä kai se on niin, että nöyryyttä kohti pitäisi kasvaa. Lopulta sellainen tasapaino, ettei jäisi velkoja eikä saatavia tänne, kun lähdemme. Saattajat voisivat päästää irti hyvällä mielellä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Lauri Lahtinen
    Lauri Lahtinen

    Olen eläkkeellä sotilasammatista. Vanhemmiten ovat hengelliset asiat tulleet tärkeiksi. Olen tuottanut päivänsanakirjan: Muruja Herran pöydästä. Agape-kodin pastorina tuotan joka torstai klo 12.00 noin puolentunnin live-lähetyksen, kun kokoontuminen ei nyyt onnistu kasvotusten.. NYt olen käsitellyt Vuorisaarnaa ja hakukone varmasti löytää, jos jotain kiinnostaa..

    Kirjoittajan viimeisimmät blogit

    Kirjoittajan luetuimmat blogit

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit